Kaarina Dromberg

Kilpailu kiihtyy

Yhdysvallat lisäsi t&k investointeja 30% vuoden 2007 talousarviossaan. Vanhalla mantereellakin on havahduttu. Lissabonin strategian tavoitteena on, että Euroopan Unioni on 2010 maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon ja osaamiseen perustuva talous. Euroopan ongelma on se, että ylevistä tavoitteista ei ole pulaa, mutta todellisista teoista tavoitteiden saavuttamiseksi senkin edestä.

Tuoreen selvityksen mukaan (Financial Times 30.10.) Yhdysvaltain panostukset tutkimukseen ja tuotekehittelyyn kasvavat nimittäin edelleen nopeampaa vauhtia kuin Euroopan. Vuosi vaihtuu pian. Saavuttaakseen tavoitteensa Euroopan maiden tulee terästäytyä. Unionin itse asettamaan tavoitteeseen kun ei ole aikaa enää kolmea vuotta pidempää

. Yksi Yhdysvaltain korkeakoulujärjestelmän vahvuuksista on se, että elinkeinoelämä on aktiivisesti mukana tutkimuksessa. Tämän seurauksena innovaatiot saatetaan teollisuuden ja palveluiden käyttöön nopeassa aikataulussa.

Suomessa keskustelu yliopistojen, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan suhteista käy vilkkaana. Vuorovaikutuksen kasvu näiden kesken on tulevaisuudessa välttämätöntä. Yliopistolain muutos (715/2004), joka tuli voimaan 1.8.2005 edellyttää, että yliopistot perustehtäviään opetusta ja tutkimusta hoitaessaan ovat vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Lain säädös edellyttää, että tutkintojen sisältöjen kehittämisessä työelämän osaamisvaatimukset otetaan huomioon entistä vahvemmin. Seuraavaksi valtiovalta voisi helpottaa Suomen mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa luomalla lainsäädännön muutoksilla korkeakouluille mahdollisuuden kilpailla kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla. Koulutuksesta, erityisesti korkeakoulutuksesta on kehitettävissä uusi kansainvälisen liiketoiminnan alue Suomelle.

Laki yliopistojen autonomisen aseman lisäämiseksi on jo valmisteilla. Tavoitteena on tilanne, jossa kaikilla Suomen yliopistoilla on vastaava autonominen asema kuin Helsingin yliopistolla ja Åbo Akademilla. Näillä yliopistoilla on mahdollisuus omaan, valtiontalousarvion ulkopuoliseen rahoitukseen. Toteutuessaan laki tulee voimaan ensi vuoden alusta.

Suomalaisten yliopistojen haasteena on myös kansainvälistyminen. Korkeakouluille on turvattava mahdollisuudet kansainvälisen toiminnan laajentamiseen ja vahvistettava sen taloudellisia edellytyksiä.

Toivottava kehityssuunta on se, että opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihtoa lisätään. Ulkomaisten tutkinto- opiskelijoiden määrä suomalaisissa yliopistoissa tulisi nostaa vähintään eurooppalaiselle tasolle. Olisi tärkeää luoda sellaiset toimintaolosuhteet, että ulkolaisia tutkijoita saataisiin lisääntyvässä määrin Suomeen. Huolestuttavaa on, että suomalaisten tutkijoiden kiinnostus lähteä ulkomaille täydentämään tietojaan ja kokemustaan on vähentynyt viime vuosina. Siksi olisikin tärkeätä pyrkiä varmistamaan myös se, että ulkomaille lähtevien tutkijoiden takaisin paluu Suomeen olisi mahdollisimman houkuttelevaa.

Korkeakoulujen kansainvälisen vetovoiman vahvistaminen edellyttää panostamista koulutuksen ja tutkimuksen laadun kohottamiseen. Kerrassaan verraton on, jo kehittelyn asteella oleva ajatus ns. innovaatioyliopistosta. Tällainen ennakkoluuloton hanke on aloitettu Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun kesken. Aika näyttää mihin hanke vie. Voinemme vain toivoa, että rajoja ollaan valmiita rikkomaan jatkossakin.

Uskon vahvasti, että panostaminen suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään tuo menestystä tulevaisuudessa.

Kansanedustaja Kaarina Dromberg (kok.) on eduskunnan
sivistysvaliokunnan puheenjohtaja