Yliopistojen palkkataso on erinomaisen huono

Turun yliopiston tieteentekijät ry järjesti edunvalvontaseminaarin 14. lokakuuta. Seminaarissa pohdittiin mm. sitä, mikä edunvalvonnassa mättää ja onko yliopistolaiset tuomittu ikuiseen palkkakuoppaan. Rehtori Keijo Virtasen mielestä yliopistolaisten palkkataso on “koivistolaisittain sanottuna” erinomaisen huono.

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Klaus Sundbäck korosti aluksi liiton merkitystä edunvalvontajärjestönä ja kertoi ajankohtaisista haasteista: tuponäkymistä, Valpas IV-ratkaisun mahdollisuuksista sekä uuden palkkausjärjestelmän tilanteesta.

- Uusien palkkausjärjestelmien toteutumisen edellytys on riittävän lisärahoituksen saaminen. Yliopistoille pitää saada palkkausjärjestelmää varten enemmän lisärahaa kuin muille virastoille, koska koko valtionsektorilla huonoin palkkakilpailukyky on nimenomaan yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivilla.
Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen ennakoi, että yliopistojen pitää vähentää väkeä uusiin palkkausjärjestelmiin siirryttäessä, jos lisärahaa ei saada valtion pussista. Hän kaipasi Turkuun vielä erityispottia, koska kaupunki kuuluu toiseen kalleusluokkaan.
- Koivistolaisittain sanottuna – yliopistojen palkkataso on erinomaisen huono, Virtanen totesi.

Virtanen puhui tilaisuudessa myös Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston roolista. Hänen mukaansa rehtorien neuvoston merkitys on selvästi vahvistunut viimeisten 10 vuoden aikana eli sen jälkeen kun siirryttiin tulosbudjetointiin.
- Neuvostoa kuunnellaan, siltä pyydetään lausuntoja, lisäksi sillä on paljon erilaisia työryhmiä. Konsensuksesta tietysti johtuu, että joskus neuvoston ja yliopiston oma lausunto voivat olla erilinjoilla.
- Mutta ovatko yliopistot todellisia joukkuepelaajia, Virtaselta kysyttiin.
- Nyt kyllä ilmassa on enemmän joukkuepeliä kuin sooloilua, rehtori vastasi.
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Osmo Kivinen piti iltapäiväseminaarissa lyhyen esityksen aiheesta Kuka puhuisi akateemisen yhteisön puolesta. Hänen mielestään tämän yhteisön ääni kantaisi nykyistä paremmin ja vaikuttavuus kasvaisi, jos yliopistosektorin henkilöstöliitot yhdistyisivät.

Kivinen kommentoi myös nykyistä opetusministeriön ja yliopistojen rahanjakomallia.
- Olisi viisaampaa, jos hommattaisiin ensin iso kakku ja kinattaisiin sitten sen jakamisesta. Nyt saadaan ensin kukin pienet viipaleet, Kivinen kuvaili rahanjakosysteemiä.
- Tieteellinen jatkokoulutus on edelleen yliopistojen monopolissa, siitä on pidettävä kiinni. Firmat eivät ole sitä halunneet, koska se on niin pirun hankalaa.
- Opetusministeriössä on ymmärrys, että tohtoreita pitää tulla yhä enemmän ja enemmän, mutta olisiko parempi, että tulisi nimenomaan parempia tohtoreita, Kivinen heitti.
Turun yliopiston suunnittelupäällikkö Seppo K. Markkanen puhui byrokratiasta yliopiston kehittämisen jarruna. 1970- ja 80-lukujen normiohjauksen tilalle on tullut tulosohjaus. Markkanen oli kuullut, että esimerkiksi Tampereen yliopiston tulossopimuksessa on 40 erilaista kohtaa.
- Normiohjaus on vain muuttanut muotoaan. Ennen tulosneuvotteluja käytävä lobbaaminen on tullut nyt tärkeälle sijalle.
- Byrokratiassa on tapana, että katsotaan aina ylöspäin, jos jossain on vikaa: laitostason mielestä vika löytyy aina keskushallinnosta ja keskustasolla syytetään opetusministeriötä.
Dekaani Kivisen mielestä byrokratian laadussa ei ole moittimista mutta määrässä kylläkin.
- Tulosneuvotteluissa on se korni puoli, että hallintovirasto ei hommaa yliopistoille ulkopuolista rahaa eikä “tuota” tutkintoja. Jos meillä menee hyvin, niin tekin voitte palkata lisää virkamiehiä hallintoon.
Kivisen mielestä myös kansainvälisessä kilpailussa auttaisi määrän vähentäminen – nimenomaan yliopistojen määrän.

Myös seminaarin loppupuolen paneelikeskustelussa puututtiin tohtoreitten määrään. Rehtori Virtanen oli huolestunut siitä, miten yritykset ja julkisen sektori arvostavat tohtoreita – asenteiden pitää muuttua.
- Yliopisto-opettajien virkarakenne pitää saada nopeasti kuntoon. Se on yliopistoille sekä menestymis- että rekrytoimiskysymys. Nimikkeistä olemme valmiita keskustelemaan, Virtanen tähdensi.
Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiaisen johdolla toimiva rehtorien neuvoston virkarakennetyöryhmä miettii paraikaa nimikekysymyksiä.

Kirsti Sintonen

(painetun lehden s. 33-34)