Millä eväillä Tampereen teknillinen yliopisto sen tekee?

SYL:n selvityksessä erot yliopistojen välillä olivat enimmäkseen hyvin pieniä. Emme siis paukuttele henkseleitä kovin rehvakkaasti. Kilpailujen voittajat kuitenkin yleensä puhuvat voittajan viisaudella – sitä halutaan – olivatpa erot seuraaviin kuinka pieniä tahansa. Ja sitä nytkin yritetään, kun on tilaisuus.

Kyseessä ei ole yliopistojen laadun vertailu, vaan yliopistojen ominaisuuksien vertailu opiskelijan silmin, avainsanoina opiskelun edellytykset, opiskelun tavoitteet, opiskelijaystävällisyys ja opiskelijanäkökulma. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) oli paras heti ensimmäisen indeksin, Opiskeluprosessit, kohdalla. Erityisen painottunut tässä indeksissä on opintojen ohjaus eri tavoin: “menestyminen indeksissä on vaatinut järjestelmällistä opintoprosessien tarkastelua ja kehittämistä”. Ei voi kuin hämmästellä muun muassa sitä, kuinka nopeasti fuksit joka vuosi oppivat suuren määrän käytännön arkielämään liittyviä välttämättömiä asioita täysin uudessa ympäristössä - mikä on vasta alku tietenkin. Näyttää siltä, että kiitos kuuluu Yliopistopalvelujen Opiskelijapalvelut-yksikölle enemmän kuin opettajakunnalle.

Lähellekään kärkeä emme sijoittuneet toisessa indeksissä, Opiskelujen järjestäminen (opetusresurssit, opetukseen panostaminen, jne.). Yhdessä sen mittarissa, Kurssien opiskelijapalautteen hyödyntäminen, olimme kuitenkin parhaita Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Kysymys kuului: kuinka järjestelmällisesti ja säännöllisesti opinnoista kerättyä opiskelijapalautetta hyödynnetään opintojen (kurssien ja opetussuunnitelmien) kehittämisessä? Useat vastaajat ovat pitäneet arviotaan enemmän tai vähemmän epäluotettavana tai karkeana. Erityisen heikosti tietoja on saatu opiskelijapalautteen hyödyntämisestä. Pisteytykset perustuvat vaihtelevasti opiskelijajärjestöjen, opintopäälliköiden ja muiden asiantuntijoiden antamiin prosenttilukuihin.

TTY oli taas paras indeksissä Tutkimuksen ja opetuksen yhteys. Indeksin kolme mittaria mittaavat suuntaa-antavasti yliopiston tutkimuksellisen identiteetin näkymistä opiskelijoille. Ratkaisevan noshyteen näyttää tuoneen hyvin toimiva kansainvälinen opettajavaihto. Indeksi on kuitenkin painoarvoltaan pieni kokonaisvertailussa. Lievään vaatimattomuuteen on tässä varaa siksi, että TTY oli kuitenkin paras myös vertailussa kokonaisindeksin perusteella.

Tietojen keräämisen tärkeimpänä lähteenä on toiminut ylioppilaskunnille tehty kysely. Suuri osa kysymyksistä koskee objektiivisia seikkoja, joissa ei mielipiteillä ole kovin suurta osuutta. Huomio kiinnittyykin juuri tästä syystä subjektiiviseen osuuteen: mikä saa TTY:n ylioppilaskunnan edustajat huolehtimaan vastaamisesta oman yliopistonsa puolesta kenties hieman pontevammin kuin muut omansa puolesta. Jokainenhan tuntee pääsääntöisesti opiskeluolosuhteet vain omassa yliopistossaan perusteellisesti. Vertailumahdollisuus puuttuu. Mistä siis johtunee se into?

Yhdeksi selitykseksi löydän TTY:ssä vallitsevan perusasenteen: opiskelija opiskelee itseään varten. Tämä on meillä tiedostettu kaiken tuloksellisuuteen pyrkimisen keskellä, osana sitä. Tämä on myös lausuttu julki. Hyväksi Luennoitsijaksi syksyllä 2004 valittua sähkömagnetiikan lehtori Risto Mikkosta haastateltiin yliopistomme Anturi-lehdessä kysymyksillä, jotka liittyivätkin vaihteeksi hyvän opiskelijan tuntomerkkeihin. Haastattelija osasi kysyä: Mikkosen mielestä hyvä opiskelija ... opiskelee itseään varten? Risto vastasi: Tietysti. Omaa tulevaisuutta täällä ollaan rakentamassa.

Tämä perusasenne on nähdäkseni läsnä myös vielä indeksin Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet mittarissa Opiskelijaedustus/ epäviralliset elimet. Kysymys kuului: kuinka suuressa osassa rehtorien asettamista epävirallisista elimistä on opiskelijaedustus? TTY sijoittui ensimmäiseksi Kuvataideakatemian kanssa.

Moni asia tähtää siis johdonmukaisesti siihen, että opiskelijat ovat rakentamassa omaa tulevaisuuttaan ja yliopisto on rakentamassa opiskelijoiden tulevaisuutta.

Lasse Vehmanen

matematiikan lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto

Opetuksen kehittäminen lähtee laitostasolta

SYL:n selvitys julkistettiin seminaarissa Finlandia-talolla 28. huhtikuuta. Ohjelma koostui kolmesta väittelymuotoisesta keskustelusta. Professori Olli Martio Helsingin ylipistosta ja opetuksen kehittämispäällikkö Markku Ihonen Tampereen yliopistosta aloittivat keskustelulla opetuksen kehittämisestä. Osapuolet olivat eri mieltä siitä, onko opintojen ohjaus holhousta vai perusedellytys opintojen sujumiselle. Martion mielestä HOPS-lyhenne tulee sanasta höpsismi ja niitä laaditaan vaan opiskelijoiden kiusaksi. Ihonen taas katsoi, että HOPS ei sido valintoja, mutta sitouttaa opintoihin. Molemmat kuitenkin korostivat, että opetuksen kehittämisessä on lähdettävä liikkeelle alhaalta laitostasolta.

Toisessa debatissa ohjelmajohtaja Seppo Niemelä ja UPM-Kymmenen teknologiajohtaja Markku Karlsson keskustelivat sivistyksestä ja kilpailukyvystä. Niemelä korosti sivistyskäsityksen ohentumista. Karlsson puolestaan toi esiin ajatuksen siitä, että yliopistoissa tulisi panostaa huippuyksiköihin, olkoonkin, että yliopistoilla on muitakin tehtäviä kuin kilpailukyvyn ylläpito. Niemelän mielestä huipputuloksia ei voida saavuttaa ilman perustutkimukseen panostamista.

Kolmen debatin suora huipentui opetusministeri Tuula Haataisen ja SYL:n puheenjohtaja Arttu Laasosen väittelyyn. Laasonen peräsi laajaa ja kauas ulottuvaa visiota ja vaati yliopistojen sisäänottojen leikkaamista. Haatainen korosti yliopistojen autonomista asemaa. Tutkinnonanto-oikeuksista Haatainen ja Laasonen olivat yhtä mieltä: ei ole järkevää hajauttaa, vaan keskittää. 

(painetun lehden s. 16)