1/06

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     
     

    UPJ-Neuvottelutuloksen sisältö ja vaikutukset

    Opetusministeriön tasolla 16.12.2005 saavutettu alustava neuvottelutulos yliopistojen UPJ:stä merkitsee sitä, että palkkojen euroistaminen siirtyy. Neuvottelut monista asioista kuitenkin jatkuvat edelleen keskustasolla. UPJ:n arvioinnit palaavat yliopistoihin. Neuvottelutuloksen mukaiset järjestelmät vastaavat pääpiirteittäin aikaisemmin esillä olleita.

    Opetusministeriö ja valtionsektorin pääsopijajärjestöt, mm. akavalaisten järjestöjen julkisen sektorin neuvottelujärjestö JUKO saavuttivat 16.12.2005 neuvottelutuloksen yliopistojen palkkausjärjestelmän uudistamisesta. Neuvottelutulos siihen liittyvine asiakirjoineen on luettavissa mm. liittojen kotisivuilta.

    Neuvottelutuloksen muuttumattomuus?

    Neuvottelutulokseen 16.12.2005 liittyvistä asiakirjoista käy selvästi ilmi, että neuvottelut jatkuvat opetusministeriön tasolla siten, että lopullinen neuvottelutulos on saavutettava 31.5.2006 mennessä. Vielä tämänkin jälkeen jää kesäkuu 2006 harkinta-aikaa UPJ:n lopulliselle hyväksymiselle. UPJ:n kohtaloa ei siis ole vielä lopullisesti ratkaistu, mutta merkit viittaavat siihen, että UPJ on toteumassa yliopistoissa. Tällä hetkellä esiintyy jonkin verran epäselvyyttä siitä, mitkä asiat ovat aidosti auki ja tulevat sitten uudelleen neuvottelujen kohteeksi opetusministeriön tasolla. Osa asioista on varmaankin kiinni ja muuttumattomia.

    Euroistamiseen siirtyminen 30.6.2006

    Mikäli “alustavaa” neuvottelutulosta ei olisi saavutettu 16.12.2005, olisi tämä käytännössä merkinnyt niin sanotun perälautavaihtoehdon täysitehoista voimaantuloa 1.12.2005 alkaen. Perälaudan toteutuessa palkat olisi euroistettu 1.12.2005 alkaen marraskuun 2005 tasoon. Käytännössähän näin oli jo tapahtumassa, mutta tämä toimenpide purettiin neuvottelutuloksen 16.12.2005 johdosta. Perälautavaihtoehdossa ei olisi tullut mitään muita korotuksia kuin yleiskorotus. Tämä vaihtoehto olisi merkinnyt epävarmuutta siitä, miten palkkausta voidaan kehittää ja palkkausta koskevia ja neuvotteluja tulevaisuudessa hoidetaan. Palkkataso olisi vääjäämättä ruvennut alenemaan.

    Neuvottelutuloksen yhteydessä sovittiin, että palkkojen euroistaminen siirtyy 30.6.2006 saakka. Tämäkin tapahtuu vain siinä tapauksessa, ettei saavuteta lopullista neuvottelutulosta. Käytännössä tämä siirtyminen merkitsee, että A-palkkaluokat säilyvät, ikälisät kertyvät ja tuloksellisuuslisät maksetaan edelleen aikaisempaan tapaan 30.6.2006 saakka. Voidaan sanoa, että neuvottelutuloksella on saavutettu eräänlainen jatkoaika.

    Järjestestelmät

    Neuvottelutulos 16.12.2005 tarkoittaa sitä, että yliopistoihin tulee kaksi palkkausjärjestelmää eli opetus- ja tutkimushenkilökunnan palkkausjärjestelmä ja muun henkilökunnan palkkausjärjestelmä. Molemmat järjestelmät koostuvat tehtävien vaativuuden osasta ja henkilökohtaisen suoriutumisen osasta.

    Opettajien ja tutkijoiden järjestelmässä on 11 eri vaativuustasoa, jotka on nyt hinnoiteltu ylintä vaativuustasoa lukuunottamatta. Muulla henkilökunnalla on 14 vaativuustasoa, joista niinikään ylin vaativuustaso on tässä vaiheessa hinnoittelematta. Vaativuustasojen hinnat näkyvät neuvotteluasiakirjoista.

    Henkilökohtaisen suoriutumisen asteikko on yhdestä yhdeksään. Ensimmäisellä tasolla suoriutumisen korotusvaikutus olisi 0 % ja yhdeksännellä tasolla 50 % vaativuustason mukaiseen palkkaan. Myös henkilökohtaisen palkanosan taulukot ovat luettavissa neuvotteluasiakirjoista.

    Tehtävien vaativuuden mukaisen palkanosan ja henkilökohtaisen suoriutumisen palkanosan välinen suhde tulee varmasti neuvottelujen kohteeksi kevään kuluessa opetusministeriön tasolla.

    Yliopistotason toiminta

    Vaativuustasokartat ovat jonkin verran muuttuneet viime keväästä, jolloin suoritettiin ensi kertaa tehtävien vaativuuden arvioinnit. Eri tehtäviä on siirretty järjestelmistä toiseen ja kokonaan uusia palvelussuhteita on syntynyt. Tarkoituksena on, että yliopistoissa tehdään tehtävänkuvaukset ja käydään tehtävien vaativuutta koskeva arviointi läpi niiden tehtävien osalta, joita ei jostakin syystä arvioitu viime kevään arviointikierroksen yhteydessä tai joissa on tapahtunut oleellinen muutos aikaisempaan nähden. Muiden tehtävien osalta opetusministeriön neuvotteluryhmän ohjeiden mukaan esimiehen ja työntekijän tulee tarkastella yhdessä, onko tarvetta muuttaa viime keväistä tehtävänkuvausta ja tehdä uusi arviointi tehtävän vaativuudesta.

    Henkilökohtaisen suoriutumisen järjestelmään on tullut paljon enemmän muutoksia kuin vaativuuden arviointiin. Tämä merkitsee, että henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi suoritetaan kaikkien osalta uudestaan.

    Yliopistoilla on siis arviointia koskien edessään melkoinen työrupeama, joka tulisi neuvottelutuloksen mukaan saattaa päätökseen 15.4.2006 mennessä. Vaikka kyse ei varmaankaan ole aivan saman suuruusluokan toiminnasta kuin vuosi sitten, joutuu moni koville. Erityisesti tämä koskee yliopistojen esimiesjärjestelmää, joka on avainasemassa koko UPJ:n kannalta. Onnistunut esimiestoiminta edellyttää selvää viestiä esimiestoiminnan aikaisempaa suuremmasta merkityksestä ja arvostuksesta, mikä puolestaan edellyttää välttämättä erittäin tuntuvaa panostusta UPJ:n ulkopuolelle jäävään esimiespalkkiojärjestelmään.

    Kustannukset

    Neuvottelutuloksen 16.12.2005 mukaan järjestelmän kokonaiskustannukset tulevat olemaan 7,24 %. Tämän päälle tulevat yleiskorotukset. Kustannukset tulevat voimaan vähitellen siirtymäkauden 30.9.2009 loppuun mennessä. Kustannusvaikutus vastaa suunnilleen valtion muita viimeaikaisia UPJ -ratkaisuja. Valtiotyönantajan taholta ei ole näytetty selvää halukkuutta kohentaa valtiotyönantajan itse huonoksi toteamaa yliopiston johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien palkkatasoa.

    Lisärahoitus tulee kolmesta eri lähteestä: noin kolmannes valtiovarainministeriön erillisrahoituksena, noin kolmannes järjestelyvaroista ja noin kolmannes yliopistojen omarahoituksesta, johon ne ovat sitoutuneet.

    Kokonaiskustannusvaikutus 7,24 ei vielä kerro, miten se jakautuu eri järjestelmien välille. Pelivaraa on jonkin verran. JUKOssa on lähdetty myös siitä, että yliopistojen tulee voida korjata epäkohtia myös rahoitussuunnitelmaa suuremmalla omarahoitusosuudellaan, jotta mm. toisen kalleusluokan poistaminen uudistuksen yhteydessä tulisi mahdolliseksi. JUKO on esittänyt myös sitä, että takuupalkat tulee maksaa kaikkialla ensimmäisen paikkakuntakalleusluokan mukaisesti. Tämä kysymys on auki.

    Takuupalkka

    Mikäli henkilön UPJ:n mukainen palkka jäisi pienemmäksi kuin hänen vanhan järjestelmän mukainen palkkansa, maksetaan hänelle takuupalkkana vanhan järjestelmän mukaista palkkaa siihen asti, kunnes UPJ:n mukainen palkka ylittää vanhan. Takuupalkkaan sisältyvät määräaikaiset tutkijankoulutus- ja tuloksellisuuslisät siirtymäkauden loppuun eli 30.9.2009 saakka. Tämä on JUKOn viime hetken saavutuksia. UPJ:n voimaantulo ei siis merkitse kenellekään palkan alenemista. Suurin osa jukolaisista tulee saamaan UPJ:n johdosta ainakin jonkinsuuruisen korotuksen.

    Voimaantulo

    Vaikka käytännössä edetään vielä kesäkuun loppuun saakka vanhan palkkausjärjestelmän mukaisesti, neuvottelutuloksen mukaan UPJ:n käyttöönotto tapahtuu 1.1.2006 alkaen eli siis taannehtivasti. Toisin sanoen UPJ:n mukaan korkeampaa palkkaa saavat tulevat saamaan 1.1.2006 alkaen taannehtivat korotuksen. Täysitehoisesti UPJ on voimassa 30.9.2009.

    Neuvottelutuloksen arviointi

    Mikäli JUKOn yliopistosektori olisi jättäytynyt UPJ:n valmistelun ulkopuolelle, olisi yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä palkkauksellinen asema huonontunut jyrkästi. Nyt se näyttää muodostuvan kohtuulliseksi. Asia selviää kuitenkin lopullisesti vasta myöhemmin.

    Neuvottelutuloksen mukainen UPJ tulee lisäämään jonkin verran byrokratiaa vanhaan järjestelmään verrattuna. UPJ saattaa aiheuttaa myös henkilösuhteiden rasittumista yliopistoissa. UPJ:hin tulee liittymään kuitenkin myös positiivista henkilöstön kannalta. Neuvottelutuloksen 16.12.2005 mukainen toiminta tulee olemaan yliopistojen tehtävien ja henkilöstöjen kannalta parempi kuin viime keväinen prosessi. Neuvottelutulos 16.12.2005 luo mahdollisuuksia selvästi parempaan tulevaisuuteen kuin vaihtoehtona ollut perälauta.

    Jorma Virkkala
    Professoriliiton toiminnanjohtaja,
    JUKOn yliopistojaoston puheenjohtaja
    16.1.2006