• pääsivu
  • sisällys

  • Kesäistä näytteidenottoa etelähämäläisen Lammin Pääjärvellä.

     

     

    Lammin biologinen asema
    50 vuotta


    Suomen suurin biologinen asema Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Aluksi lähinnä makean veden tutkimukseen keskittyneellä asemalla tehdään mittavaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja annetaan laajaa opetusta. Trendinä on viime vuosina ollut tieteiden välisyyden korostuminen.

    Lammin biologisen aseman tärkeimmät tutkimusaiheet ovat valuma-alueiden ravinnekuormitus ja ravinteiden kulkeutuminen Itämereen, ilmastonmuutoksen vesistövaikutukset sekä hiilenkierto ja kasvihuonekaasujen tuotanto. Näiden lisäksi Lammilla tutkitaan monia muita ajankohtaisia ekologisia ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Luonnon monimuotoisuus on teema, jota asemalla on tutkittu vuosikymmeniä. Parhaiten tunnettuja ovat alueen pelto- ja metsälinnusto. Lintututkimukset käynnistettiin Lammilla jo 1930-luvulla. 1970-luvulta alkaen tutkimuksia on tehty suunnitelmallisesti ja laajennettu koskemaan myös muita eliöryhmiä, muun muassa päivä- ja yöperhosia, maakiitäjäisiä sekä kasveja.

    Tutkimusta ulkopuolisella rahoituksella

    Lammi on yliopistojen tutkimusasemista suurin tilojen ja käyttömäärien perusteella. Myös kurssivuorokausia on selkeästi eniten.

    Vuosittain Lammin asemalla työskentelee kymmeniä tutkijoita Helsingin yliopistosta, muista yliopistoista ja korkeakouluista sekä ulkomailta. Aseman johtajan Lauri Arvolan mukaan näistä 10-12 on pitempiaikaisia, muun muassa varttuneita tutkijoita.

    - Asemalla työskentekee useampia tutkijoita, jotka ovat olleet noin 15 vuotta ulkopuolisella rahoituksella - pisin jakso on kaiketi peräti 30 vuotta.

    Tutkimusta tehdään pääsääntöisesti ulkopuolisella rahoituksella. Suomen Akatemia on suurin rahoittaja. Lammilla käynnistettiin vuonna 1970 eli vuosi Suomen Akatemian perustamisen jälkeen Akatemian historian ensimmäinen suuri tutkimusohjelma Lammin Pääjärven tutkimus.

    Rahoitusta saadaan myös säätiöiltä sekä nykyään yhä enemmän myös EU-hankkeista. Paraikaa aseman tutkijat osallistuvat muun muassa Suomen Akatemian Itämeri-tutkimusohjelmaan sekä laajaan EU:n viidennen puiteohjelman rahoittamaan Climate and Lake Impacts in Europe (CLIME)-tutkimukseen.

    - Neuvottelut kuudenteen puiteohjelmaan osallistumisesta ovat meneillään, Arvela kertoo.

    Tiivistä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä asemalla on muun muassa Englantiin, Hollantiin, Saksaan sekä Yhdysvalloissa Madisonin yliopiston limnologian tutkimuskeskuksen ja Trout Lake Stationin tutkijoiden kanssa. Lisäksi Lammi on mukana Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa pohjoismaisessa huippututkimusverkostossa.

    - Taipaleensa alussa asemalla tehtävä tutkimus keskittyi makeiden vesien tutkimiseen. Mutta heti alkuvaiheessa kävi selväksi, että myös opetus on oleellinen osa toimintaa, dosentti Arvola toteaa.

    Kaiken kaikkiaan erilaisia tilaisuuksia on vuoden mittaan noin 150. Näistä 30-40 on perinteisiä opiskelijoiden kenttäkursseja. Talvikausina asemalla pidetään paljon seminaareja, work shoppeja ja tutkijakokouksia.

    Asemalla harjoitettavan tutkimuksen kirjo on koko ajan laajenemassa. Geofysikaalisella tutkimuksella on pitkät perinteet ja asemalla tehdään tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston geofysiikan laitoksen kanssa.

    - Viime vuosien kokemus tieteiden välisestä yhteistyöstä on hyvin tärkeää. Uutena trendinä on yhteiskunnallisen ja ekologisen tutkimuksen yhdistäminen. Perinteinen luonnontieteellinen tarkastelu yhdistetään sosiologiseen näkökulmaan esimerkiksi järvimaiseman tärkeydestä ihmiselle. Tätä hanketta esiteltiin viime kesänä kansainvälisessä turismialan konferenssissa Savonlinnassa.

    Vakinaista henkilökuntaa yhteensä 20

    Dosentti Lauri Arvola on ollut Lammin biologisen aseman johtajana vuodesta 1995 lähtien. Erilaisissa hankkeissa hän on työskennellyt samaisessa paikassa jo vuodesta 1979. Vakinaista henkilökuntaa asemalla on yhteensä 20.

    Juhlavuottaan viettävä asema piti ovensa avoinna kaikelle kansalle elokuun viimeisenä lauantaina. Kutsuvieraita kestittiin 29. elokuuta, jolloin julkistettiin myös aseman vaiheista kertova kirja Pappilamiljööstä kansainvälisen tieteen tyyssijaksi.

    - Juhlat onnistuivat hyvin. Kutsuvieraita oli yli 200 ja avointen ovien päivänä väkeä kävi 350-400. Kävijöiden tapaan olimme erittäin tyytyväisiä päivään, Arvola muistelee.

    Syksyn aikana on tulossa vielä uutta ohjelmaa. Lammille kokoontuu 25. - 27.9.2003 kansainvälinen tutkijakokous, jossa aiheena on ilmaston muutoksen vaikutukset pohjoisiin vesiekosysteemeihin. Loka-marraskuussa järjestetään yhteistyössä Kanta-Hämeen alueen kansalaisopiston eli Vanajaveden Opiston kanssa luontoa ja luonnontutkimusta käsittelevä luentosarja.

    Teksti: Kirsti Sintonen

    (painetun lehden s. 18-19)