Kesu linjaa lähivuosien koulutuspolitiikan

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2003-2008 hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa joulukuun alussa. Kehittämissuunnitelmasta tuttavallisemmin kesusta on tullut yksi tärkeimmistä koulutuspolitiikkaa linjaavista asiakirjoista.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2003-2008 annettiin viime syksynä opetusministeriölle ennätykselliset 250 lausuntoa. Monissa lausunnoissa ja kannanotoissa kesua on kritisoitu toiveiden tynnyriksi, koska rahoituksesta ei puhuta juuri mitään. Yliopistoille ollaan sälyttämässä paljon lisää tehtäviä, mutta lisäresursseista ei ole takeita.

Kehittämissuunnitelman tärkeimpiä yliopistoja koskevia kohtia on sivuttu monissa Acatiimin jutuissa (Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton yhteinen julkilausuma lokakuun lehdessä, Yliopistopäivistä kertovan jutun yhteydessä joulukuun numerossa), mutta suunnitelman varsinaista sisältöä ei ole esitelty.

Tässä kesun keskeisiä korkeakoulujärjestelmää, yliopistoja ja tutkimusta koskevia kohtia.

Korkeakoulujärjestelmä

Aiemmassa vuosien 1999-2004 kehittämissuunnitelmassa korkeakoulujärjestelmää kuvaavassa kappaleessa esiintyi vielä sana duaalimalli. Uudesta kesusta se puuttuu.

• Tutkintojen ja opintosuoritusten hyväksilukemisen käytäntöjä yhdenmukaistetaan alakohtaisesti opetusministeriön, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisenä yhteistyönä. Korkeakoulujen mitoitusperusteet uudistetaan eurooppalaisia käytäntöjä vastaavaksi lukuvuodesta 2005-2006 alkaen.
• Ammattikorkeakoulututkinto ja alempi korkeakoulututkinto tuottavat tasollisesti samanlaisen muodollisen jatko-opiskelukelpoisuuden. Tutkintojen tavoitteissa ja sisällöissä olevien erojen vuoksi samalla alalla tutkinnon suorittaneelle, korkeakoululaitoksen sektorilta toiselle siirtyvälle opiskelijalle voidaan asettaa enintään vuoden opintoja vastaava määrä täydentäviä opintoja jatko-opinto-oikeuden saamisen edellytykseksi.
• Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilujen arvioinnon huomioon ottaen eduskunnalle annetaan hallituksen esitys ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittämisestä siten, että uudet säädökset ovat voimassa jatkotutkintokokeilun loppuessa vuonna 2005.
• Tavoitteeksi asetetaan, että vuosikymmen lopulla vuosittain 8000 ammattikorkeakouluopiskelijaa ja 6000 yliopisto-opiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla ja että vastaava määrä ulkomaisia vaihto-opiskelijoita opiskelee Suomessa.
• Ammattikorkeakoulut ja yliopistot lisäävät ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää niin, että vuonna 2008 Suomessa opiskelee yhteensä 12 000 tutkintoa suorittavaa ulkomaalaista. Tätä tarkoitusta varten korkeakoulut järjestävät oman profiilinsa mukaista vieraskielistä opetusta.
• Korkeakoulut lisäävät kansainvälistä opettajavaihtoa ja helpottavat ulkomaisen opetushenkilökunnan rekrytointia.

Yliopistot

Tehostaminen on sana, joka ehkä parhaiten kuvastaa yliopistoihin kesussa kohdistuvia vaatimuksia.

• Yliopistokoulutuksen joustavuuden lisäämiseksi ja tutkintojen kansainvälisen vertailtavuuden parantamiseksi kaksiportainen tutkintorakenne otetaan käyttöön kaikilla koulutusaloilla lukuvuoden 2005-2006 alussa. Samalla opintojen mitoitusperusteet uusitaan eurooppalaisia käytäntöjä vastaaviksi.
• Opintojen mitoituksen uudistamisen yhteydessä tutkintovaatimusten kuormittavuus arvioidaan ja mitoitetaan työmäärää vastaavaksi. Tutkintovaatimusten ajanmukaisuus tarkistetaan.
• Tavoitteena on, että kaikilla aloilla vähintään 75 prosenttia aloittaneista opiskelijoista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon tavoiteajassa. Tutkintojen suorittamisaikoja lyhennetään ja keskeyttämistä vähennetään erityisesti matemaattis-luonnontieteellisellä, humanistisella ja teknis-tieteellisellä koulutusalalla.
• Yliopistot ottavat kaikilla koulutusaloilla käyttöön opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat, joiden toteuttamiseen sekä opiskelija että yliopistot sitoutuvat.
• Yliopistot tehostavat opetusjärjestelyjä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa opintoja koko lukuvuoden ajan.
• Tavoitteeksi asetetaan, että opiskelijavalintoja kehitetään niin, että vuonna 2008 vähintään 55 prosenttia uusista opiskelijoista on samana vuonna toisen asteen koulutuksen päättäneitä.
• Yliopistot kehittävät tutkimukset ja työelämän uusiin vaatimuksiin vastaavia maisteriohjelmia ja vahvistavat kaikkien tutkintojen työelämäkytkentöjä. Tutkintojen yliopistollista luonnetta vahvistetaan kytkemällä tutkintoon johtava koulutus alusta lähtien kiinteästi tieteelliseen tutkimukseen. Taideyliopistoissa koulutus kytketään alan tutkimukseen ja ammattikäytäntöihin niin, että opiskelijoiden kehittyminen itsenäiseen taiteelliseen työhön toteutuu.

Tieteellinen ja taiteellinen jatkokoulutus ja tutkimus

Tutkijankoulutusjärjestelmää kehitetään ja tohtoritavoite nostetaan 1600 tohtoriin vuodessa.

• Tutkijanuran houkuttelevuutta lisätään. Yliopistot ja Suomen Akatemia vahvistavat yhdessä ammattimaisen tutkijanuran edellytyksiä ja kiinnittävät erityistä huomiota tasa-arvon toteuttamiseen tiedeyhteisössä. Tutkijoiden työmahdollisuuksia ja -olosuhteita tutkijanuran eri vaiheissa kehitetään suunnitelmallisesti. Tutkijankoulutuksen kansainvälistymistä vahvistetaan.
• Tutkijakoulut ovat tärkein väylä tohtorintutkintoon. Tutkijakoulujärjestelmää kehitetään niin, että tutkijakoulutus luo toisaalta vahvan perustan ammattimaiselle tutkijanuralle ja antaa toisaalta monipuoliset valmiudet muuhun työelämään. Tutkijakoulujen määräaikaisuus sekä kilpailuun perustuva valintaprosessi säilytetään. Tohtorintutkintojen määrä nostetaan 1600 tutkintoon vuodessa.

Alueellinen vaikuttavuus

• Yliopistolakia muutetaan siten, että yliopistojen tehtäväksi tulee myös yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
• Yliopistot vahvistavat aluevaikutustaan nykyisten toimintojensa puitteissa kehittämällä yhteistyötä ja työnjakoa ammattikorkeakoulujen ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Yliopistojen aluevaikutuksia vahvistetaan osaltaan kuuden yliopistokeskuksen (Kajaani, Kokkola, Lahti, Mikkeli, Pori ja Seinäjoki) toimintaa kehittämällä. Alueellisia yliopistokeskuksia ei perusteta lisää, vaan nykyiset kootaan riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi, joilla on edellytykset saavuttaa toiminnassaan korkea laatutaso.
• Yliopistojen aluestrategioiden mukaista toimintaa tuetaan yliopistojen toimintamenorahoituksella ja ulkopuolisella rahoituksella. Toiminnassa suositaan yhteisrahoitteista toimintamallia.

Tutkimusjärjestelmän kehittäminen

Korkeakouluissa harjoitettava tutkimuksesta todetaan seuraavaa:

• Yliopistoissa harjoitettavan tieteellisen tutkimuksen ja ammattikorkeakouluissa tehtävän tutkimus- ja kehitystyön perusedellytyksiä vahvistetaan. Tutkimustoiminnan kehittämisessä painotetaan korkealaatuista, kansainvälisesti kilpailukykyistä ja eettisesti kestävää tutkimusta.
• Yliopistojen tutkimustoiminnassa painotetaan tieteellistä perustutkimusta. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöllä vahvistetaan erityisesti alueellista innovaatiotoimintaa.
• Tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen menettelyä selkeytetään.

Kehittämissuunnitelman yliopistojen kannalta keskeisimmät kohdat koosti

Kirsti Sintonen

(painetun lehden s.16)