ACATIIMI 8/06 tulosta | sulje ikkuna

Ylijohtaja Sakari Karjalainen:

Duaalimalli on vielä voimissaan

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on kesäkuussa aloittaneen opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan ylijohtajan Sakari Karjalaisen ykkösaihe. Rakenteita myllerretään niin yliopistojen välillä kuin sisälläkin, koulutusaloilla sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Suomalainen korkeakoulujärjestelmä rakentuu yhä edelleen duaalimallin pohjalle, vakuuttaa ylijohtaja Karjalainen.

Sakari Karjalainen aloitti opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan ylijohtajana kesäkuussa. Jonkin verran jäi aikaa lomallekin, mutta muuten uutta ylijohtajaa työllisti kesähelteillä kunta- ja palvelurakenteen uudistukseen liittyvä puitelakiluonnos, jossa mm. ehdotettiin hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistämistä. Entuudestaan Karjalainen tuntee erinomaisesti tiede- ja yliopistosektoria – kuntapuolen koulutuksen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät ovat sen sijaan vaatineet perehtymistä.

- Laaja kenttä edellyttää jatkuvaa opiskelua. Koko ajan oppiikin uusia asioita, mikä on tavattoman mielenkiintoista.

Heinäkuun alussa alkanut EU-puheenjohtajuuskausi on näkynyt myös ylijohtajan kalenterissa.

- Se ei ole kuitenkaan negatiivisessa mielessä työllistänyt. Asiantuntevien tiimien ansiosta kokoukset ovat olleet hyvin valmisteltuja ja meillä on ollut erikoismiehitys eri kongresseihin.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden merkittävin anti yliopistojen kannalta on ollut vahva innovaatiopainotus.

- Tutkimuksen puiteohjelma, heinäkuussa koulutusneuvostossa käsitelty yliopistojen modernisaatio ja Lahden huippukokouksessakin esillä ollut Euroopan teknologiainstituutti, listaa Karjalainen Suomen puolivuotiskauden keskeisimpiä asioita yliopistojen kannalta.

Kansainväliset ja kansalliset syyt

Syksyn alkaessa suurimman työllistäjän paikan ylijohtajan tehtäväkentässä otti korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Sakari Karjalainen pitääkin tätä savottaa nyt ykkösaiheenaan. Haastattelupäivänä (26.10.) ylijohtaja oli menossa puhumaan asiasta yliopistojen hallintojohdolle Kuopioon. Teema hallitsee myös 23.-24. marraskuuta pidettäviä yliopistojohdon neuvottelupäiviä.

Analyyttisen tutkijakokemuksen omaava Karjalainen haluaa aloittaa aiheesta puhumisen taustoista. Mitkä syyt ovat johtaneet siihen, että yliopistoilta vaaditaan järeitä toimia rakenteiden myllertämisessä juuri nyt?

- Taustalla on sekä kansainvälinen että kansallinen kehitys. EU:n Lissabonin strategiassa korkeakouluilla ja tutkimuksella on keskeinen merkitys. EU edellyttää korkeakoulujen modernisaatiota. Lisäksi Bolognan-prosessiin kuuluu tutkintorakenteinen uudistus, tutkintojen vertailtavuus ja liikkuvuuden lisääminen.

Kansallinen keskustelu korkeakouluremontin tarpeesta lähti liikkeelle julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteista. Tähän liittyvät Jorma Rantasen, Jussi Huttusen ja Markku Koskenlinnan selvitykset, maaliskuussa 2005 tehty valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteiden kehittämisestä sekä tiede- ja teknologianeuvoston linjaraportti (ks. tästä juttu Acatiimi 7/2006). Listaan voi lisätä vielä viime maaliskuussa korkeakoulujen rehtoreiden kokouksen yhteydessä julkistetun muistion sekä hallituksen koulutuspoliittisen selonteon.

Näiden pohjalta opetusministeriö on käynnistänyt korkeakoulujen rakenneuudistuksen.

Hankerahoitus vain yksi instrumentti

Viime kevään tulosneuvotteluissa yliopistojen kanssa sovittiin, että osa hankerahoituksesta jää jaettavaksi vasta myöhemmin ja yliopistoilta edellytettiin rakenteelliseen kehittämiseen liittyviä konkreettisia esityksiä elokuun loppuun mennessä. Porkkanaraha15 miljoonaa euroa pisti yliopistojen valmistelutyöhön kesähelteillä vipinää. Laskelmissa tuli olla mukana myös henkilötyövuosivaikutukset.

- Esityksiä tuli 50 miljoonan euron edestä. Niissä näkyi selvästi yliopistojen myönteinen suhtautuminen asiaan, vakuuttaa Karjalainen.

Kuitenkin konkreettisten suunnitelmien osalta esitykset olivat monin osin keskeneräisiä.

Opetusministeri Antti Kalliomäen tiedotustilaisuudessa lokakuun viimeisenä päivänä julkistettiin hankerahoitusta saavat kohteet. Näistä kolme merkittävintä ovat Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun konsortio, pääkaupunkiseudun innovaatioyliopisto, Kuopion ja Joensuun yliopistojen federaatio.

(ks. kainalojuttu ohessa alla).

- Näissä hankkeissa tavoitteena on paremman laadun saavuttaminen tiiviimmällä yhteistyöllä. Se voi

myös tarkoittaa varsinaista yhdistymistä jollakin aikataululla. Eivätkä konsortiot ja federaatiot vain lisää hallintobyrokratiaa tuomalla uuden organisatorisen portaan?

- Lähtökohtana on ollut, että rahoitetut kohteet ovat sellaisia, joilla voidaan edistää laatua ja tehokkuutta sekä saavuttaa aitoa synergiaetua.

Vuotta 2007 koskeva hankerahoitus on kuitenkin vain yksi instrumentti, jolla rakennekehitystä tuetaan. Karjalainen tähdentää, että jatkotyö tapahtuu vuoropuhelussa ministeriön ja korkeakoulujen kanssa. Ja seuraavan kerran rakennekehitys on yliopistojen kanssa esillä viimeistään ensi kevään tulosneuvottelupöydässä.

Ammattikorkeakouluista ei tehdä yliopistojen collegeja

Remonttiin sisältyy myös koulusalojen sekä niihin liittyen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työjaon uudistamista. Esimerkiksi kauppatieteen alalla on menossa selvityshanke. Myös matkailu-, kuvataide-, viestintä-, sosiaali- ja terveydenhoitosektoreiden kohdalta halutaan kartoittaa, mikä on tarkoituksenmukainen työnjako yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä.

- Vaikka tällaisia selvityksiä käynnistetään, se ei välttämättä tarkoita, että jonkin alan yliopistotasoinen koulutus loppuu, Karjalainen rahoittelee.

Hän myös torjuu ajatuksen siitä, että ammattikorkeakouluista olisi vähitellen tulossa, ainakin joillakin koulutusaloilla yliopistojen collegeja.

- Kaksi peräkkäin toimivaa korkeakoulusektoria ei kuulu opetusministeriön suunnitelmiin – duaalimallista lähdetään edelleen liikkeelle. Ammattikorkeakoulututkintojen päätarkoitus on tarjota työelämävalmiuksia eikä valmistaa maisteriopintoihin.

Eduskunnalle annettu koulutuspoliittinen selonteko lähtee kuitenkin siitä, että alueellisesti korkeakoulusektoria koskevat ratkaisut voivat vaihdella. Tärkeä asiakirja jatkokehityksen kannalta on valmistelun alla oleva koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2007-2011 sekä tietysti ensi kevään hallitusohjelma.

Miltä korkeakoulukenttä sitten näyttää vuoden 2012 jälkeen, on Karjalaisen mielestä turhanaikaista ennakoida.

Muutostarvetta hallinnossa ja johtajuudessa

Rakennekeskusteluun on yhdistetty myös eri tahoilta tulevat vaatimukset uudistaa yliopistojen hallintoa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK esitti viime kuussa julkistetuissa tutkimuspoliittisissa linjauksissaan, että yliopistojen hallituksista peräti puolet olisi ulkopuolisia jäseniä. Työnantajapalatsissa on tuumattu, että muutoin rakenneuudistukseen ei saada draivia.

Vaatimukset uudistaa hallintoa eivät Karjalaisen mielestä ole yhtäkkiä keksittyjä. Paineita tulee kotimaisten lähteiden ohella myös kansainvälisiltä kentiltä.

- Ne kokemukset, joita olen kuullut nyt hallituksissa toimivista ulkopuolisista jäsenistä, ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä, hän toteaa. Se, että yliopistot ovat jo pitkään vaatineet nykyistä laajempaa taloudellista autonomiaa, edellyttää Karjalaisen mielestä niiltä myös ammattimaisempaa johtajuusotetta.

Hallitus on antanut eduskunnalle yliopistolain muuttamista koskevan lakiesityksen, joka sallisi Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin kaltaisen rahastotalouden myös muille yliopistoille.

Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen autonomian laajentamiseen ottaa kantaa myös selvitysmiesten Rantasen ja Jääskisen joulukuussa julkistettava raportti. Siinä tultaneen esittämään myös yliopistojen neuvotteluoikeuksien laventamista sekä muutoksia palvelussuhdekäsitteeseen.

Myös tutkimuslaitosten rakenteet heiluvat

Eikä siinä vielä kaikki: yliopistojen rakenteiden, koulutusalojen ja hallintojen lisäksi rukkaamisen tarvetta nähdään myös tutkimuslaitosten toiminnassa. Julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteiden kehittämiseen liittyvän päätöksen jälkeen valtioneuvosto asetti professori Yrjö Neuvon johtaman työryhmän pohtimaan sektoritutkimuslaitosten asemaa. Raportti valmistuu joulukuussa.

Tanskassa tutkimuslaitokset on jo yhdistetty yliopistoihin. Myös meillä on esitetty kannanottoja tiiviimmän yhteistyön puolesta. Sakari Karjalainen pitää kuitenkin Tanskan mallia Suomen kohdalla epärealistisena.

- Muita mahdollisuuksia voisivat olla sektoritutkimuslaitosten yhdistäminen tutkimusaloittain tai Huttusen raportissa esitetty hallinnonalakohtaisen yhteistyön tiivistäminen.

Tutkimus- ja koeasemien tilannetta selvitetään myös erillisessä työryhmässä.

Kohta asetetaan johtoryhmä strategisten huippuosaamisen keskittymille, joista tehtiin päätös kesäkuussa. Lisäksi ministeriö nimeää infrastruktuurityöryhmän.

- Suomelta on vielä puuttunut selkeästi formuloitu tutkimuksen infrastruktuuripolitiikka. Asetettava työryhmä laatii tälle tiekarttaa.

Teksti: Kirsti Sintonen
Kuvat: Veikko Somerpuro

Rakenteellisen kehittämisen hankkeille 18 milj. euroa

Opetusministeriö on osoittamassa rakenteellisen kehittämisen hankkeisiin vuosina 2006 ja 2007 yhteensä noin 18 miljoonaa euroa, mikä sisältää myös aiemmin tulosneuvotteluissa sovitun rahoituksen.

Yliopistojen uudenlaisten toimintarakenteiden kehittämiseksi käynnistyy kolme kärkihanketta:

• Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistä toimintarakennetta valmistellaan varatuomari Markku Linnan johdolla. Ryhmän jäseninä toimivat lisäksi rehtori Keijo Virtanen Turun yliopistosta ja rehtori Tapio Reponen Turun kauppakorkeakoulusta.

• Joensuun ja Kuopion yliopistoista muodostuvaa yhteistä toimintarakennetta valmistellaan professori Reijo Vihkon johdolla. Suunnitteluryhmään kuuluvat lisäksi maaherra Pirjo Ala-Kapee sekä Joensuun yliopistosta rehtori Perttu Vartiainen ja hallintojohtaja Petri Lintunen sekä Kuopion yliopistosta rehtori Matti Uusitupa ja hallintojohtaja Päivi Nerg.

• Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteistyölle rakentuvaa “innovaatioyliopiston” toimintarakennetta valmistellaan valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla. Suunnitteluryhmään kuuluvat lisäksi professori Yrjö Neuvo ja kansleri Matti Lehti sekä rehtorit Matti Pursula Teknillisestä korkeakoulusta, Eero Kasanen Helsingin kauppakorkeakoulusta ja Yrjö Sotamaa Taideteollisesta korkeakoulusta.

Kaikkien suunnitteluryhmien määräaika päättyy 16.2.2007. Suunnitteluryhmien tehtävänä on laatia ehdotus mainittujen yliopistojen mahdollisimman pitkälle menevästä yhteisestä toimintarakenteesta, laatia hankkeille toteuttamissuunnitelma aikatauluineen sekä määritellä tarvittavat osaprojektit, niiden toiminnalliset tavoitteet ja taloudelliset vaikutukset. Suunnitteluhankkeet voivat käyttää apunaan ulkomaivuorosia asiantuntijoita. Suunnittelutyön jälkeen opetusministeriö varautuu tukemaan hankkeiden toteutusta kevään 2007 tulosneuvotteluissa.

Kärkihankkeiden lisäksi rahoitusta suunnataan myös pienemmille yliopistojen yhteishankkeille ja ammattikorkeakoulujen kanssa tapahtuvalle yhteistyölle sekä huippututkimusta vahvistaville yhteenliittymille, joita ovat muun muassa kansallinen molekyylilääketieteen keskus, Biokeskus Suomi -verkosto ja TKK-TTY-tutkimuskonsortio.

Yliopistojen sisäisiä rakenteellisen kehittämisen hankkeita päätettiin rahoittaa vain poikkeustapauksissa, vaikka niillä voidaankin tehostaa resurssien käyttöä. Tällaiset hankkeet on toteutettava osana yliopistojen omaa toimintaa ja näin on monissa yliopistoissa jo tapahtunutkin. Myös yliopistojen henkilöstö- ja taloushallinnon yhteinen palvelukeskushanke liittyy yliopistojen rakenteelliseen kehittämistyöhön.

Rakenteellisen kehittämisen lähtökohtana oli korkeakoulujen tutkimustoiminnan vahvistaminen. Siksi on valitettavaa, että tutkimustoiminnan kehittämistä ja tutkimuksen infrastruktuuriyhteistyötä koskevia hankkeita oli vähän. Sektoritutkimusyhteistyötä koskevia hankkeita ei ole juuri lainkaan.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liiketoimintaosaamisen rakenteita ja työnjakoa koskeva selvitystyö on käynnistetty. Sen määräaika on 20.6.2007. Selvitysryhmän muodostavat pääjohtaja Kari Neilimo, professori Anne Kovalainen ja asiantuntija Mauri Panhelainen. Myös sosiaalialalla on käynnistymässä vastaava selvitystyö. Lisäksi yliopistoissa käynnistetään opettajankoulutuksen valtakunnallinen kehittämishanke.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa pohditaan jo kolmessa hankkeessa Lappeenrannassa, Oulussa ja Kuopiossa. Tammikuussa 2007 opetusministeriö järjestää näitä hankkeita koskevan seminaarin, joka tarjoaa mahdollisuuden tiedon ja kokemusten vaihtoon.

 

ACATIIMI 8/06 tulosta | sulje ikkuna