EK linjasi koulutuspolitiikkaa vuosille 2006-2010:

Korkeakouluja on nykyisin liikaa

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkisti lähivuosien koulutus- ja työvoimapoliittiset linjauksensa 19. huhtikuuta. EK karsisi korkeakoulujen määrää sekä kaipaa selkeää työnjakoa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välille. Yliopisto- opiskelusta EK tekisi osaksi maksullista.

- Kansainväliset koulutusmarkkinat ovat kasvussa ja koulutuspalvelujen liikkuvuus lisääntyy. Suomen tulee luoda oma strategia menestymiselle avautuvilla ja yhä ankarammin kilpailluilla koulutusmarkkinoilla, kehottaa EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen.

Voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä Suomen on menestyäkseen panostettava vahvaan osaamiseen. Tarvitaan sekä vankkaa ammatillista että korkeakoulutuksen tuottamaa osaamista, mutta myös kansainvälistä huippua olevaa tutkimusta ja kehitystyötä.

Korkeakouluja on nykyisin liikaa

Korkea-asteen koulutuksen EK kaipaa rakenteellisia uudistuksia. Hajanaista korkeakouluverkkoa tulisi koota nykyistä laajemmiksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Loppukesällä 2005 EK:n piiristä kuului räväköitä kannanottoja yliopistojen karsintalistoista, mutta nyt niitä ei linjauspaperissa näy.

- Korkeakouluja on nykyisin liikaa, mutta emme mene opettamaan tässä asiassa opetusministeriötä, toteaa EK:n innovaatioympäristö ja osaaminen -sektorin johtaja Pekka Pokela.

- Toivomme, että korkeakoulut löytävät itse vahvuutensa. Ikäluokkien pienentyminen pakottaa ratkaisujen hakemiseen, lisää Koponen.

EK perää myös selkeää työnjakoa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välille. Osaltaan duaalimallia on hämärtänyt ylempien ammattikorkeakoulututkintojen rooli.

- Tarvitaanko kaikilla koulutusaloilla sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistotutkintoja ja vielä erikseen kandi- ja maisteritutkintoja, Koponen kysyy. Hänen mielestään kaupan, hallinnon ja liiketalouden alat ovat sellaisia, joissa ei yritysten mielestä välttämättä tarvita nykyisen kaltaista erilaisten tutkintojen “viidakkoa”.

Enemmän ulkopuolisia jäseniä yliopistojen hallituksiin

EK uudistaisi yliopistojen oikeudellista asemaa ja hallintoa: yliopistojen hallitusten kokoa tulisi supistaa ja lisätä niissä samalla yliopistojen ulkopuolisten edustajien osuutta vähintään puoleen jäsenten kokonaismäärästä. Rehtorin valinnan EK säätäisi yliopiston hallituksen tehtäväksi.

Eteläranta 10:n mielestä yliopistojen taloudellista autonomiaa tulisi laventaa.

- Säätiöomistuksesta on hyviä kokemuksia ammattikorkeakoulujen puolelta. Sama malli voisi olla mahdollista myös yliopistojen puolella, Koponen ehdottaa.

Valtion pitäisi kuitenkin edelleen vastata yliopistojen perusrahoituksesta, jota tulisi valikoiden vahvistaa. EK katsoo, että rahoitus kaipaisi selkeämpien tuloskannusteiden laatimista.

EK ottaisi opintojen keston ja läpäisyasteen sekä tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyden mukaan tulosrahoituksen mittaristoon.

Tehokkuusvaatimusten ohella EK muistaa, että opetusresurssien riittävyys tulee varmistaa ja opettajia on oltava riittävästi suhteessa opiskelijoihin.

Koulutuspalvelut kansainvälistyvät

Koulutuskustannusten kasvu, järjestelmän tehokkuuden lisääminen ja opintoaikojen lyhentäminen sekä yksilön oman vastuun lisääminen edellyttävät koulutuskustannusten jakoperusteiden uudelleen arviointia.

- Kohtuullisessa ajassa suorittu ylempi korkeakoulututkinto tulisi säilyttää maksuttomana. Sen sijaan lisätutkintoihin johtavan opiskelun pitäisi olla maksullista. Korkeakoulujen kansainvälistymisen vahvistamiseksi myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilla opiskelijoilla tulisi olla lukukausimaksu, Koponen ehdottaa.

- Oli valitettavaa, että opetusministeri Kalliomäki ei lähtenyt viemään eteenpäin EU:n ulkopuolisista maista tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja ja stipendijärjestelmää. Kalliomäki väitti, että stipendiasia ei edistynyt elinkeinoelämän vastustuksen takia. Tämä on väärä tulkinta – elinkeinoelämän piirissä suhtauduttiin asiaan myönteisesti. Vaikuttaa siltä, että rintamalinjat taisivatkin mennä demariryhmän sisällä, Koponen huomauttaa.

Ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista valmistui työryhmän esitys alkusyksystä 2005. Siinä esitettiin 3500-12000 euron maksuja.

Aikuiskoulutusjärjestelmään EK perää kokonaisuudistusta. Aikuiskoulutuksen toimijoiden työnjakoa sekä hajanaista rahoitusta ja etuusjärjestelmää tulee selkiyttää. Olisi otettava käyttöön vapaaehtoinen, verotuksellisesti tuettu koulutusvakuutus, joka täydentäisi lakisääteisiä etuuksia.

Väestön ikärakenteen muutos on johtamassa työvoimapulaan. Työvoiman tarpeen tyydyttäminen edellyttää koulutusjärjestelmän kehittämisen ohella tehokasta työvoimapolitiikkaa ja työvoimapalveluja sekä työperusteisen maahanmuuton lisäämistä. Työntekijöiden alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden tulee olla nykyistä laajempaa.

Kirsti Sintonen