• pääsivu
  • sisällys

  •  
    .

    AKAVA, SAK ja STTK selvittivät:

    Työmarkkinajärjestelmä saa kansalaisilta vahvan tuen


    Yli 90 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että nykyinen työmarkkinajärjestelmä on palkansaajan hyvinvoinnin keskeinen tuottaja ja takaaja. Talouden globalisaation edetessä järjestelmän uskotaan olevan jopa aiempaa tarpeellisempi. Järjestelmän purkamisen katsotaan johtavan palkansaajien kannalta huonoon
    lopputulokseen (76 %).

    Tiedot käyvät ilmi TNS Gallupin työmarkkinapoliittista
    mielipideilmastoa kartoittaneesta tutkimuksesta, jonka teettivät palkansaajakeskusjärjestöt AKAVA, SAK ja STTK. Maaliskuussa tehtyyn tutkimukseen haastateltiin tuhatta yli 15-vuotiasta suomalaista.
    Tutkimuksen mukaan kansalaiset arvostavat työmarkkina- ja sopimusjärjestelmää. 60 prosenttia katsoo, että järjestelmä on osoittanut kykynsä uusiutua muuttuvissa oloissa. Myös kritiikkiä järjestelmälle esitetään. Tutkimuksesta välittyy muun muassa kansalaisten huoli siitä, että järjestelmä toimii liiaksi työnantajien ehdoilla.

    Melkein kaikki suomalaiset pitävät tärkeänä ammattiliiton jäsenyyttä. Vastaajista 92 prosenttia kokee, että nykyaikana on vähintäänkin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti. Nuorista 15-24 -vuotiaista 93 prosenttia pitää järjestäytymistä vähintäänkin melko tarpeellisena. Jäsenyyden merkitys kansalaisten keskuudessa on kasvanut kolme prosenttiyksikköä viime vuoden syyskuusta.

    Tärkein syy kuulua ammattiliittoon on edelleen palkka- ja työsuhdeturva (48 %). Myös ansiosidonnainen työttömyysturva, liiton antama yleinen turvallisuuden tunne sekä mahdollisuus vaikuttaa työpaikan asioihin ovat tärkeitä jäsenyyden syitä. Kaikkien kolmen palkansaajakeskusjärjestöjen arvosanat jäsenten etujen ajamisessa ovat parantuneet viime syksystä.

    Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten käsityksiä tulopoliittisesta ratkaisusta. Viime vuoden lopussa solmittu tulosopimus oli valtaosan mielestä (72 %) maamme kokonaistilanteen kannalta tarpeellinen.
    Tulosopimusta kritisoitiin lähinnä ”liian alhaisista” palkankorotuksista.

    Kansalaisten lakkoherkkyys on tutkimuksen mukaan
    hieman noussut 1990-luvun lopusta.

    (painetun lehden s. 41)