Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden mielestä Suomi on turvallinen ja hiljainen maa

Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita opiskelee suomalaisissa yliopistoissa tällä hetkellä nelisen tuhatta. Opetusministeriön kansainvälisen toiminnan strategian mukaan heidän sekä ulkomaalaisten opettajien ja tutkijoiden määrä pyritään kaksinkertaistamaan vuosikymmenen loppuun mennessä (ks. Aalto 2003).
Tulevaisuudessa yhä useampi akateeminen osaaja harkitsee jäämistä Suomeen. Uuden lakiesityksen mukaan tutkinto-opiskelijoiden jäämistä maahan valmistumisen jälkeen pyritään helpottamaan. Lain lisäksi päätöksentekoon vaikuttavat kokemukset Suomesta, joita selviteltiin hiljattain opetusministeriön rahoittamassa tutkimuksessa (Kinnunen 2003).
Tavoitteena oli saada tietoa opiskelijoiden mielipiteistä laitoksensa opetuksen ja tutkimuksen laadusta sekä opiskelijoiden toimeentulosta, sosiaalisesta elämästä ja tulevaisuudensuunnitelmista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä, joka suunnattiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Vastaukset jakaantuivat 20 yliopiston ja 21 ammattikorkeakoulun kesken. Helsingin yliopisto ei kuulunut kyselyn piiriin siellä aiemmin tehdyn selvityksen takia (ks. Ally 2002).
Jatko-opiskelijoita oli tutkimusjoukossa huomattava määrä: reilu kolmannes yliopisto-opiskelijoista. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastaajia oli 873 ja he edustivat 95 eri kansalaisuutta. Lisäksi 16 henkilöä haastateltiin.

Työ ratkaisee asuinpaikan valmistumisen jälkeen

Tutkimusjoukkoon kuului erityisesti teknillisten tieteiden ja luonnontieteiden alan pärjääjiä, jotka sanoivat valitsevansa tulevan asuinmaansa parhaimman työtarjouksen perusteella. Monella heistä oli jo aiempaa ulkomaankokemusta ja sopeutuminen uusiin ympäristöihin tuntui vaivattomalta.
Kaikkiaan vastaajista vajaa viidennes oli jäämässä Suomeen ja lähes yhtä moni aikoi muuttaa maasta pois valmistumisensa jälkeen. Loput olivat epävarmoja aikeistaan. Heistä valtaosa haluaisi jäädä Suomeen, jos saisi tyydyttävää työtä. Jatko-opiskelu merkitsi monelle pätevyyttä vastaavaa työtä, mutta jatkomahdollisuuksiin suhtauduttiin epäillen. Suomea kuvattiin vieraspelkoiseksi maaksi, jossa ulkomaalaisen on vaikea edetä urallaan. Toisaalta lisäulkomaankokemuksen uskottiin vauhdittavan uraa:

…Jos ulkomaalainen saa Suomessa työn, hänellä on rajoitetut ylenemismahdollisuudet “huipputason” johtajaksi. Alhaiset palkat, korkea verotus. (Teknillisten tieteiden tohtoriksi opiskeleva yhdysvaltalainen)

Suunnittelen post doc - tutkimusta USA:ssa, koska se on tärkeää uralleni tulevaisuudessa. Laitoksessamme kaikilla vanhemmilla tutkijoilla on tutkimuskokemusta USA:sta. Tämän huomioon ottaen vaikka työskentelisin Suomessa tulevaisuudessa, minun täytyy kuitenkin työskennellä USA:ssa vähintään 3 vuotta. (Lääketieteen tohtoriksi opiskeleva kiinalainen)

Kaikki jatko-opiskelijat eivät saaneet palkkaa tutkimuksestaan. He elättivät itsensä lähinnä osa-aikatyöllä:

… Minulla on BA, MBA ja kolmen vuoden esimiestyökokemus kotimaastani ja siivoan iltaisin. (Kauppatieteiden tohtoriksi opiskeleva bangladeshilainen)

Suomalaisten sulkeutuneisuus ihmetyttää

Suomalaisten sulkeutuneisuus ei ole pelkkä myytti, vaan tutkittavien kokemaa todellisuutta. Lähes puolet piti sitä Suomen kielteisimpänä piirteenä. Sen sijaan esimerkiksi ilmasto, hintataso ja verotus eivät nousseet merkittäviksi viihtymistä haitanneiksi tekijöiksi. Hyväksi kakkoseksi negatiivisissa asioissa ylsi suomalainen juomakulttuuri. Suomalainen tosin puhuu humalassa ja saunassa, mutta ei tervehdi seuraavana päivänä. Ystäviä kaivattiin enemmän. Iranilaisen luonnontieteiden tohtoriksi opiskelevan haastateltavan sanoissa kuvastuu yksinäisyys:

TK: Millaista sosiaalinen elämäsi on… ?
XX: ... Yleisesti ottaen sanoisin, että sosiaalista elämää ei ole, joten ei ole mitään kerrottavaa... Jotkut suomalaiset ovat olleet muissa maissa, he ovat erilaisia... Käyn heidän kanssaan lounaalla mutta he ovat harvassa...
TK: Työn ulkopuolella et tapaa ketään suomalaisia?
XX: En...

Liiallinen yksilöllisyys ja yksinäisyys oli ylipäätään koettu suomalaisen yhteiskunnan ongelmiksi. Vastaajat arvelivat, suomalaiset eivät kommunikoi keskenään sen enempää kuin ulkomaalaisten kanssa.

Teknologian taso vetovoimana

Suomen vetovoiman uskotaan usein perustuvan korkeaan teknologiseen osaamiseen. Tässä tutkimuksessa se osoittautui harvinaiseksi mutta joillekin merkittäväksi maahan muuttamisen syyksi. Usein Suomi miellettiin vain yhdeksi monista vaihtoehdoista; ulkomaankokemus sinänsä koettiin merkittävämmäksi kuin yksittäinen maa. Teknologisen osaamisen hyvä maine saattoi yhdistyä muihin houkutustekijöihin, kuten koulutuksen maksuttomuuteen tai muihin asioihin:

Kymmenen, kaksitoista vuotta sitten... äidilläni... oli lehti nimeltä World Review. Tuohon aikaan Kiina ei ollut kovin avoin ja emme tienneet ulkomaailmasta paljon... Siinä oli yksi artikkeli Suomesta, jossa sanottiin, että Suomessa on internet-yhteydet, joustavat työajat ja mahdollisuus työskennellä kotona. Ajattelin, että onpa hyvä! Ja muistan erityisesti yhden kuvan naisesta, jolla oli vaalea tukka ja joka näytti hyvin asiantuntevalta. Ajattelin, että tämän maan täytyy olla oikein hyvä, naiset ovat niin itsevarmoja. (Kiinalainen IT-alan tohtoriopiskelija)

Suomalaiset korkeakoulut voivat olla ylpeitä tietokone-, kirjasto- ja laboratoriopalveluistaan. Niihin oltiin opetuksessa selvästi tyytyväisimpiä. Opetuksen taso sen sijaan jakoi mielipiteet. Osa oli hyvin tyytyväisiä, kun taas osa piti sen kehnoutta korkeakoulunsa kielteisimpänä asiana. Opetusmenetelmissä kritisoitiin erityisesti vuorovaikutuksen puutetta:

Opettajat eivät ole kiinnostuneita todellisesta yhteistyöstä opiskelijoiden kanssa. Kaikki sujuu enemmän tai vähemmän automaattisesti: osallistuminen kurssille, opiskelu, tentin läpäiseminen tai reputtaminen ja näkemiin. Yliopistossa ei huomata ulkomaalaisiin opiskelijoihin sisältyvää mahdollisuutta. (Teknillisten tieteiden tohtoriksi opiskeleva ranskalainen)

(Pitäisi olla) paremmat opetusmetodit - luento ei ole metodi. (Kasvatustieteiden tohtoriksi opiskeleva britti)

Ihmiset tekevät maan

Suomen vahvuuksiksi osoittautuivat yhteiskunnan toimivuus ja turmeltumattomuus sekä ympäristön rauhallisuus ja turvallisuus. Ihmisten ominaisuudet saivat kuitenkin jälleen eniten mainintoja. Tutkimuksen perusteella voi siis sanoa, että viime kädessä ihmiset tekevät maan.
Reilu neljännes kehui suomalaisia rehellisiksi, luotettaviksi tai suoriksi ja lähes yhtä moni ystävällisiksi ja kohteliaiksi. Vastaajien kokemuksen suomalaisesta saa ikuisen ystävän, jos häneen onnistuu jollain tavalla tutustumaan.
Suomi olisi siis houkutteleva kotimaa useille jatkotutkinnon suorittaneille, mikäli heille tarjoutuisi kiinnostavia työtilaisuuksia (ilman huippupalkkaakin) ja suomalaiset puhuisivat ja jopa hymyilisivät heille useammin. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Kokemukset Suomesta olivat useimmille olleet voittopuolisesti myönteisiä. Suomen vahvuus on asioissa, joita suomalaiset ehkä pitävät itsestään selvinä:

… Demokratia toimii ja asioista puhutaan kaikilla tasoilla (ystävät, yliopisto, kaupunki, poliittiset ryhmät, valtio). Perinteet ovat tärkeitä ja ne ovat eläviä. Erinomaisuutta arvostetaan, keksijöitä ja “saavuttajia” kunnioitetaan. (Sveitsiläinen tohtoriopiskelija)

Kulttuuri arvostaa elämän perusasioita. Asioiden ei tarvitse olla niin suureellisia. Olettaakseni suomalaiset eivät ole kovin materialistisia korkeiden verojen vuoksi. Suomalaiset myös arvostavat kovasti luontoa. (Yhdysvaltalainen kaupallisen alan opiskelija)

Taina Kinnunen
FT, tutkija

LÄHTEET

Aalto, Pirjo 2003: Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa - Korkeakoulujen politiikat ja käytännöt. Helsinki: CIMO.
Ally, Kulsoom 2002: Making a New Life A Study of Foreign Degree Students in the University of Helsinki. Helsinki: Student Union of the University of Helsinki.
Kinnunen, Taina 2003: “If I can find a good job after graduation, I may stay” Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen. Helsinki: CIMO.
Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia. Opetusministeriön työryhmien muistioita 23: 2001. Helsinki.

(painetun lehden s. 25-27)