Työmarkkinatilanne

Tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun perustuvat valtionsektorin neuvottelut ovat tätä kirjoitettaessa täydessä käynnissä, tätä luettaessa jo ratkaisussa. Palkkausjärjestelmäuudistuksen eli UPJ:n painopiste on siirtynyt yliopistoihin.

Keskusjärjestö AKAVA ja muut keskustason toimijat saavuttivat 29.11.2004 neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi ajalle 16.2.2005-30.9.2007. Neuvottelutuloksen mukaisten alakohtaisten sopimusten tulee olla valmiina viimeistään 15.12.2004 mennessä. Tuolloin katsotaan, onko tupo todella syntynyt ajalle 16.2.2005-30.9.2007.

Oheisesta kuviosta näkyy tupon neuvottelutuloksen mukaiset korotukset. Maaliskuussa 2005 tuleva yleiskorotus on ns. sekalinjainen. Koska euromääräisen korotuksen taitepiste on 1582 euroa kuukaudessa on yleiskorotus AKAVAn tavoitteiden mukaisesti käytännössä lähes prosentuaalinen ollen 1,9 %. Vuoden 2006 kesäkuussa tulevayleiskorotus on akavalaisen mallin mukaan puhtaasti prosentuaalinen ollen 1,4 %. Nyt tupon neuvottelutulokseen sisältyy 1.3.2005 alkaen 0,6 % liittoerä ja 1.6.2006 alkaen 0,4 % liittoerä ja samasta ajankohdasta tasa-arvoerä, jonka suuruus määräytyy sopimusalan naisten ja matalapalkkaisten suhteellisen osuuden perusteella. Tasa-arvoerän vaikutus 1.6.2006 alkaen tulee olemaan melko vähäistä. Tupon neuvottelutulokseen sisältyy indeksiehto ja ansiokehityksen tarkistuslauseke, jonka perusteella eri alojen palkkakehitys tulee olla suunnilleen samanlainen.

Tupon muut vaikutukset

Tupon neuvottelutulokseen sisältyy työelämän kehittämistä, mikä tarkoittaa ennen kaikkea työllistymisen ja muutosturvan toimintamallia. Mikäli työsuhde on päättynyt taloudellisesta tai tuotannollisista syistä tai työsuhde on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisessa keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta saman työnantajan jatkuneessa määräaikaisessa työsopimuksessa, tulee palvelusuhteen päättyessä laatia työllistämisohjelma ja maksaa tarvittaessa korotettua kouluttamistukea, jonka rahoittaa työnantaja. Tällä saattaa olla suuria vaikutuksia myös yliopistojen määräaikaisiin.
Neuvottelutulokseen sisältyy myös mainintoja harmaan talouden vaikutusten rajaamisesta samoin kuin henkilöstön edustajien aseman vahvistamisesta ja tasa-arvon lisäämisestä.
Keskeistä on myös osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen. Useimmat tähän liittyvät kohdat eivät suoranaisesti koske akateemisia aloja. Neuvottelutuloksen mukaan korkeakoulujärjestelmää on kuitenkin kehittävä entistä suunnitelmallisemmin. Tulopoliittisen neuvottelutuloksen liittyen maan hallitus on tehnyt periaatepäätöksen siitä, että ensi keväänä tehtävässä valtion talousarvion kehyspäätöksessä otetaan huomioon korostetusti koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminta. Tämä voi merkitä yliopistoille ja tutkimukselle voimavaralisäyksiä, jotka kuitenkaan eivät kohdistune perusvoimavaroihin.

Valtion neuvottelutoiminta

Tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaisesti valtiolla on käynnissä hektinen neuvottelutoiminta, joka johtanee neuvottelutulokseen 15.12.2004 mennessä. Valtiolla neuvottelutoiminnassa keskeistä on tupon raamien puitteissa valtion palkkakilpailukyvyn lisääminen. Ainakin akavalaisiin tavoitteisiin kuuluu käytännössä myös aidosti valpashankkeen käynnissä pitäminen. Valtion tuponmukaiseen neuvottelutoimintaan liittyy käytännössä myös A-palkkaluokista luopumisen hanke. Tähän saattaa liittyä käytännössä suuria ongelmia.
Tupon mukaiset liittoerät on siirretty valtiolla uuden palkkausjärjestelmän (UPJ) rahoittamiseen.

UPJ siirtynyt yliopistoihin

UPJ:n keskeisistä aineosista vallitsee suurelta osin yhteisymmärrys, joka on saavutettu opetusministeriön tasolla. Liitot ovat vaikuttaneet ratkaisevasti tähän yhteisymmärrykseen. UPJ:n painopiste on siirtynyt yliopistoihin. UPJ koostuu pääasiassa kahdesta elementistä: 1) Tehtävien vaativuuteen perustuvasta osasta ja 2) henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnista. Yliopistojen UPJ:ssä on kaksi erillistä järjestelmää. Opettajilla on oma järjestelmänsä ja muulla henkilökunnalla on oma järjestelmänsä. Järjestelmien välinen keskinäinen suhde on ainakin osittain vielä auki.
UPJ:n siirtyminen yliopistoihin merkitsee tässä vaiheessa sitä, että yliopistoissa jokainen tehtävä tullaan tehtävän luonteen mukaisesti sijoittamaan omalle vaativuustasolleen, joita opetushenkilökunnalla on kymmenen ja muulla henkilökunnalla on kaikkiaan neljätoista. Tässä yhteydessä suorittamaan myös kunkin henkilön henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi. Tasosijoittelu ja arviointi tullaan tässä vaiheessa tekemään ilman euroja.

UPJ:n eteneminen

Yliopistojen osalta UPJ etenee siten, että vaativuustasosijoittelun ja henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin tulisi olla pääsääntöisesti valmiina ainakin opetusministeriön mukaan huhtikuussa 2005. Tuon jälkeen alkavat varsinaiset neuvottelut UPJ:tä koskevasta sopimuksesta. Neuvotteluissa tulee korostetusti esiin myös UPJ:n lisärahoitus. Opetusministeriö tullee antamaan valtiovarainministeriön siunauksella UPJ:tä koskevan varsinaisen tarjouksensa loppukesästä 2005. OPM:n kaavailujen mukaan neuvottelutulos olisi valmis loppuvuonna 2005, jolloin myös siirryttäisiin uuteen järjestelmään.
UPJ ei tulle merkitsemään mitään kovin suuria muutoksia suurten henkilöstöryhmien välisiin palkkasuhteisiin. Suurin osa työntekijöistä tulee saamaan UPJ:n myötä ainakin jonkinlaisen palkankorotuksen. Kenenkään palkka ei tule laskemaan UPJ:n myötä. Tästä pitää huolen takuupalkkasäännöstö. Työnantajalla ja erityisesti järjestöillä on mittava tehtävä jäsenkunnan informoimiseksi ja kouluttamiseksi UPJ:tä silmällä pitäen.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
Itsenäisyyspäivänä 2004

(painetun lehden s. 20-22)