Professoriliiton toiminnan painopisteitä vuonna 2005

Yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon liittyvä edunvalvonta on liiton toiminnan keskeinen tehtävä alkavan vuoden aikana. Työ palkkausjärjestelmän kehittämisessä jatkuu myös tulevina vuosina. Yliopistojen opetushenkilökunnan palkkausjärjestelmässä on kymmenen tehtävien vaativuuden mukaan porrastettua vaativuustasoa, jonka ylimmille tasoille professorit sijoittuvat. Henkilökohtaista työssä suoriutumista arvioidaan vuosittain tuloksellisuuden ja työn laadun perusteella. Professoreilla on jo kokemusta arvioinnista tutkijakoulutuslisien jaossa. Professorien tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnissa tulee arvioijilla olla riittävä asiantuntemus. Palkkausjärjestelmän toteuttaminen edellyttää huomattavia lisäresursseja, joiden saamiseen liitto vaikuttaa aktiivisesti.

Liiton keskeinen edunvalvontatavoite on koulutuksen, osaamisen ja vastuun parempi huomioiminen palkkauksessa. Yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävien palkkakilpailukykyä tulee vahvistaa suhteessa yleisiin työmarkkinoihin. Virkaehtosopimuksissa tavoitellaan prosentuaalista korotusrakennetta.

Professoriliitto osallistuu aktiivisesti yliopistojen virkarakenteen ja tutkijanuran kehittämiseen. Yliopistojen virkarakenteen tulee olla kannustava ja tunnistaa erilaiset tehtävät. Professoriksi tuleminen edellyttää professorin virkaa, johon nimittäminen on lähtökohtaisesti pysyvää.

Professoriliitto seuraa yliopistojen kokonaistyöaikajärjestelyjä. Niiden tulee olla yksikertaisia ja joustavia. Työsuunnitelmien merkitys kasvaa uuden palkkausjärjestelmän tullessa käyttöön.

Professoriliitto pyrkii vaikuttamaan tutkimuksen ja yliopistojen voimavarojen myönteiseen kehitykseen eri kanavia pitkin. Vähimmäistavoite on, että tutkimuksen ja yliopistojen voimavaroja lisätään Valtion tiede- ja teknologianeuvoston suosituksen mukaisesti.

Yliopistokeksintöjen lainsäädäntö on muuttumassa. Liiton tavoitteena on professorien ja ja muiden yliopistokeksijöiden etujen turvaaminen keksintöoikeuksien lainsäädännöllisissä uudistuksissa.

Liiton osastojen toiminnan tehostamista tuetaan erityisesti uuden palkkausjärjestelmän käynnistymisvaiheessa. Sisäistä tiedonvälitystä parannetaan ja jäsenpalveluihin sekä jäsenhankintaan panostetaan.

Liiton tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiivistä ja toimivaa yhteistyötä muiden yliopistoalan järjestöjen kanssa.

Tapani Pakkanen
puheenjohtaja


Professoriliiton hallitus 2005

Puheenjohtaja
Tapani Pakkanen
kemian professori
Kemian laitoksen johtaja
Joensuun yliopisto

Varapuheenjohtaja
Terttu Katila
kotieläinten lisääntymistieteen professori
Kliinisen eläinlääketieteen laitos
Helsingin yliopisto

Hallituksen varsinaiset jäsenet

Guy Ahonen
henkilöstötalouden professori,
Johtamisen laitos
Svenska handelshögskolan

Timo Kalema
rakennusten energiatekniikan professori
Energia- ja prosessitekniikan laitos
Tampereen teknillinen yliopisto

Risto Laitinen
epäorgaanisen ja analyyttisen kemian professori
Kemian laitos
Oulun yliopisto

Kari Juhani Peltonen
professori, kasvatustiede, erityisesti käsityökasvatus
Rauman opettajankoulutuslaitos
Turun yliopisto

Eero Puolanne
lihateknologian professori
Elintarviketeknologian laitos
Helsingin yliopisto

Maarit Valo
puheviestinnän professori
Viestintätieteiden laitos
Jyväskylän yliopisto

Hallituksen varajäsenet

professori Marjukka Anttila (TUKK/EELA)
professori Jorma Skyttä (TKK)
professori Salme Näsi (Tampereen yliopisto)
professori Hannu Raunio (Kuopion yliopisto)
professori Jarmo Partanen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) professori Terttu Utriainen (Lapin yliopisto)

Lisätietoja:
www.professoriliitto.fi

Tieteentekijöiden liiton
toiminnan painopisteitä vuonna 2005

Kuluvaa vuotta voidaan eräässä mielessä pitää suomalaisen yliopisto- ja tiedemaailman kohtalon vuotena.Käynnissä on kaksi merkittävää hanketta, jotka onnnistuessaan selvästi parantavat tieteentekijöiden asemaa. Jos uudistukset sen sijaan epäonnistuvat, on vaarana se, että myös tiedemaailman osalta Suomi eurooppalaistuu kyseenalaisella tavalla. Tässä yhteydessä eurooppalaistuminen tarkoittaa ennen kaikkea tieteentekijöiden ja tutkijoiden rekrytoimisen vaikeutumista, mikä on havaittu jo useissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

Eräässä mielessä kuluvan vuoden painopisteistä molemmat liittyvät rekrytoimiseen. Siirtyminen yliopitoissa uusiin palkkausjärjestelmiin, joissa palkkaus ei enää määrity työssäoloajan pituuden mukaan, sisältää mahdollisuuksia oikeudenmukaisemmalle ja kilpailukykyisemmälle palkkaukselle. On syytä pitää mielessä, että eräänä pontimena valtio työnantajan innolle muuttaa palkkausjärjestelmiä on ollut huoli pätevän työvoiman rekrytoinnista suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Palkkakilpailukyvyn osalta yliopistot eivät ole olleet kilpailukykyisiä palkanmaksajia ainakaan asiantuntija- ja johtotehtävissä toimiville. Tieteentekijöiden liitto pyrkiikin vaikuttamaan siihen, että todetut epäkohdat poistetaan kuluvan vuoden aikana. Käytännön toteutuksessa on pidettävä huoli siitä, että palkkauksen perusteet ovat läpinäkyvät ja ymmärrettävät, ja että kukin työntekijä tietää miten voi omaa palkkaustaan omin toimin parantaa.

Toinen, ja tulevaisuuden kannalta vieläkin tärkeämpi, hanke on vireillään oleva tutkijanuran kehittämishanke. Nykyisen tutkijanuran epäkohtia ovat yliopistojen kehittymättömät virkarakenteet, post doc -tasoisten paikkojen puute, tutkimusrahoituksen epävarmuus, huono palkkaus, määräaikaiset palvelussuhteet. On syytä kysyä, onko suomalaisella yhteiskunnalla tai edes tiedemaailmalla varaa siihen, että korkeimmin koulutetuille tarjotaan vain epämääräisiä lupauksia todellisten uramahdollisuuksien sijaan. Tutkijanuratyöryhmään kohdistuukin suuria odotuksia ja työryhmän työtä seurataan tarkasti kuluvan vuoden aikana.

Muita esillä pidettäviä ja toimintaa suuntavia asioita ovat valitettavasti edelleen määräaikaisuuskysymykset ja apurahalla työskentelyyn liittyvät ongelmat. Tieteentekijöiden liiton näkemyksen mukaan on käytettävä pysyviä palvelussuhteita aina, kun siihen on edellytykset olemassa. Jos on olemassa lainmukainen peruste määräaikaisuudelle, on määräysten pituuteen kiinnnitettävä erityistä huomiota. Edelleenkin esimerkiksi Suomen Akatemian tutkimushankerahoituksella työskentelevissä projekteissa käytetään määräyksiä, jotka ovat selvästi lyhyempiä kuin projektin kesto rahoituspäätöksen perusteella olisi. Apurahalla työskentelevien sosiaaliturvan parantaminen ja apurahalla työskentelemiseen liittyvien epäkohtien poistaminen ovat myös kuluvan vuoden tärkeitä tavoitteita.

Antero Puhakka
puheenjohtaja

Tieteentekijöiden liiton hallitus

Puheenjohtaja
Antero Puhakka
yliassistentti
Yhteiskuntapolitiikan laitos
Joensuun yliopisto

Varapuheenjohtaja
Hannu Jalkanen
tutkija
Koulutuksen tutkimuslaitos
Jyväskylän yliopisto

Varapuheenjohtaja
Ragna Rönnholm
yliopistonlehtori
Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Helsingin yliopisto

Hallituksen varsinaiset jäsenet
Jukka Helme
yliopisto-opettaja
Tietoliikennelaboratorio
TKK

Patrizia Hongisto
kehittämispäällikkö
Turun Seudun Kehittämiskeskus

Stina Immonen
johtava tutkija
tuotantotalous
TKK

Minna Jokela
assistentti
Kansainvälisen politiikan laitos
Turun yliopisto

Arja Juntunen
palvelupäällikkö
Kuopion yliopiston kirjasto

Tero Karjalainen
assistentti
Sovelletun fysiikan laitos
Kuopion yliopisto

Riikka Kivimäki
projektipäällikkö, työelämän tutkija
Työelämän tutkimuslaitos
Tampereen yliopisto

Pirkko Viitala
laboratoriopäällikkö
Farmakologian ja toksikologian laitos
Oulun yliopisto

Outi Klintrup, (INA/Oulun yliopisto)
Juha Huikari (Oulun yliopisto)
Marjaterttu Koivula (Lapin yliopisto)
Paula Ilveskivi (Helsingin yliopisto)
Markku Mattila (Tampereen yliopisto)
Pekka Korhonen (Teatterikorkeakoulu)
Markus Mannila (Vaasan yliopisto)
Henri Virtanen (Turun yliopisto)

Lisätietoja:
www.tieteentekijoidenliitto.fi

Yliopistojen rahoitustilanne vaatii yhteistyötä yliopistoliittojen kesken ja näkyy varmasti myös YLL:n ja OAJ:n toiminnassa. Rahoitus näkyy suoraan henkilöstön määrässä ja tätä kautta jäsenistön työoloissa. Samalla henkilöstöllä tehdään yhä lisääntyvät työt. Tavoitteena on, että myös opetustehtäviin voidaan palkata riittävästi henkilöstöä. Ohjauksen ja hopsien merkitys korostuu uuden tutkinnon myötä, mutta niiden vaatima työaika myös tulee jostain: onko aika pois kontaktiopetuksesta - jota sitäkin tarvitaan vai tutkimuksesta? Tehtäviä on tullut lisää ja seinä on tullut vastaan: ilman lisärahoitusta ei enää voida tehdä lisää.

Yhdeksi keinoksi lisätä rahoitusta on esitetty ulkopuolisen rahoituksen lisäämistä. Tämä ei saa johtaa opetushenkilöstön osalta projektiluontoisuuteen. Opetus on pitkäjänteistä työtä ja myös uudet opetukselle ja ohjaukselle asetetut vaatimukset vaativat opetushenkilöstöltä edelleen pitkäaikaista sitoutumista tehtäviinsä. Yliopistojen käyttämät laittomat määräaikaiset nimitykset vaarantavat pitkäjänteisen kehittämisen ja huonontavat työoloja. Nykyisissä oloissa yliopistojen rekrytointi on vaikeutunut ja vaikeutuu entisestään. On esimerkkejä siitä, että sinänsä haastaviin ja mielenkiintoisiin mutta määräaikaisiin opetustehtäviin ei ole löytynyt yhtään hakijaa.

Vuotta tulee leimaamaan uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen. Kukaan ei selviä kevätlukukaudesta ilman, että on mukana arvioinnissa, vähintään arvioitavana ja monet järjestön jäsenistä myös arvioijina. Järjestelmän oikeudenmukainen toteutus ja lopullisesta sopimuksesta neuvotteleminen vievät paljon työaikaa ja järjestötyöaikaa. Jäsenistön koulutus ja toteutukseen osallistuminen ovat keskeistä toimintaa tänä vuonna. Lehtoreiden palkkaustason tarkistaminen ja varmistaminen ovat liiton keskeisiä tavoitteita tässä prosessissa.

Tutkintojen uudistamistyötä jatketaan ja on tärkeää tietää, miten uudet tutkinnot mahdollisesti vaikuttavat lehtoreiden työhön. Opetuksen kehittäminen ja tutkimuspohjainen opetus ovat olennainen osa yliopiston toimintaa ja näiden samoin kuin opetuskokemuksen pitää olla keskeisiä arviointiperusteita lehtoreiden palkkauksessa. Yliopistojen antama tutkijakoulutus voi pohjautua vain hyvin hoidetulle opetukselle.

Työaikasopimuksen seuranta ja sen kehittäminen liittyvät meneillään olevaan tutkinnonuudistukseen ja rahoitustilanteeseen. Palkkausuudistuksen mukaisen henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arvioinnin pitää perustua kehityskeskustelun perusteella oikein laadittuun, tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaiseen 1600 tunnin työsuunnitelmaan, joka sisältää kaikki lehtorille kuuluvat ja määrätyt tehtävät todellisina tuntimäärinä.

Virkarakenne on seuraava haaste. Yliopistonlehtorien liiton mielestä lehtoraattien kelpoisuusvaatimukset ja yliopistonlehtoraatin varmistaminen keskeisenä opetusvirkana ja samalla toimenkuvaan kuuluvan tutkimusmahdollisuuden sekä taiteellisen toiminnan varmistaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Liitto vastustaa lehtoraattien rinnalle esitetyn yliopistonopettajan nimikkeen käyttöönottoa.

Liiton toiminnassa näkyy myös uudistuneen hallituksen ja uuden puheenjohtajan tutustuminen työhönsä ja jäsenkenttään. Tämä tulee vaatimaan liikkeellä oloa ja kuuntelua ja toisaalta innostamista järjestötyöhön. Jäsenhankinta on aina ajankohtaista ja tulee olemaan erityisten toimien kohteena alkavana vuonna.

Tuula Hirvonen
puheenjohtaja ja Yliopistonlehtorien liiton hallitus

Yliopistonlehtorien liiton hallitus 2005

Puheenjohtaja
Tuula Hirvonen
englannin kielen lehtori
Kielten laitos
Jyväskylän yliopisto

Varapuheenjohtaja
Jan-Håkan Öberg
lehtori (ruotsin kieli)
Kielikeskus
Helsingin yliopisto

Erja Kosonen
lehtori (musiikkikasvatus)
Musiikin laitos
Jyväskylän yliopisto

Eeva Kuusela
lehtori (kasvitiede)
Biologian laitos
Joensuun yliopisto

Marja-Liisa Kuronen
lehtori (suomen kieli ja viestintä)
Kielten ja viestinnän laitos
Helsingin kauppakorkeakoulu

Päivi Linnansaari
lehtori (tekstiilityön didaktiikka)
Kasvatustieteiden tiedekunta
Lapin yliopisto

Helena Lupari
lehtori (tekstiilitaide/kudottujen kankaiden suunnittelu)
Muotoilun osasto
Taideteollinen korkeakoulu

Pia Mänttäri
lehtori (italialainen filologia)
Romaanisten kielten laitos
Helsingin yliopisto

Tiina Saali
lehtori (englannin kieli)
Kielikeskus
Kuopion yliopisto

Juha Salonen
lehtori (yritysjuridiikka)
Oikeustieteiden laitos
Tampereen yliopisto

Eeva Sarmanto-Neuvonen
pianomusiikin ja -didaktiikan lehtori
Sibelius-Akatemia

Aira Thölix
lehtori
Englannin laitos ja Kielipalvelut
Vaasan yliopisto

Tuure Westinen
viestinnän lehtori
Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Tuula Laes (Turun yliopisto)
Reijo Suontamo (Jyväskylän yliopisto)
Päivi-Katriina Juutilainen (Joensuun yliopisto)
Sylvi Soramäki-Karlsson (Svenska handelshögskolan)
Sari Päivärinne (Ulkomaanlehtorit)
Harald Arnkil (Taideteollinen korkeakoulu)
Inkeri Ruokonen (Helsingin yliopisto)
Gordon Roberts (Oulun yliopisto)
Eija Hämäläinen (Helsingin yliopisto)
Susanne Anttila (Tampereen yliopisto)
Hanna Aho-Oikkonen (Sibelius-Akatemia)
Mirkka Ali-Laurila (Åbo Akademi)
Merja Laaksonen (Tampereen teknillinen yliopisto)

Lisätietoja: www.yll.fi

(painetun lehden s. 22 - 28)