Lammin biologinen asema
50 vuotta
Suomen suurin biologinen asema Helsingin yliopiston Lammin
biologinen asema täyttää tänä vuonna
50 vuotta. Aluksi lähinnä makean veden tutkimukseen
keskittyneellä asemalla tehdään mittavaa kansainvälistä
tutkimusyhteistyötä ja annetaan laajaa opetusta. Trendinä
on viime vuosina ollut tieteiden välisyyden korostuminen.
Lammin biologisen aseman tärkeimmät tutkimusaiheet
ovat valuma-alueiden ravinnekuormitus ja ravinteiden kulkeutuminen
Itämereen, ilmastonmuutoksen vesistövaikutukset sekä
hiilenkierto ja kasvihuonekaasujen tuotanto. Näiden lisäksi
Lammilla tutkitaan monia muita ajankohtaisia ekologisia ja ympäristöön
liittyviä kysymyksiä. Luonnon monimuotoisuus on teema,
jota asemalla on tutkittu vuosikymmeniä. Parhaiten tunnettuja
ovat alueen pelto- ja metsälinnusto. Lintututkimukset käynnistettiin
Lammilla jo 1930-luvulla. 1970-luvulta alkaen tutkimuksia on tehty
suunnitelmallisesti ja laajennettu koskemaan myös muita eliöryhmiä,
muun muassa päivä- ja yöperhosia, maakiitäjäisiä
sekä kasveja.
Tutkimusta ulkopuolisella rahoituksella
Lammi on yliopistojen tutkimusasemista suurin tilojen ja käyttömäärien
perusteella. Myös kurssivuorokausia on selkeästi eniten.
Vuosittain Lammin asemalla työskentelee kymmeniä tutkijoita
Helsingin yliopistosta, muista yliopistoista ja korkeakouluista
sekä ulkomailta. Aseman johtajan Lauri Arvolan mukaan
näistä 10-12 on pitempiaikaisia, muun muassa varttuneita
tutkijoita.
- Asemalla työskentekee useampia tutkijoita, jotka ovat
olleet noin 15 vuotta ulkopuolisella rahoituksella - pisin jakso
on kaiketi peräti 30 vuotta.
Tutkimusta tehdään pääsääntöisesti
ulkopuolisella rahoituksella. Suomen Akatemia on suurin rahoittaja.
Lammilla käynnistettiin vuonna 1970 eli vuosi Suomen Akatemian
perustamisen jälkeen Akatemian historian ensimmäinen
suuri tutkimusohjelma Lammin Pääjärven tutkimus.
Rahoitusta saadaan myös säätiöiltä
sekä nykyään yhä enemmän myös EU-hankkeista.
Paraikaa aseman tutkijat osallistuvat muun muassa Suomen Akatemian
Itämeri-tutkimusohjelmaan sekä laajaan EU:n viidennen
puiteohjelman rahoittamaan Climate and Lake Impacts in Europe
(CLIME)-tutkimukseen.
- Neuvottelut kuudenteen puiteohjelmaan osallistumisesta ovat
meneillään, Arvela kertoo.
Tiivistä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä
asemalla on muun muassa Englantiin, Hollantiin, Saksaan sekä
Yhdysvalloissa Madisonin yliopiston limnologian tutkimuskeskuksen
ja Trout Lake Stationin tutkijoiden kanssa. Lisäksi Lammi
on mukana Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa pohjoismaisessa huippututkimusverkostossa.
- Taipaleensa alussa asemalla tehtävä tutkimus keskittyi
makeiden vesien tutkimiseen. Mutta heti alkuvaiheessa kävi
selväksi, että myös opetus on oleellinen osa toimintaa,
dosentti Arvola toteaa.
Kaiken kaikkiaan erilaisia tilaisuuksia on vuoden mittaan noin
150. Näistä 30-40 on perinteisiä opiskelijoiden
kenttäkursseja. Talvikausina asemalla pidetään
paljon seminaareja, work shoppeja ja tutkijakokouksia.
Asemalla harjoitettavan tutkimuksen kirjo on koko ajan laajenemassa.
Geofysikaalisella tutkimuksella on pitkät perinteet ja asemalla
tehdään tiivistä tutkimusyhteistyötä
Helsingin yliopiston geofysiikan laitoksen kanssa.
- Viime vuosien kokemus tieteiden välisestä yhteistyöstä
on hyvin tärkeää. Uutena trendinä on yhteiskunnallisen
ja ekologisen tutkimuksen yhdistäminen. Perinteinen luonnontieteellinen
tarkastelu yhdistetään sosiologiseen näkökulmaan
esimerkiksi järvimaiseman tärkeydestä ihmiselle.
Tätä hanketta esiteltiin viime kesänä kansainvälisessä
turismialan konferenssissa Savonlinnassa.
Vakinaista henkilökuntaa yhteensä 20
Dosentti Lauri Arvola on ollut Lammin biologisen aseman johtajana
vuodesta 1995 lähtien. Erilaisissa hankkeissa hän on
työskennellyt samaisessa paikassa jo vuodesta 1979. Vakinaista
henkilökuntaa asemalla on yhteensä 20.
Juhlavuottaan viettävä asema piti ovensa avoinna kaikelle
kansalle elokuun viimeisenä lauantaina. Kutsuvieraita kestittiin
29. elokuuta, jolloin julkistettiin myös aseman vaiheista
kertova kirja Pappilamiljööstä kansainvälisen
tieteen tyyssijaksi.
- Juhlat onnistuivat hyvin. Kutsuvieraita oli yli 200 ja avointen
ovien päivänä väkeä kävi 350-400.
Kävijöiden tapaan olimme erittäin tyytyväisiä
päivään, Arvola muistelee.
Syksyn aikana on tulossa vielä uutta ohjelmaa. Lammille
kokoontuu 25. - 27.9.2003 kansainvälinen tutkijakokous, jossa
aiheena on ilmaston muutoksen vaikutukset pohjoisiin vesiekosysteemeihin.
Loka-marraskuussa järjestetään yhteistyössä
Kanta-Hämeen alueen kansalaisopiston eli Vanajaveden Opiston
kanssa luontoa ja luonnontutkimusta käsittelevä luentosarja.
Teksti: Kirsti Sintonen
(painetun lehden s. 18-19) |