Acatiimin kysely kuudelle suurimmalle puolueelle:
Perusrahoitukseen
lupaillaan tasokorotusta
Pääministeri Matti Vanhanen nosti alkuvuoden lehtihaastattelussa (Aamulehti ja
Turun Sanomat 2.1.) korkeakoulu-uudistuksen tulevan hallituksen merkittävimmäksi
tavoitteeksi. Parhaillaan käynnissä olevassa vaalikampanjoinnissa asian
tärkeys ei ole kuitenkaan ihmeemmin näkynyt.
Acatiimi haluaa kantaa kortensa kekoon ja esittelee seuraavilla sivuilla puolueiden
yliopisto- ja tiedepolitiikan linjauksia. Lähetimme tammikuussa kuudelle suurimmalle
puolueella kahdeksan kysymyksen patterin.
Vastauksissa luvataan muun muassa: perusrahoitukseen tasokorotus, lisää taloudellista
autonomiaa, “ei” jatko-opiskelijoiden lukukausimaksuille, duaalimalli
saa jatkaa, apurahatutkijoiden sosiaaliturva kuntoon. Vanhasen hallituksen harjoittama
yliopisto- ja tiedepolitiikka saa kuudelta suurimmalta puolueelta kouluarvosanaksi
8-. (Ks. puolueiden vastaukset eduskuntaryhmien mukaisessa suuruusjärjestyksessä
sivuilla 6-13.)
1. Kuinka paljon puolueellanne on eduskuntavaaleissa ehdokkaita? Kuinka paljon näistä
on jatkotutkinnon suorittaneita tai työskentelee yliopistossa, tutkimuslaitoksessa tai
tiedehallinnon palveluksessa?
Keskusta
Keskustalla on eduskuntavaaleissa
233 ehdokasta. Heistä ainakin
15 on suorittanut yliopistollisen
jatkotutkinnon.
SDP
SDP:lla on ehdokkaita yhteensä
230, joista maistereita on 59 ja
tohtoreita 10. Tietojemme mukaan
heistä viisi työskentelee yliopistossa
tai tutkimuslaitoksessa.
Kokoomus
Kokoomuksella yhteensä 225
ehdokasta. Näistä jatkotutkinnon
suorittaneita on 26 henkilöä.
Tiedeyhteisön palveluksessa on
ainakin seitsemän henkilöä.
Vasemmistoliitto
Ehdokkaita on yhteensä koko
maassa 209. Yliopiston jatkotutkinnon
suorittaneita heistä on
14, joista 6 työskentelee yliopistossa.
Vihreät
Ehdokkaita on yhteensä 202.
Näistä noin 28 on jatkotutkinnon
suorittaneita tai työskentelee yliopistossa,
tutkimuslaitoksessa
tai tiedehallinnon palveluksessa.
Kaikkien osalta kys. tieto ei käy
ehdokasilmoituksista ilmi, joten
luku voi olla suurempikin. Puhumattakaan
jatkotutkintoa opiskelevien
määrästä.
SFP
Totalt 75 kandidater, av vilka 5
har påbyggnadsexamen och /
eller jobbar vid universitet eller
forskningsinrättning.
2. Arvioikaa lyhyesti nykyisen hallituksen kaudella harjoitettua yliopisto- ja tiedepolitiikkaa.
Minkä kouluarvosanan (4 – 10) antaisitte sille?
Keskusta
Arvosana 8.
- Yliopistojen taloudellista autonomiaa
ei ole kyetty vahvistamaan
riittävästi. Toukokuussa
2006 opetusministeri vastaanotti
selvitysmiesten väliraportin,
joka käsittelee yliopistojen taloudellisen
aseman uudistamisen
lyhyen aikavälin toimenpiteitä,
mutta esitystä ei tuotu valmistelusta
huolimatta eduskuntaan.
+ Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja
on kehitetty rinnakkain
niiden oman perustehtävänsä
mukaisesti. Keskustan pitkän
ajan tavoitteena on kehittää korkeakoulujärjestelmää
duaalimallin
pohjalta.
-/+ Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen
riittävä taso ja sen
ohjautuminen tasapuolisesti eri
tieteen aloille on toteutunut
osittain, Keskustalle jatkuva tavoite.
Julkisen tutkimusrahoituksen
määrä on noussut, mutta sen
ohjautumisessa ei ole tapahtunut
kovin merkittäviä muutoksia.
SDP
Arvosana on selvästi kiitettävä 9.
Hallituskaudella (2003 - 2007) yliopistojen
budjettirahoitus on
noussut noin 170 miljoonaa euroa
ja tieteen rahoitus noin 300
miljoonaa euroa. Resurssikehitys
olisi voinut olla myönteisempikin.
- Erityisesti myönteistä on,
että valtioneuvoston periaatepäätös
julkisen tutkimusjärjestelmän
kehittämisestä sekä korkeakoululaitoksen
rakenteellisen
kehittämisen käynnistäminen
ovat avanneet uuden suunnan
suomalaisessa yliopisto- ja tiedepolitiikassa.
Tässä politiikassa korostuvat
koulutuksen ja tutkimuksen
laadun parantaminen,
yliopistojen tutkimusedellytysten
kehittäminen sekä kansainvälisen
yhteistyön lisääminen.
Kokoomus
Kouluarvosana 6+. Hallituksen
olisi tullut harjoittaa merkittävästi
rohkeampaa yliopisto- ja
tiedepolitiikkaa. Se on kyennyt
tekemään vain välttämättömän.
Parannuksia päättymässä olevalla
vaalikaudella olisi voitu tehdä
mm. tieteen ja tutkimuksen hyväksi
tehtävien lahjoitusten verokohteluun.
Myöskään yliopistojen
rakenteellinen kehittäminen
ei ole edennyt toivotusti,
eikä opintotukea ole kehitetty
luvatusti. Yliopistojen perusrahoituksen
kehitys ei ole toteutunut
valtion tiede- ja teknologianeuvoston
suosittamalla tavalla.
Kehittämislain mukaiset lisäresurssit
eivät ole kohdentuneet
kaikkein olennaisimpaan eli opetukseen
ja tutkimukseen, vaan
ovat palautuneet osin valtion
kirstuun vuokrina ja muina kiinteinä
menoina. Nämä epäonnistumiset
näkyvät mm. opettaja/
oppilas-suhteen määrällisenä
heikkenemisenä. Hallituksen
epäonnistumisten listalle voi laskea
myös apurahansaajien sosiaaliturvakysymyksen,
joka on
edelleen auki.
Vasemmistoliitto
Arvosana 8. Nykyisen hallituksen
yliopisto- ja tiedepolitiikkaa on
leimannut tulosvastuullisuus ja
siihen oleellisesti liittyvä suoritemäärän
korostuminen. Kovien
tieteiden suosiminen siihen liittyvän
kansainvälisyysvaatimuksineen
on myös leimannut tiedepolitiikkaa
kansallisten ihmistieteiden
kustannuksella, mikä on
näkynyt esimerkiksi rahoituspolitiikassa.
Vihreät
Arvosanaksi voisi olla 7+. Hyvään
arvosanaan hallitus ei yllä, koska
se ei ole onnistunut ratkaisemaan
apurahatutkijoiden sosiaaliturvaongelmia
eikä parantamaan
riittävästi yliopistojen perusrahoitusta,
mutta se on muuttanut
opintotukea lainapainotteisemmaksi
ja heikentänyt akateemista
vapautta.
SFP
Vitsord 8
3. Kuinka monta yliopistoa Suomessa on seuraavan hallituskauden lopussa?
Keskusta
Seuraavan hallituskauden lopussa
Suomessa on vahvempia ja kilpailukykyisempiä
yliopistoja. Niiden
lukumäärä ei ole seuraavan
hallituskauden loppuun mennessä
muuttunut ainakaan oleellisesti.
Koulutusjärjestelmän ja
erityisesti korkeakoulujärjestelmän
uudistaminen on ensi vaalikauden
tärkeimpiä tehtäviä. Siihen
kuuluu rakenteellinen kehittäminen,
mutta pääpainon on
oltava sisältöjen ja laadun kehittämisessä.
Keskustassa suhtaudutaan
hyvin myönteisesti uusiin, mieluiten
yliopistoista itsestään lähteviin
ratkaisuehdotuksiin. Eri
paikkakunnilla sijaitsevia yliopistoja
ei tule yhdistää säästösyihin
vedoten.
SDP
Tavoitteena on parantaa yliopistojen
opetuksen ja tutkimuksen
laatua lisäämällä resursseja. Yliopistojen
määrä ei ole olennainen
kysymys, tärkeämpää on,
että käytössä olevat resurssit on
mielekkäästi kohdennettu. Uudenlaisilla
rakenteilla, myös yliopistojen
yhdistämisillä, voidaan
saada merkittävää lisäarvoa aikaiseksi.
Tässäkin on korostettava
sitä, että tavoitteena on paremmat
palvelut opiskelijoille ja
paremmat työskentelyolosuhteet
ja uranäkymät tutkijoille resurssien
yhteen kokoamisen
avulla.
Kokoomus
Nykyinen määrä on riittävä. Resursseja
on kuitenkin keskitettävä
ja toimintoja järkeistettävä.
Tämä voi tarkoittaa myös ns. filiaalien
karsimista ja vapaaehtoisia
yhdistymisiä.
Vasemmistoliitto
Vaikka yliopistojen fuusioimisista
puhutaan, varsinaisia fuusioita
tapahtuunee vähän. Nykyinen
määrä säilyy – tai ehkä kokonaislukumäärä
vähenee parilla.
Vihreät
Alueellinen yliopistoverkko on
Suomen vahvuus. Voi kuitenkin
olla, että yliopistoja yhdistyy tai
luodaan alueellisia hallinnollisia
ratkaisuja, jotka tehostavat toimintaa.
Yliopistojen yhdistymisen
täytyy lähteä aidosta tarpeesta
ja järkevistä toiminnallisista
ratkaisuista. Uudistuksiin on
aina otettava korkeakoulun henkilöstö
ja opiskelijoiden edustajat
mukaan.
SFP
Det behövs mera samarbete och
samordning när det gäller högskoleutbildningen
i Finland.
4. Millaiseksi näette ns. duaalimallin tulevaisuuden?
Keskusta
Suomessa tulee edetä duaalimallin
pohjalta niin, että yliopistoilla
ja ammattikorkeakouluilla on
sekä yhteisiä että omia erityistehtäviään.
On tärkeää, että tietyllä alueella
sijaitsevat yliopistot ja ammattikorkeakoulut
kehittävät
toimintojaan ja työnjakoaan yhteistyössä
siten, että ne yhdessä
muodostavat vahvan alueellisen
korkeakouluyhteisön. Samalla on
kuitenkin varottava hämärtämästä
niiden erilaisia tehtäviä,
kun yhteistyön etuja etsitään.
Yhteistyötä yliopistojen ja
ammattikorkeakoulujen kesken
on kehitettävä ensisijaisesti tiloja
ja tukipalveluita yhdistämällä.
SDP
Korkeakoululaitoksen duaalisuus
pitää näkyä tutkintojen tuottaman
osaamisen eroissa. Ei ole tarkoituksenmukaista
ylläpitää
noin 50 erillistä korkeakoulua.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
yhteistyön määrä ja rakenne
tulee vaihtelemaan alueellisista
eroista johtuen sekä
toivottavasti entistä enemmän
korkeakoulujen profiloitumisen
perusteella. Korkeakouluille pitää
sallia erilaiset painotukset
omien tehtäviensä hoidossa.
Kokoomus
Duaalimalli tulee olemaan edelleen
tulevaisuudessa koulutusjärjestelmämme
pohja niin korkea-
kuin perusasteellakin. Korkeakoulujärjestelmän
muodostaa
kaksi toisiaan täydentävää
pilaria: alueellisen työelämän tarpeita
palveleva ammattikorkeakoulutus
ja korkeakoulutasoista
tutkimusta ja osaamista tuottava
yliopistokoulutus. Yliopistojen
rakenteellinen kehittäminen tapahtuu
duaalimallin pohjalta.
Yhteistyö yliopistojen välillä tulee
tiivistymään.
Vasemmistoliitto
Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla
on oma tehtävänsä ja
merkityksensä varmaan lähitulevaisuudessakin.
Vihreät
Korkeakoulujärjestelmän kahden
pilarin rajoista ja niiden keskinäisestä
suhteesta on voitava
käydä ennakkoluulotonta keskustelua.
Yhteistyötä kannattaa
lisätä, esimerkiksi konsortiomallinen
yhteistyö on kannatettavaa
silloin, kun se lisää voimavaroja ja
parantaa koulutuksen laatua.
Opiskelijan kannalta ihanteellinen
opintopolku mahdollistaa
yksilölliset ratkaisut korkeakoulusektorin
sisällä ja tarvittaessa
myös korkeakoulusektoreiden
välillä. Myös näihin uudistuksiin
on aina otettava opiskelijoiden
edustajat ja korkeakoulun
henkilöstö mukaan.
SFP
Dualmodellen fungerar och är en
central utgångspunkt i den finländska
högskolepolitiken.
5. Miten kehittäisitte perusrahoituksen ja kilpaillun rahoituksen välistä suhdetta?
Keskusta
Koulutus- ja tutkimus tulevat
olemaan niin määrärahojen kuin
muunkin kehittämisen osalta
yhä vahvemmassa asemassa.
Niukkojen resurssien oloissa korkeakoulujen
vapautta hankkia
rahoitusta uusista lähteistä on lisättävä.
Keinoja ovat muun muassa
yliopistojen autonomian lisääminen,
koulutuspalveluiden
viennin mahdollistaminen ja yliopistoille
annettavien lahjoitusten
verovapausrajan nostaminen.
Perusrahoituksen on tultava
edelleen valtiolta. Rahoitus on
turvattava myös tulevaisuudessa.
Korkeakoulujen autonomiaa
on kehitettävä siten, että tieteen
vapaus, opiskelijoiden henkinen
kasvu ja korkeimman opetuksen
sivistystehtävä tulevat turvatuiksi.
Korkeakoulujen on saatava
parhaita opiskelijoita kaikkialta
maailmasta ja luotava siihen vaadittava
toimintakulttuuri.
SDP
Yliopistojen perusrahoitusta on
kasvatettava tulevallakin hallituskaudella.
Tämä takaa yliopistoille
mahdollisuuden harjoittaa
pitkäjänteistä perustutkimusta.
Kilpaillun rahoituksen lisäyksellä
on saavutettu paljon myönteistä,
erityisesti tutkimuksen kansainvälinen
laatu ja näkyvyys ovat
nousseet. Riittävän perusrahoituksen
ja kilpaillun rahoituksen
välillä on oltava tasapaino.
Kokoomus
Perusrahoitus on yliopistojen
toiminnan selkäranka, joka takaa
jatkuvuuden. Kilpaillun rahoituksen
osuus ei saa kasvaa liian suureksi,
muutoin yhä suurempi osa
työsuhteista muodostuu määräaikaisiksi.
Jo nyt kilpaillun rahoituksen
hakeminen vie tutkijoiden
ja yliopistohenkilökunnan
ajasta liian suuren osan.
Vasemmistoliitto
Perusrahoituksen osuutta pitäisi
lisätä. Sillä taataan nimenomaan
laaja akateeminen perustutkimus,
jonka varaan voidaan
sitten mitoittaa tarpeellinen
määrä joustavaa kilpailutettavaa
rahoitusta.
Vihreät
Vihreät haluavat vahvistaa vuosina
2008-2011 yliopistojen perusrahoitusta
uudella kehittämislailla
Tiede- ja teknologianeuvoston
ehdotuksen mukaisesti vähintään
50 miljoonalla eurolla vuosittain.
On välttämätöntä, että
yliopistojen rahoituksen painopistettä
siirretään perusrahoituksen
suuntaan. Myös hankerahoitusta
on kehitettävä niin, että
byrokratia vähenee.
Tällä hetkellä esimerkiksi teknillisillä
aloilla jopa 40 prosenttia
professoreiden ja varttuneiden
tutkijoiden työajasta kuluu rahan
hakemiseen tiedemarkkinoilta.
Valtio siis rahoittaa yliopistoihin
henkilökuntaa, jonka työn keskeinen
osa on tutkimusrahoituksen
hakeminen. Tämä ei voi olla
tarkoituksenmukaista.
SFP
Högskolorna måste garanteras
en tillräcklig basfinansiering. Den
nuvarande utvecklingslagen har
varit ett bra instrument. Alla utbildningsområden
kan inte tävla
om utomstående finansiering,
men den utgör dock ett viktigt
komplement till högskolornas
basfinansiering.
6. Kannatatteko opiskelijamaksuja jatko-opiskelijoille?
Keskusta
Emme kannata opiskelijamaksuja
jatko-opiskelijoille. ETA-alueen
ulkopuolisille opiskelijoille voidaan
ottaa käyttöön lukukausimaksut.
Tässä yhteydessä tulee
kehittää Suomessa opiskeleville
kehitysmaiden vähävaraisille
opiskelijoille stipendijärjestelmä.
Keskustan tavoitteena on taata
korkeakoulutuksen maksuttomuus
suomalaisille perus- ja jatkotutkinto-
opiskelijoille.
SDP
Maksuton tutkintoon johtava
koulutus on suomalaisen yhteiskunnan
keskeisiä rakennuspilareita.
Ei ole mitään syytä tuoda
lukukausimaksuja suomalaisille
opiskelijoille. Erityisen huonosti
maksut sopivat jatko-opintoihin,
joita suorittaessaan yhä useampi
opiskelija on työsuhteessa yliopistoon.
Kokoomus
Emme. Suomi on sivistysmaa.
Menestyksemme edellyttää korkeatasoista
osaamista. Suomalaisille
kuuluu lähtökohtaisesti
maksuton koulutus, peruskoulusta
tohtoriksi.
Vasemmistoliitto
Tasa-arvoiseen koulutus- ja opiskeluperinteeseemme
kuuluu ilmainen
korkeakouluopiskelu.
Näitä perinteitä on hyvä jatkaa.
Siis “ei” opiskelijamaksuille.
Vihreät
Emme. Vihreiden mielestä koulutuksen
tulee säilyä maksuttomana
jatkossakin myös jatko-opiskelijoille
ja ulkomaisille opiskelijoille.
SFP
Vår utgångspunkt är att universitetsstudierna
inte skall vara avgiftsbelagda.
7. Miten parantaisitte apurahansaajien sosiaaliturvaa?
Keskusta
Apurahansaajien sosiaaliturvaa
voitaisiin kehittää saattamalla
apurahalla päätoimisesti työskentelevät
pakollisen YEL-eläketurvan
ja ansioperusteisen sairausvakuutuksen
piiriin. Se ei kuitenkaan
saisi johtaa apurahojen
pienenemiseen tai niiden määrän
laskuun.
SDP
Sosiaali- ja terveysministeriössä
valmisteltiin työryhmätyön jälkeen
esitys apurahansaajien sosiaaliturvan
järjestämiseksi. Esitys
aiheutti kuitenkin niin paljon
kritiikkiä sekä apurahan maksajien
että apurahan saajien taholta,
että hallituksen esitystä ei asiassa
annettu.
Nyt pitääkin arvioida uudelleen,
millaisille ehdoilla ansiosidonnaista
sosiaaliturvaa yleisesti
ansaitaan ja miten tällainen sosiaaliturva
rahoitetaan. Apurahansaajien
ansiosidonnaisen sosiaaliturvan
puuttuminen on sosiaaliturvamme
suuri aukkokohta.
Kokoomus
Kokoomus on asettanut vaalitavoitteekseen
apurahansaajien
eläke- ja sosiaaliturvan asianmukaisen
järjestämisen. Asiaa selvittäneen
työryhmän ehdotusta,
jonka mukaan apurahansaajan
sosiaaliturvan rahoittamiseen
osallistuisi niin valtio kuin apurahansaaja,
on pidettävä hyvänä
lähtökohtana jatkovalmisteluille.
Ehdotetussa mallissa tuloverolaissa
säädettyä verovapaan apurahan
määrän rajaa nostettaisiin
19 000 euroon vuodessa. Tällä
turvattaisiin se, että apurahansaajan
käteen jäävän tulon määrä
ei pienenisi vakuutusmaksuvelvollisuuden
vuoksi.
Vasemmistoliitto
Apurahojen bruttosummaa pitäisi
korottaa niin, että siitä tulisi
verollista tuloa. Tällöin apurahatutkijoiden,
akateemisten pätkätyöläisten,
sosiaali- ja eläketurvan
parantuisi hyppäyksenomaisesti.
Vihreät
Apurahatutkijat on pikaisesti
saatava sosiaaliturvan ja eläkkeiden
piiriin mallilla, joka ei pienennä
jaettavien apurahojen
määrää tai yksittäisten apurahojen
suuruutta. Erillislaki on paras
tapa tämäntoteuttamiseen. Apurahatutkijoilla
on oltava oikeus
työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen.
Pitkällä tähtäimellä vihreiden
esittämä perustulotekisi myös
apurahansaajien elämän turvallisemmaksi
ja helpommaksi.
SFP
De förslag som redan finns är bra
och nästa regering måste fatta
de nödvändiga besluten.
8. Mitkä yliopisto- ja tiedepolitiikkaan liittyvät asiat tulisi ehdottomasti olla tulevassa
hallitusohjelmassa?
Keskusta
Keskustan tavoitteena on:
- kehittää yliopistoja ja ammattikorkeakouluja
duaalimallin
pohjalta
- taata alueellisesti kattava, työnjaollisesti
tehokas ja omilla osaamisalueillaan
kansainvälisesti
huipputasoinen korkeakouluverkko.
Eri paikkakunnilla sijaitsevia
yliopistoja ei tule yhdistää
säästösyihin vedoten.
- lisätä yliopistojen taloudellista
autonomiaa mm. parantamalla
korkeakouluille annettujen lahjoitusten
verovähennysoikeutta
sekä nettobudjetointia ja edistämällä
oman pääoman muodostamista.
- lisätä merkittävästi koulutuksen
sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan
määrärahoja.
SDP
Yliopistojen perusrahoituksen
tasokorotus, niin että yliopistot
voivat huolehtia laadukkaasti
sekä koulutus- että tutkimustehtävästään.
Tärkeätä on myös yliopistojen
taloudellisen ja hallinnollisen
aseman uudistaminen ja
rakenteellisen kehittämisen jatkaminen.
Lisäksi esillä on oltava
tutkimusrahoituksen määrän
kasvattaminen, ja innovaatiojärjestelmän
kokonaisuuden kehittäminen.
Kokoomus
- Yliopistojen rakenteellinen uudistaminen
saatava vauhtiin
- Yliopistojen perusrahoituksen
lisääminen 50 miljoonalla eurolla
koko seuraavan vaalikauden
ajan
- Apurahansaajien sosiaaliturvaa
parannetaan
- Tieteeseen ja tutkimukseen
tehtävien lahjoitusten verovapauden
ylärajan poisto
- Opintotukea kehitetään kokoomuksen
mallin mukaisesti (sis.
mm. 15% korotus opintorahaan)
- Korkeakouluja kehitetään jatkossakin
duaalimallin pohjalta
- Määräaikaisia työsuhteita on
pyrittävä karsimaan ja opettaja/
oppilas-suhdetta parantamaan
Vasemmistoliitto
Yliopistojen lakkauttamisen sijaan
tulisi perusteellisesti selvittää
yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
yhteistyömahdollisuudet
ja tuon yhteistyön kustannukset
– joihin sitten pitäisi
allokoida riittävästi rahaa. Muuten
yhteistyö ei nouse nykyistä
merkittävämmäksi. Yhteistyötä
tarvitaan nimenomaan paljon
puhutussa kansainvälisessä kilpailussa
mutta myös isoissa kansallisissa
projekteissa.
Vihreät
Yliopistojen perusrahoitusta on
vahvistettava. Opintoraha tarvitsee
välittömästi 15 prosentin tasokorotuksen,
koska opintotuen
on seurattava elinkustannusten
nousua. Apurahatutkijoille on
luotava kattava sosiaaliturva.
SFP
En fortsatt stark utveckling och
satsning på utbildning och forskning
måste finnas med i regeringsprogrammet.
|