Tieteellisistä kirjastoista tietokeskuksia

Vuoden tieteentekijäksi valittu, Turun kauppakorkeakoulun kirjastonhoitaja ja informaatikko Marjatta Jokinen muuttaisi nykyisten tieteellisten kirjastojen nimet tietokeskuksiksi. Nimitys kuvaisi paremmin laitosten toimintaa ja niissä tehtävää työtä. Jokinen on itsenäisesti ja oma-aloitteisesti luonut tietopalvelun ja tiedonhaun opetuksen Turun kauppakorkeakoulussa ja on alan uranuurtajia koko maassa.

Marjatta Jokinen aloitti kirjastouransa vuonna 1960 harjoittelijana Turun yliopiston kirjastossa, suoritti kirjastonhoitajatutkinnon vuonna 1963 Tampereella, vielä tuolloin Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa. Turun kauppakorkeakoulun kirjastossa hän on työskennellyt vuodesta 1967 lähtien.

Informaatikon tutkinnon Jokinen suoritti vuonna 1968 - ensimmäisellä järjestetyllä tietopalvelukurssilla.

- Esimieheni kauppakorkeakoulun kirjastossa innosti lähtemään kurssille mukaan. Klassisen taustani - humanisti ja kirjastonhoitaja - vuoksi identiteettini suorastaan järkkyi, kun kurssilla huomasin, että humanisti ei oo mittään, kirjastonhoitaja ei oo mittään - pitää olla insinööri, jollei kemisti.

Käytännön kirjastotyössään Marjatta Jokinen alkoi miettiä, miten hän pystyisi hyödyntämään uutta oppimaansa. Hän teki yksittäisiä hakuja joillekin tutuille ja ryhtyi ideoimaan tiedonhaun kurssia tutkijoille ja opettajille, mutta suhtautuminen oli aluksi hieman epäuskoista. Kuitenkin jo 1970-luvun puolivälissä Jokinen aloitti kirjastonkäytön opetuksen opiskelijoille, muutaman innostuneen assistentin rohkaisemana.

Toimenkuvan ja työympäristön
huikean nopea muutos

Informaatikon toimenkuva on muuttunut noista ajoista valtavasti.

- Minulla oli tapana sanoa 80-luvulla, että kirjastot ovat muuttuneet viimeisen 20 vuoden aikana enemmän kuin kahtenasatana vuotena sitä ennen. Nyt kun katsoo tieteellisiä kirjastoja taaksepäin, viimeisten viiden vuoden aikana muutos on ollut taas huikea.

Miten sitten yliopistojen kirjastoissa pysytään kehityksessä mukana? Tai Marjatta Jokinen käyttäisi tieteellisistä kirjastoista mieluummin nimitystä tietokeskus - se kuvaa paremmin niiden nykyistä roolia.

- Pitää tietää enemmän kuin muut ja ennemmin kuin muut. Välillä tutkijat valittavat meille, että älkää menkö niin lujaa. Myös opiskelijat ovat paljon konservatiivisempaa joukkoa kuin kirjastoissa toimivat tietopalveluasiantuntijat.

Marjatta Jokinen on pysynyt kehityksen etunenässä käymällä kansainvälisissä seminaareissa - tosin Suomessa ollaan tällä sektorilla edelläkävijöitä. Myös omat laajat verkostot, mm. turkulainen alan ihmisten Infoklubi, ovat hyviä väyliä ajatustenvaihdolle.

Nopean tiedonhaun merkitys korostuu

Digitaalisten tietovarantojen kriittisen käytön opettaminen on viime vuosina ollut tärkeimpiä puheenaiheita kirjasto- ja tietopalvelualalla. Informaatiolukutaidon opetuksen kehittäminen on asetettu keskeiseksi kehittämishankkeeksi Suomen yliopistokirjastojen toimintasuunnitelmassa 2003-2004.

Pitkälti Marjatta Jokisen ansiosta Turun kauppakorkeakoulussa ryhdyttiin toimenpiteisiin informaatiolukutaitoisten opiskelijoiden kouluttamiseksi muun muassa ottamalla tietovarantojen käytön opetus osaksi pakollista opetusta jo ennen kuin asiaan kiinnitettiin valtakunnallista huomiota.

Nyt tiedonhaun opetus on Turun kauppakorkeakoulussa pakollista. Vuosittain Marjatta Jokisen kursseille on osallistunut vajaat 500 kandidaatin- ja pro gradu -tutkielman tekijää. Niinpä kalenteri on varsinkin alkusyksystä täynnä tähän liittyvää opetusta.

- Opiskelijoita ohjataan tiedonhaun poluille heti syyslukukauden alussa, että he pääsivät kunnolla vauhtiin.

Marjatta Jokinen näkee, että tiedonhaun opetuksen merkitystä korostuu yhä enemmän, koska opiskelijat halutaan saada valmistumaan yhä nopeammin, viiden vuoden tavoiteajoissa.

Turun kauppakorkeakoulussa tätä opetusta annetaan neljässä eri vaiheessa. Kun opiskelija aloittaa kandidaatintutkielman tavallisesti kolmannen vuoden syksyllä, kaikki kerätään yhteiseen tilaisuuteen.

- Kerron heille kirjaston käytöstä, oman tietokannan VALPURIn käytöstä, oman aiheen pohdiskelusta, kirjojen ja muun materiaalin lainaamisesta, Turun muista kirjastoista, artikkeliviitteiden etsiskelystä.

- Tämän jälkeen on yksi kandiryhmän istunto kirjastossa, jossa käytännössä harjoitellaan oman tietokannan käyttöä, etsitään tietokannoista artikkeleita - annan aihe aiheelta vihjeitä sopivista hakusanoista, UDK-luokista, uusista tietokannoista sekä lopuksi näytän, miten FinElibin elektronisista lehdistä haetaan artikkeleita.

Vierihoidossa myös jatko-opiskelijoita ja laitosten väkeä

Gradun aloitusvaiheessa on edessä uusi istunto. Silloin syvennetään aiemmin opittua ja käydään läpi opiskelijan aiheesta nousevia hakuja. Kuunnellessa ja seuratessa nykyopiskelijoille annettavaa tiedonhaun ohjausta ihmettelee, kuinka aikoinaan oikein itse sai gradun aikaiseksi ilman minkäänlaista kirjastonkäytön koulutusta - puhumattakaan siitä, että olisi saanut tietoiskuja tiedonhaun alkeista!

Lisäksi Marjatta Jokinen antaa opiskelijoille "vierihoitoa", kun gradu on noin puolivälissä ja kun on ehkä tullut mutkia matkaan. Opiskelija istuu Jokisen koneen ääressä ja yhdessä käydään läpi sopivia hakusanoja ja sopivia tietokantoja. Vierihoitoa saavat myös jatko-opiskelijat. Monet ottavat Jokiseen itse yhteyttä tai ohjaaja kehottaa.

Talon Intranetissä Jokinen tarjoaa vierihoitoistuntoja laitosten väelle.

- Enemmänkin innokkaita tulijoita saisi olla. Ehkä noin 4-5 ottaa yhteyttä sen jälkeen, kun olen laittanut asiasta intraan infoa.

Marjatta Jokinen haluaisi kannustaa nimenomaan tutkijoita käyttämään yhä enemmän nopean tiedonhaun menetelmiä.

- On kansantaloudellista tuhlausta, että esimerkiksi e-lehtien käyttäminen on vielä kovin vähäistä. Tällaisia lehtiä olisi olemassa jo lähes 10 000, mutta vain aivan murto-osaa niistä käytetään.

Jonkin verran Jokinen saa tiedonhaun toimeksiantoja myös yrityksiltä ja yksityisiltä. Turun kauppakorkeakoulun kirjaston nettisivuilla on myös kohta "Kysy informaatikolta". Sitä kautta Jokiselle tulee pieniä ja vähän isompiakin tiedusteluita.

Puhelimen soidessa haastattelun lomassa Jokinen lupasi kerätä tietoa oman talon professorille virkaanastujaisesitelmää varten.

Tiedon ammattilaiset aarrekasan päällä

Tieteentekijöiden liiton jäsenyhdistys Turun kauppakorkeakoulun Tieteentekijät ry ehdotti Marjatta Jokista Vuoden 2003 tieteentekijäksi. Liiton tunnustuspalkinnon saajien joukossa Jokinen on ensimmäisen kirjastonhoitaja.

"Tietopalvelu ja tiedonhaun opetus yliopistoissa on tieteen tekemistä", korostetaan yhdistyksen tekemän ehdotuksen perusteluissa. Samoin kehutaan vahvaa asiakaslähtöisyyttä Marjatta Jokisen valttina.

Miten sitten jatkossa turvataan se, että yliopistojen kirjastoissa on edelleen pystyviä tietopalveluasiantuntijoita? Informaatiotutkimuksen pääaineopiskelijoista on jo kolmasosa tietotekniikasta kiinnostuneita nuoria miehiä, joita ei ehkä innosta lähteä työskentelemään tieteellisiin kirjastoihin nykytasoa olevilla palkoilla.

- Tietokoneilla leikkiviä ei kirjastoihin kaivata. Hyvältä kirjastonhoitajalta ja informaatikolta vaaditaan oikeaa asennetta, joka syntyy asiakassuuntautuneisuudesta ja yhdistyy kiinnostukseen tietokantoihin ja tiedonhakuun.

Marjatta Jokisen puheista ja asenteesta paistaa aito ammattiylpeys omasta työstään.

- Minulla on koko ajan ollut mielikuva isosta aarrekasasta, jonka päällä istumme, asiakkaat haahuilevat ympäriinsä ja meidän pitäisi huudella heille: Tulkaa tänne, tämä aarre kuuluu teille. Me hallitsemme isoa aarretta, joka on kaikille yhteinen ja meidän pitäisi saada tiedon tarvitsijat käyttämään sitä.

Tieteentekijöiden liitto julkisti Vuoden 2003 tieteentekijän seminaarinsa yhteydessä 20. lokakuuta Helsingissä.

Teksti: Kirsti Sintonen
Kuva: Annika Sabell

(painetun lehden s. 5-7)