Yliopistot marginalisoituneet puoluepolitiikassa

Sitra julkisti huhtikuussa yliopistojen kolmatta tehtävää käsittelevän kirjan. Julkistustilaisuudessa kirjaa kommentoinut Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori Eero Kasanen luonnehti kolmannen tehtävän kirjaamista yliopistolakiin päättäjien moitteeksi yliopistojen “irrallisuudesta”. Hänen mielestään yliopistot ovat marginalisoituneet puoluepolitiikassa.

Sitra raportin nimi oli vielä käsikirjoitusvaiheessa “Yliopistojen kolmas vai kolmastoista tehtävä”. Rehtori Kasanen totesi kommenttipuheenvuorossa pitäneensä enemmän tästä alkuperäisestä otsikosta kuin riisutusta versiosta “Yliopistojen kolmas tehtävä”.

Yliopistoilla on ollut alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta koko historiansa ajan. Kasasen mielestä kolmannen tehtävän kirjaamista yliopistolakiin voi luonnehtia moitteeksi irrallisuudesta.

- Poliitikot pitävät kolmatta tehtävää toiveena aluepoliittisesta ihmeestä. Yliopistolle tulee uusia tehtäviä, ilman työkaluja niiden toteuttamiseen. Vaaditaan lisää palveluja ilman korvauksia lisätyöstä. Virastosäännöillä ei voi olla palveluyrittäjä, Kasanen totesi.

- Akateeminen vapaus on kutistunut pilkkatermiksi. Viraston tehtävä on vain toteuttaa hallitusohjelmaa, hän lisäsi.

Yliopistolakiesityksestä karsittiin pois taloudellista autonomiaa laajentavat maininnat, rehtorin vaalitavassa ohitettiin yksimieliset lausunnot. Nämä toimet osoittavat Kasasen mielestä, että yliopistot ovat marginalisoituneet puoluepolitiikassa.

Hän on laskeskellut, että ns. yliopistopuolue on eduskunnassa kutistunut alle viiteen kansanedustajaan. Hekin ovat sellaisia, jotka eivät kuulu puolueidensa ykkösketjuun.

Yliopistojen aseman korjaamiseen Kasanen hakisi mallia maailman johtavista yliopistoista. Osaajille pitäisi luoda erinomaiset työskentelyolosuhteet.

- Nykyisillä ehdoilla tämä ei ole mahdollista. Yliopistojen pitää olla itsenäisiä, vastuullisia oikeushenkilöitä.

Sitran kirjaa kommentoi 14. huhtikuuta pidetyssä tilaisuudessa myös professori Juhani Kuusi. Hänen mielestään perustehtävien hoitoon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

- Rahoitustilanteen rapauttama perusopetus on saatava kuntoon. Tämä jouduttaisi myös valmistumisaikoja, Kuusi painotti.

Raportin varsinaisia tuloksia esitteli tekniikan tohtori Kari Kankaala. Hänen mielestään kolmannesta tehtävästä käyty keskustelu on ollut laimeaa.

- Hyviä avauksia on tehnyt mm. Acatiimi-lehti, Kankaala sanoi viitaten ilmeisesti viime lokakuun teemanumeroon yliopistojen alueellisesta vaikuttavuudesta.

Tekijät luonnehtivat kirjaa keskustelun avaukseksi kolmannesta tehtävästä ja yliopistojen muuttuneesta roolista. Keskustelua on kyllä käyty. Professoriliiton järjesti aiheesta paneelikeskustelun jo tammikuussa 2003 Vuoden Professorin julkistamisen yhtey-dessä, Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton Communicatio Academica -tapahtuma Joensuussa 16.1.2004 oli otsikoitu “Jotai n vanhaa, jotain uutta - Yliopistojen kolmas tehtävä. Keskustelua on käyty myös lehtien palstoilla.

Sitran raportti pohjautuu 60 suomalaisen vaikuttajan ja asiantuntijan pohdintoihin. Kirjan johtopäätös on se, että he pitävät yhteiskunnallista palvelutehtävää enemmän näkökulmana kuin varsinaisena uutena tehtävänä. Yliopistojen toimintojen monimuotoisuus lisääntyy ja strategisen toiminnan ja johtajuuden vaatimukset kasvavat.

- Johtajuudelle kasautuu haasteita. Esimerkiksi henkilöstöjohtamisessa korostuu se, miten hyvät ihmiset pidetään talossa. Johtaminen korostuu kaikilla tasoilla, myös opetusministeriössä, Kankaala totesi.

Kirsti Sintonen

(painetun lehden s. 20)