• pääsivu
  • sisällys

  •  
     

    Yliopistojen uusi palkkausjńrjestelmń

    Yliopistojen palkkausjärjestelmäuudistusta vauhdittaa uusi valtion virka- ja työehtosopimus uusien palkkausjärjestelmien kattavasta toteutuksesta valtionhallinnossa, ns. perälautasopimus. Sopimuksen mukaan neuvottelutulos uusista palkkausjärjestelmistä yliopistojen osalta on saavutettava 30.11.2005 mennessä. Tällöin poistuvat A-palkkaustaulukot. Jos neuvottelutulokseen ei päästä nykyiset palkat euromääräistetään ja erilaisten lisien karttuminen loppuu.

    Tällä hetkellä yliopistoissa on käynnissä mittava koulutusvaihe; esimiehet, luottamusmiehet, arviointiryhmät ja henkilöstö koulutetaan upj-arviointiin. Kaikkien osapuolten on tiedettävä, mistä uudessa palkkausjärjestelmässä on kysymys ja miten työn vaativuuden arviointi ja henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi tehdään. Arviointijärjestelmät (erikseen opetushenkilöstölle ja muulle henkilöstölle) on lähetetty jo viime vuoden marraskuussa yliopistoille ja niiden pitäisi olla kaikkien saatavilla. Tätä kirjoitettaessa opetushenkilökunnan henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin yksityiskohtia hiotaan vielä neuvotteluosapuolten kesken.

    Kun koulutusurakka on valmis, alkavat arvioinnit. Kehityskeskusteluja on monessa yliopistossa harjoiteltu jo aiemmin. Tavoitteena


    on, että arvioinnit on pääsääntöisesti suoritettu tämän vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Samaan aikaan yliopistojen tulee koota tarvittavat tausta- ja tilastoaineistot neuvotteluryhmän ohjeiden mukaisesti.

    Käyttöönottovaiheessa arvioidaan kaikki yliopistojen tehtävät riippumatta palvelussuhteen muodosta ja kestosta. Ulkopuolelle jäävät vain tukityöllistetyt, harjoittelijat ja työnantajavirkamiehet.

    Yliopistojen arviointiryhmillä (erikseen opetushenkilöstölle ja muulle henkilöstölle) tulee olemaan mittava työ arviointien läpikäymisessä. Arviointiryhmien jäsenille onkin taattava riittävä työstä vapautus, jotta he pystyvät paneutumaan arviointityöhön. Arviointiryhmän jäsenten työskentelyedellytysten varmistamista edellyttää myöskin perälautasopimus; muuten ei sovitussa aikataulussa pysytä.

     

    Työn vaativuuden arviointi

    Arviointiprosessi käynnistyy työntekijän laatimasta tehtävänkuvauksesta. Tällöin arvioidaan nimenomaan työtehtävien todellista sisältöä, ei esimerkiksi ammattinimikettä, työn hierarkkista asemaa tai mielikuvaa töiden sisällöstä. Opetus- ja tutkimustehtävissä voi olla joskus vaikeaa erottaa tekijää tehtävästä eli tehtävän sisältö saattaa muodostua tekijänsä mukaan. Olennaiset kysymykset tehtävänkuvausta laadittaessa ovat: Mitä työssä tehdään? ja Mitä vaatimuksia työ asettaa tekijälleen? Opetus- ja tutkimustehtävien osalta vaativuustason löytämisessä on merkitystä erityisesti tehtävän edellyttämällä pätevyydellä.

    Kun työntekijä on laatinut tehtävänkuvauksensa, hän käy sen läpi esimiehensä kanssa. Tehtävänkuvaus täytyy olla esimiehen käytössä ennen keskustelutilaisuutta, jotta hän ehtii siihen etukäteen perehtyä. Esimiehen oikeus ja velvollisuus on ottaa kantaa kuvauksen sisältöön ja vaativuuden arviointiin tavoitteena on yhteinen näkemys tehtävän sisällöstä ja vaativuustasosta. Lisäksi yksikön johtajalle on varattu mahdollisuus esittää näkemyksensä yksikkönsä kunkin työn vaativuustasosta. Tämän jälkeen tehtävän vaativuuden arviointi siirtyy arviointiryhmään, joka käsittelee arvioinnit sopimallaan tavalla. Arviointiryhmän tehtävä on suhteuttaa arvioinnit koko yliopiston osalta opetushenkilöstön tehtävien arvioinnit suhteutetaan koko opetushenkilökunnan tehtävien kokonaisuuteen ja muun henkilöstön tehtävien arvioinnit suhteutetaan muun henkilöstön tehtävien kokonaisuuteen. Jokaisella työntekijällä on oikeus saada kirjallisesti arviointituloksensa perusteluineen. Alustava arviointitulos tulee saada kirjallisesti jo kehityskeskustelun jälkeen. Lopulliset arviointitulokset tulee saada kirjallisesti sen jälkeen, kun työnantaja on vahvistanut ne.

     

    Henkilökohtaisen työstä suoriutumisen arviointi

    Työstä suoriutumisen arvioinnin kohteena on suoriutuminen työn vaativuuden arvioinnin yhteydessä määritellyistä työtehtävistä ja vuosittaisessa kehityskeskustelussa sovituista tavoitteista, opetushenkilökunnan osalta erityisesti työsuunnitelmaan kirjatuista tehtävistä suoriutumisesta. Työstä suoriutumista arvioidaan eri tavoin opetushenkilöstöllä ja muulla henkilöstöllä.

    Työstä suoriutumisen arvioinnissa vastuu on esimiehellä. Hän kirjaa arvioinnin tuloksen lomakkeelle, josta työntekijä saa oman kappaleensa. Mikäli arviointitulos ei työntekijän mielestä vastaa hänen omaa käsitystään suoriutumisesta, tämä merkitään perusteluineen em. lomakkeeseen.

    Tärkeää henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnissa on yhdenmukainen kohtelu. Määrärahatilanne ei saa vaikuttaa arviointiin.

     

    Erimielisyyksien ratkaiseminen

    Vaativuusarviointia koskeva erimielisyys käsitellään ensin työntekijän ja esimiehen välillä, sitten luottamusmiehen ja esimiehen kanssa tai jommankumman osapuolen aloitteesta arviointiryhmässä.

    Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskeva erimielisyys käsitellään ensin työntekijän ja esimiehen kanssa, sitten luottamusmiehen ja esimiehen tai muun työnantajan edustajan kanssa. Mikäli vaativuus- tai suoritusarviointia koskeva asia jää erimieliseksi asia voidaan saattaa ratkaistavaksi neuvottelumenettelyllä.

     

    Palkan määräytyminen

    Vaativuustasoille tullaan aikanaan määrittelemään ja sopimaan euromääräiset palkat, jotka ovat samoja kaikille ao. arviointijärjestelmän samalle vaativuustasolle sijoittuville töille. Tasojen hinnat voidaan määritellä vasta kun yliopistot ovat toimittaneet neuvotteluryhmälle arviointitulokset ja riittävät taustatiedot arvioinnin kohteena olevan henkilöstön palkkauksesta. Käytännössä tämä tapahtunee loppukevään alkusyksyn aikana.

    Henkilökohtaisen suoriutumisen osuutta kokonaispalkasta ei ole vielä määritelty. Viime aikoina hyväksytyissä eri virastojen palkkausjärjestelmissä henkilökohtaisen suoriutumisen osuus vaativuustason palkasta on ollut yleisimmin 45 %.

     

    Eeva Rantala
    Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja

    Vaativuuden arviointijärjestelmät löytyvät esimerkiksi Tieteentekijöiden liiton www-sivuilta: www.tieteentekijoidenliitto.fi kohdasta Palkkaus - UPJ


    UPJ-sanastoa

    arviointiryhmä
    Yliopistoon asetetaan kaksi arviointiryhmää (kummallekin palkkausjärjestelmälle omansa). Ryhmä koostuu työnantajan ja järjestöjen edustajista. Ryhmä käsittelee vaativuusarviointeja ja määrittelee kantansa niihin suhteuttaen arvioinnit tehtävien kokonaisuuteen.

    henkiosa
    Tehtävän suoriutumisesta ansaittava palkanosa

    kehityskeskustelu
    Työntekijän ja esimiehen välinen luottamuksellinen keskustelu, jossa keskustellaan kaikesta työhön liittyvistä asioista ja jatkossa myös palkasta. Vaativuuskartoitus ja henkiosan määrittäminen tehdään juuri näissä keskusteluissa.

    mallisopimus
    Valtion tavoitteena on saada kaikki valtionvirastot uusien palkkajärjestelmien piiriin.  Kaikkien jo tehtyjen ja jatkossa tehtävien palkkajärjestelmäsopimuksien pohjana on käytetty ns. mallisopimusta.

    muu henkilöstö
    Muun henkilöstön osalta työn vaativuuden arviointi tehdään 14 portaisen vaativuuskehikon avulla. Muuhun henkilökuntaan kuuluvat kaikki ne jotka eivät ole opetushenkilökuntaa (katso opetushenkilökunta). Esim. tutkijat ovat muuta henkilökuntaa.

    opetushenkilökunta
    Opetushenkilökunnan työn vaativuuden arviointi tehdään käyttämällä 10 portaista vaativuustasokarttaa. Opetushenkilökuntaan kuuluvat luonnollisesti kaikki opetustatehtävissä olevat (mm. professorit, yliassistentit, lehtorit ja assistentit), mutta myös tutkijakoulutettavat ja tutkijakoululaiset (mikäli he eivat saa palkkaansa esim. projektista) kuuluvat tähän kategoriaan.

    palkkojen euromääräistäminen
    Valtiovarainministeriöllä on kova halu saada uudet palkkausjärjestelmät käyttöön. Neuvotteluiden vauhdittamiseksi on sovittu, että mikäli yliopistoissa ei ole uudet palkkausjärjestelmät käytössä 30.11.2005, niin tuolloin palkat euromääräistetään. Eli luovutaan nykyisistä A-palkkaluokista ja aletaan maksaa palkkaa euromääräisesti sen mukaan mikä työntekijän palkka on euromääräistyksen tapahtuessa.

    takuupalkka
    Uuteen järjestelmään siirryttäessä työntekijälle taataan nykyisen palkkatason säilyminen niin kauan kuin hän on nykyistä tehtäväänsä vastaavissa tehtävissä saman työnantajan palveluksessa.

    vaativuustasokartta
    Opetushenkilökunnan tehtävien vaativuuden kartoittamiseen tarkoitettu lomake, jossa on vaatimustasot 1-10. Lomake löytyy tulostettavassa muodossa mm. Tieteentekijöiden liiton sivuilta www.tieteentekijoidenliitto.fi

    vaatiosa
    Tehtävän vaativuuteen perustuvasta luokituksesta tuleva osa palkasta

    vaativuuskehikko
    Muun kuin opetushenkilökunnan tehtävien vaativuuden kartoittamiseen tarkoitettu lomake, jossa on vaatimustasot 2-15. Lomake löytyy tulostettavassa muodossa mm. nettisivuilta www.tieteentekijoidenliitto.fi

    Sanaston lähde: Turun yliopiston tieteentekijöiden nettisivut www.tieteentekijat.utu.fi/upj



    UPJ - USEIN KYSYTTYÄ

    Kumpaan järjestelmään tutkijat kuuluvat?

    Opettajien järjestelmä on rakennettu yliopistojen opetustehtävissä toimiville (1600 tunnin työaikasopimusta noudattaville). Sen lisäksi tutkijakoulutettavat kuuluvat opettajien järjestelmään. Tutkijoille on muun henkilöstön vaativuuskehikossa tasolta 8 alkaen omia täsmennyksiä. Jos tutkijalla on merkittävästi opetustehtäviä, kuuluu hän opettajien järjestelmään. Järjestelmän valinta riippuu nimenomaan tehtävistä, ei nimikkeestä. Päätöksen käytettävän arviointijärjestelmän valinnasta tekee työnantaja kuultuaan asianomaisen järjestön luottamusmiestä.

    Esimerkiksi ulkopuolisella rahoituksella työskentelevä projektitutkija kuuluu muun henkilöstön järjestelmään ellei hän opeta merkittävissä määrin (eri määräyksellä annettava sivutoiminen tuntiopetus ei kuulu varsinaisen tehtävään). Ratkaisevaa järjestelmän valinnalle on tehtävien pääasiallinen sisältö.



    (painetun lehden s. 12 - 15)