• pääsivu
  • sisällys

  •  
     

    Valtion eläkeuudistus


    Hallitus on antanut eduskunnalle valtion eläkeuudistusesityksen, joka tulee voimaan 1.1.2005. Esitys vastaa yksityissektorin jo hyväksyttyä eläkeuudistusta. Kaikille lasketaan 31.12.2004 karttunut eläke nykysääntöjen mukaan. Tuon jälkeen jokainen ansaittu euro kartuttaa eläkettä karttumaprosentin ollessa ikäsidonnainen. “Lopullinen” eläke muodostuu näiden kahden osan summasta. Uudistus merkitsee joustavaa 63-68 vuoden eläkeikää. Pakollinen eroamisikä nousee myös 68 vuoteen.


    Maan hallitus on antanut 16.4.2004 eduskunnalle esityksen valtion eläkelainsäädännön uudistamiseksi. Yksityissektorin eläkeuudistus on hyväksytty eduskunnassa jo aikaisemmin. Valtionsektorin eläkeuudistus vastaa pääpiirteittäin yksityissektorin eläkeuudistusta. Tarkoituksena on, että eläkeuudistus tulisi eduskunnasta lakina ulos vielä ennen juhannusta. Eläkeuudistus tulee voimaan 1.1.2005 lukien.

    Eläkkeen laskutavan muutos

    Kaikille, myös nuoremmille, eläke lasketaan nykysääntöjen soveltaen tilanteen 31.12.2004 mukaan. Toisin sanoen tuohon hetkeen karttunut eläke lasketaan erikseen, vaikka tosiasiallisesti eläkkeelle siirtyminen tapahtuisi vuosien tai vuosikymmenienkin kuluttua. Tämä eläke lasketaan enintään kymmenen viimeisen vuoden indeksitarkistettujen ansioiden perusteella. Myös eläkkeen ns. yhteensovitus toteutetaan tämän hetken mukaisesti. Toimenpide on melko monimutkainen. 31.12.2004 saakka karttunutta eläkettä maksetaan luonnollisesti vasta sen jälkeen kun eläkkeelle siirtyminen tapahtuu.

    1.1.2005 alkaen jokainen euro kartuttaa eläkettä tietyn prosentin mukaisesti. Eläkekarttuma on 1,5 % alle 53-vuotiaana suoritetun työn osalta. Ikävälillä 53-62 suoritetun työn osalta eläkekarttuma on 1,9 % (karttuma on kuitenkin 2 % 40-luvulla syntyneillä). 63-vuotiaana ja sitä vanhempana suoritetun työn osalta eläkekarttuma on 4,5 %. Tämä ns. kannustinkarttuma merkitsee, että vanhemmalla iällä ansaittu euro on eläkemielessä kolme kertaa arvokkaampaa kuin nuoremmalla iällä ansaittu euro. Yksi keskeinen tavoitteista uudistuksella on eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen, johon pyritään eri keinoin. Myös tässä laskutoimituksessa tulee eri vuosien ansioille indeksitarkistus.

    “Lopullinen” eläke saadaan laskemalla yhteen vanhojen sääntöjen mukainen 31.12.2004 saakka karttunut eläke ja uusien sääntöjen mukainen 1.1.2005 alkaen karttuva eläke. Mitään euromääräistä tai prosentuaalista kattoa ei tälle “lopulliselle” eläkkeelle tule enää tässä vaiheessa (yhteensovitus voi vaikuttaa laskettaessa 31.12.2004 mennessä karttunutta eläkettä).

    Joustava eläkeikä 63-68 vuotta

    Valtion palveluksessa olevilla nykyinen eläkeikä on 63-65 vuotta. Nykyinen eläkeikä määräytyy henkilökohtaisesti sen mukaan, kuinka paljon oli valtion palvelusta 31.12.1994 mennessä.

    Uusi 1.1.2005 voimaan tuleva eläkeuudistus merkitsee joustavaa eläkeikää 63 vuotta - 68 vuotta.

    Lisäksi on mahdollista varhentaa eläke vuodella eli siis saada vanhuuseläke 62-vuotiaana. Varhennus merkitsee lopullisessa eläkkeessä eläkkeen määrän alenemista, joka on vakuutusmatemaattisesti laskettu kustannusneutraalisti.

    Myös siirtyminen 63-vuotiaana eläkkeelle saattaa merkitä eläkkeen määrän alentumista. Jos oma henkilökohtainen eläkeikä on yli 63 vuotta, ja haluaa jäädä eläkkeelle 63 vuotta täytettyään, eläkkeen määrä saattaa olla pienempi kuin omassa henkilökohtaisessa eläkeiässä. Eläkkeen määrää laskettaessa palvelusajalta ennen vuotta 1995 voimassa oleva 2,2 tai 2 prosentin karttuma muutetaan niin sanotulla normeerauskertoimella siten, että karttumaksi jää 1,8 prosenttia. Normeerauksen merkitys on yksilökohtainen ja riippuu siis siitä, kuinka pitkä palvelusaika on ennen vuotta 1995.

    Eroamisikä 65 vuodesta 68 vuoteen

    Eläkeikä määrittää sitä ikää, jolloin voi normaalisti saada vanhuuseläkkeen. Nykyinen eläkeikä vaihtelee siis sen mukaisesti, kuinka paljon oli palvelua vuoden 1994 loppuun mennessä.

    Eroamisikä tarkoittaa sitä ikää, jolloin virkamiehen on viimeistään erottava palveluksesta. Nykyinen eroamisikä on 65 vuotta. Tätä voidaan nostaa erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa viranomaisaloitteisesti. Itse ei siis ole voinut hakea pidennystä. Eläkeiästä säädetään eläkelainsäädännössä ja virasta eroamisiästä virkamieslainsäädännössä.

    Eläkeuudistuksen keskeisiä tavoitteita on eläkkeellesiirtymisiän tosiasiallinen myöhentäminen. Tämän kanssa on täysin johdonmukaista, että virkamiesten eroamisikää muutetaan. Vuoden 2005 alusta virkamiesten eroamisikä muuttuu 68 vuodeksi. Toisin sanoen tuolloin toistaiseksi palveluksessa olevat voivat jatkaa niin halutessaan 68 vuoden ikään saakka. Kyse on subjektiivisesta oikeudesta.

    Palkattomat jaksot ja apurahat

    Pääsääntöisesti vain palkallinen työ kartuttaa valtion eläkettä. Tästä on eräitä perhe-, sosiaali- ja koulutustarpeista johtuvia poikkeuksia, jolloin tietyn etuuden saaminen kartuttaa eläkettä.

    Apurahat eivät oikeuta lakisääteiseen eläketurvaan nykysäännösten mukaan. Tämä koskee myös aikaisempia varttuneiden tutkijoiden apurahoja. Valtiovarainministeriö myöntää erityishakemuksesta oikeuden apurahapohjaisen varttuneena tieteenharjoittajana toimitun ajan lukemisesta hyväksi eläkkeeseen.

    Uudessa 1.1.2005 voimaan tulevassa järjestelmässäkään apurahakaudet eivät vireillä olevan lakiesityksen mukaan oikeuta eläkkeeseen. Apurahakausien eläkkeeseen hyväksi lukemista selvittää sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä, jonka esitys tullee vielä ennen juhannusta. Koska uudessa järjestelmässä jokainen järjestelmän piiriin kuuluva euro vaikuttaa eläkettä kartuttavasti, tulisi apurahat ehdottomasti saada järjestelmän piiriin.

    Voittajia ja häviäjiä

    Elinikäisen eläkelaskennan vähittäinen käyttöönotto 1.1.2005 lukien tulee merkitsemään sitä, että niillä henkilöstöryhmillä, joilla on vuosikymmenien saatossa urakehitystä, eläketurva heikkenee verrattuna nykyiseen tilanteeseen, jolloin eläke lasketaan vain palvelussuhteen kymmenen viimeisen vuoden palkkojen perusteella. Yliopistoura on tyypillisesti tällainen nousujohteinen. Uusi järjestelmä tulee kuitenkin voimaan vuosien, itse asiassa vuosikymmenien kuluessa. Järjestelmän sisään on rakennettu tasoittavia tekijöitä, mm. eläkeindeksin uusi laskutapa, jotka olennaisesti tasoittavat asetelmaa.

    Joustavan eläkeiän käyttöönottaminen ja siihen välttämättä kuuluva eroamisikäjärjestelmämuutos merkitsevät pysyvässä palvelussuhteessa oleville uusien valintamahdollisuuksien avautumista.


    Jorma Virkkala
    Professoriliiton toiminnanjohtaja

    (painetun lehden s. 21-22)