10/05

  • pääsivu
  • sisällys
  • OAJ:n työmarkkina-asiamies Lauri Liusvaara yritti Yliopistopäivien puheenvuorossaan
    löytää palkkausuudistukselle
    oikeaa suuntaan.

     

    UPJ ylitse muiden aiheiden
    yliopistopäivillä

    Jokavuotiset OAJ:n Yliopistonlehtorien liiton jäsenille
    järjestämät yliopistopäivät ovat tärkeä yliopistopoliittisten
    kysymysten esittely- ja keskustelufoorumi. Haikon kartanoon kokoontui 11. marraskuuta järjestöaktiivien edustajina 90 lehtoria kuuntelemaan alustuksia ja tapaamaan kollegoja Suomen eri yliopistoista. Aiheina olivat tänä vuonna opetusministeriön ajankohtaiset projektit ja pyrkimykset, lehtoreiden edunvalvonta, eläkeuudistus sekä aiheista
    kuumin eli UPJ, erityisesti neuvottelutilanteen ja arviointien
    toteuttamistavan näkökulmasta.

    Opetusministeriötä edusti korkeakouluneuvos Anita Lehikoinen, lehtoreiden ajankohtaista edunvalvontaa esitteli työmarkkina- asiamies Lauri Liusvaara OAJ:stä ja eläkeuudistusta OAJ:n työmarkkina-asiamies Juri Aaltonen.Tutkija Ari Huhta Jyväskylän yliopistosta oli valinnut esityksensä otsikoksi “Miten UPJ-arviointi toteutettiin”. Kevennyksenä siirryttiin toisena kokouspäivänä 12.11. runoilija, luontokuvaaja Paavo Kärkkäisen johdolla “Oravanpyörästä
    oravanpesään” ja harjoiteltiin voimaantumista.

    Ohjelmassa oli myös YLL:n opetusstipendien jako, josta on erillinen selostus lehdessämme.

    Yliopistopäivät avasi johtaja Liisa Souri OAJ:stä. Hän esitti korkeakoulupoliittisessa ajankohtaiskatsauksessaan OAJ:n näkökulmasta mm., että pitäisi hakea yhtymäkohtia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen edunvalvontaan järjestön sisällä.

    Yliopistot ja valtiovalta

    Kun on seurannut viime aikoina yliopistoihin vyörynyttä uudistusten tulvaa, jonka aineksia korkeakouluneuvos Anita Lehikoinen esitteli OPM:n koulutus- ja tiedepolitiikan osaston yliopistoyksikön kalvoilla, on vaikea sisäistää ministeriön kantaa, että valtio on pitkälti luopunut ohjailusta yliopistojen suhteen ja päinvastoin lisännyt niiden itsemääräämisoikeutta.

    Yliopistopäivien osanottajat ovat omissa yliopistoissaan toteuttaneet
    tutkinnonuudistuksen, tutkimusaktiivisuutta on lisätty, opiskelijat
    yritetään saada valmistumaan nopeasti, kansainvälistymistä
    lisätään ja ulkomailta tulleista opiskelijoista pidetään huolta, uuden
    palkkausjärjestelmän arvioinneissa on lehtoreiltakin kulunut
    runsaasti työtunteja ja tuottavuusohjelma sekä uuden palkkausjärjestelmän epämääräisyydet aiheuttavat hämmennystä.

    Anita Lehikoinen esitti katsauksessaan, että OPM:n oli pakko
    mennä mukaan valtion tuottavuusohjelmaan; tämä ohjelma on
    “kaikkien yhteinen ilo” ja ministeriö pyrkii vastaamaan sen velvoitteisiin rakenteellisella kehittämisellä Maamme korkeakoulutarjonta ja sen supistaminen “on tavattoman hankala keskustelu, mutta paljon pitää tapahtua” silläkin saralla. Hän totesi kuitenkin, että mitään yliopistoa ei olla lakkauttamassa, mutta yliopistojen tulee itse miettiä toimenpiteitä ja esitellä niitä kevään tulosneuvotteluissa.

    Tuottavuusohjelman puitteissa tehostetaan yliopistojen hallintoja tukipalveluja, palvelukeskusten kehittäminen vähentää henkilöstötarvetta ja virkapankit tukevat profiloitumista; tässä joitakin lainauksia Anita Lehikoisen esittelemistä OPM:n yliopistoyksikön teksteistä.

    Ministeriössä on noteerattu yliopistojen rehtorien neuvoston punakantinen manifesti, jossa todistetaan yliopistojen tuottavuuden nousseen merkittävästi viime vuosina. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan tuottavuutta tulee edelleen parantaa rakenteita ja toimintaa kehittämällä.

    Miten UPJ-arvioinnit toteutettiin?

    Tutkija Ari Huhta Jyväskylän yliopistosta oli perehtynyt kevään UPJ-arviointeihin prosessina ja hänellä olikin paljon huomautettavaa sekä kaavaillusta uudesta järjestelmästä sinänsä että sen soveltamisesta.

    Palkkausperusteiden arviointi on ns. kovan arvioinnin järjestelmä ja sille on näin ollen lupa asettaa myös kovat laatuvaatimukset. Laatu näyttää kuitenkin olevan hukassa: miten on otettu huomioon järjestelmän validius eli perusteltavuus ja osuvuus, entä reliaabelius eli toistettavuus, luotettavuus ja vertailukelpoisuus?

    Saman työnkuvan tulisi tuottaa sama vaativuustaso riippumatta siitä kuka esimies Suomen eri yliopistoissa arvion suorittaa ja saman suoriutumisen pitäisi eri yliopistoissa tuottaa sama lukema käytettävällä henki-asteikolla. Järjestelmä vaatii vielä runsaasti kehittämistä ja numeromagian sijaan tulisi luoda ymmärrettävät ja läpinäkyvät määrittelyt. UPJ vaatisi valtavasti lisää työvoimaa toimiakseen uskottavasti, Ari Huhta totesi.

    Se, että OPM on kehottanut joitakinyliopistoja laskemaan vaativuustasoarviointejaan, ei perustu mihinkään järkevään arviointikriteeriin vaan ainoastaan rahan säästämiseen. Tarvittaisiin UPJkoordinointikeskus arviointijärjestelmän oikeudenmukaisen käytön valvomiseksi ja yhteydenpitotahoksi. Opetusministeriö, jonka tulisi pitää langat käsissään, on ollut paljolti piilossa prosessin aikana.

    Tässä Ari Huhdan hyviä huomioita järjestelmän heikkouksista, jotka toivottavasti korjaantuvat ajan myötä.

    Herkkä neuvotteluvaihe

    Työmarkkina-asiamies Lauri Liusvaara edustaa lehtoreita UPJ-neuvottelupöydässä ja hänellä oli yliopistopäivillä vaikea tehtävä yrittää luovia sanoiksi puettavan ja

    salaiseksi luokitellun informaation välimaastossa. Viestinä hänellä
    oli kuitenkin, että neuvotteluja ei ainakaan ole vihelletty poikki.
    Työnantajan tarjouksesta hän totesi positiiviseen sävyyn, että tarjous
    on siinä mielessä hyvä että se ei jätä ketään kylmäksi.

    Neuvottelurakenne on hankala kaikilla ryhmillä on ongelmia, lehtoreilla esimerkiksi takuupalkalle jäävien määrä ja tuloksellisuuslisien kohtalo. Neuvottelutilanteen hän kiteytti sanoihin, että neuvotteluosapuolten välillä vallitsee yhteisymmärrys siitä, että järjestelmänjatkokehittäminen vaatii neuvotteluaikaa ja että järjestelmään tehtävät korjaukset tulee miettiä tarkoin ja niiden haluttu vaikutus selvittää ennen arviointien uutta tarkastelua.

    Eläkkeistä eloisasti

    Moni luottamusmies on varmasti kanssani samaa mieltä siitä, että
    eläkemääräykset ovat niitä kaikkein vaikeaselkoisimpia edunvalvonta-
    asioita selviteltäviksi jäsenistölle. Hyvä sananselittäjä ja asiantuntija on tällä saralla työmarkkina- asiamies Juri Aaltonen OAJ:stä. Hän kertoi tänä vuonna voimaan tulleesta eläkeuudistuksesta niin hauskasti ja mukaansatempaavasti, että kaikki kuulijat olivat tikkana hereillä koko ajan!

    Yliopisto-opetuksen kehittämisstipendit
    neljälle lehtorille

    Yliopistopäivillä myönnettiin stipendejä yliopisto-opetuksen kehittämisestä. Hakemuksia tuli määräaikaan (17.8.2005) mennessä yhteensä 10. Palkinnot annettiin nimenomaan opetuksen kehittämistä
    – ei pelkän oppimateriaalin tuottamista.

    Vaikka nyt myönnetyissä apurahoissa painottuu verkko-opetus, stipendeillä on jatkossakin tarkoitus tukea kaikkia opetustaan aktiivisesti kehittäneitä lehtoriliiton jäseniä.

    Yliopisto-opetuksen 4000 euron kehittämisstipendit (á 1000 euroa) saivat seuraavat neljä lehtoria:

    Pulkkinen, Leena, Joensuun yliopisto, kasvatustiede

    Taitavaksi opettajaksi kasvamisen mallintaminen ja opetusmenetelmien kehittäminen opettajankoulutuksessa

    Perusteellisen portfolion avulla dokumentoitu, pitkäjänteisesti suunniteltu ja toteutettu opettajankoulutukseen liittyvä opetuksenkehittämishanke, missä on uudistettu kasvatustieteen opetusta ja opiskelijalähtöisiä opetuskäytänteitä.

    Salminen, Kerstin, Svenska handelshögskolan, ruotsin kieli

    Ruotsin kielen multimediakurssi ulkomaalaisille

    Kehitetty EU-hankkeena ja palkittu European label -laatupalkinnolla
    ja sovellettavissa muuhunkin opetukseen.

    Swanljung, Katriina, Vaasan yliopisto, saksan kieli

    Saksan kielen kirjallisen viestinnän verkkokurssiprojekti

    Innovatiivinen, verkko-opetusta hyödyntävä opetuksen kehittämishanke. Arviot ja kehittämisehdotukset kurssipalautteen muodossa ovat hyvin myönteisiä.

    Tuupanen, Seija, Lapin yliopisto, taidekasvatus

    Kuvataideopettajien koulutukseen liittyvä kehittämisprosessi

    Verkko-opetusta hyödyntävä opetuksen kehittämishanke, johon niveltyy monia eri kursseja opintojen eri vaiheessa useamman vuoden ajalle. Hankkeeseen liittyy myös yliopistojenvälistä yhteistyötä ja liitteenä olevat suositukset ovat vakuuttavia.

    Teksti: Maj-Len Rönkä
    Kuvat: Matti Grönroos ja Maj-Len Rönkä