• pääsivu
  • sisällys

  • Yliopistoväen ehdokkaat eduskuntaan


    Acatiimi-lehden joulu- ja tammikuun numeroissa oli ilmoitukset, joissa pyydettiin esittelytietoja lehden julkaisijaliittojen jäseninä olevilta kansanedustajaehdokkailta. Tiedot saatiin yhteensä 17 ehdokkaalta. Heitä löytyy yhdeksästä eri vaalipiiristä ja viidestä eri puolueesta. Tiedot lähettäneiden perusteella vaikuttaa siltä, että Vihreä liitto on yliopistohenkilöstön puolue - Vihreisiin lukeutuu kaikkiaan 10 tämän esittelyn ehdokkaista.

    Joulu- ja tammikuun lehdissä oli seuraava teksti:

    Esittelemme helmikuun Acatiimi-lehdessä (ilmestyy 20.2.2003) ne Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton ja Yliopistonlehtorien liiton jäsenet, jotka ovat ehdokkaina maaliskuun eduskuntavaaleissa.

    Joten arvoisa jäsen, joka olet ehdokkaana, lähetä lyhyet esittelytietosi (nimi, syntymävuosi, arvo/virka, työpaikka, vaalipiiri ja puolue) lehden toimitukseen 27.1. 2003 mennessä.

    Toivomme, että esittelytietojen yhteydessä vastaat lyhyesti kysymykseen:

    Mitä yliopistoasioita aiot kansanedustajana edistää?

     

    Helsingin vaalipiiri

    Laura Kolbe

    Dosentti, tutkija,
    Helsingin yliopisto
    Synt.vuosi 1957
    Suomen Keskusta (sitoutumaton)
     
    Yliopistoilla on edelleen ratkaiseva merkitys tulevaisuuden Suomen luomisessa. Suomalaista hyvinvointipolitiikka ei voi luoda ilman vahvaa panostusta koulutukseen ja kulttuuriin Akateeminen osaaminen on kaiken perusta. Yliopistojen kaikkinaisia resursseja tulee vahvistaa, samoin tukea yliopistojen itsehallintoa.

    Tutkijoita tulee kuulla entistä enemmän poliittisessa päätöksenteossa asiantuntijoina.

     

    Mikko Viitasalo

    Professori, tutkimusjohtaja
    Maanpuolustuskorkeakoulu
    Synt. vuosi 1942
    Kansallinen Kokoomus

    Haluaisin nostaa edelleen maamme T&K:n kokonaispanostusta ja erityisesti julkisen sektorin osuutta järjestelmällisesti. Tämän tulee näkyä ainakin seuraavilla tavoilla.

    Yliopistojen perusrahoitusta on kasvatettava. Vaikka yliopistojen yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on tärkeää ulkoisen rahoituksen turvaamiseksi, täytyy valtion budjetista tulevan perusrahoituksen olla kunnossa. Yliopistot eivät saa joutua liikaa ulkoisesta rahoituksesta riippuviksi. Tällä hetkellä tutkimustoiminnan rahoitus on suuresti epätasapainossa siinä mielessä, että julkisen sektorin osuus maamme T&K:n kokonaispanostuksesta pienenee kaiken aikaa ollen jo reippaasti alle 30 %.

    Suomen Akatemian ja TEKESin voimavaroja on myös tasaisesti kasvatettava, jotta valtion tutkimusrahoitus perustutkimuksen huippuhankkeille sekä soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön alueille on turvattu. Yliopistojen tilojen liian korkeiden vuokrien epäkohtaan puutun tarvittaessa jatkuvasti.

    Kansanedustajien varsinaisen toimivallan ulkopuolella ovat virka- ja työehtosopimusten piiriin kuuluvat palkkausasiat. Tulen käyttämään julkisia puheenvuoroja korkeasti koulutettujen huonon palkkauksen parantamiseksi. Kiinnitän painokkaasti huomiota ns. pätkätyöongelmaan valtionsektorilla ja erityisesti yliopistojen piirissä. Tutkijan ura on luotava sellaiseksi, että alaan kiinnostuneelle voi muodostua sosiaalisesti turvallinen elämä.

    Käynnistän lisäksi keskustelun yliopistojen rahoitusmallista, joka niin vahvasti pohjautuu tutkintotuotantoon tulosmittarina. En ole täysin vakuuttunut siitä, että järjestely on tutkintojen laadunvarmistuksen kannalta ongelmaton. Asiasta on sovelias aika käydä asiantuntijakeskustelua nyt, kun edessä on Bolognan-Prahan prosessiin pohjautuva tutkintojen uudistaminen muutaman vuoden sisässä.

     

    Uudenmaan vaalipiiri

    Rauno Sairinen

    Tutkimuspäällikkö, valt.tri
    Teknillinen korkeakoulu
    Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus
    Synt.vuosi 1962
    Vihreä Liitto

    Yliopistojen perusrahoitukseen olisi saatava selvä kuoppakorotus. Nykytilanteessa monet yliopistojen laitokset eivät pysty tarjoamaan edes kohtuutasoista opetusta. Tilanne on kestämätön. Taloudellinen autonomia on yliopistojen tieteellisen autonomian perusedellytys.

    Maksuton yliopistotutkinto on Suomessa tärkeä yhteiskunnallinen arvo ja Suomelle investointina erittäin kannattava. Suunnitteilla olleet lukukausimaksut tai koulutussetelit murentaisivat koulutuksellisen tasa-arvon periaatteen. Maksulliset tutkinnot ovat ominaisia maille, joissa opiskelijoiden osuus väestöstä on pieni. Tutkimusrahoituksessa tarvitaan yhä enemmän panostusta monitieteellisyyteen. 

     

    Martti Tiuri

    Kansanedustaja, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, 
    tekniikan tohtori,
    professori (emeritus)
    Synt. vuosi 1925
    Kansallinen Kokoomus

    Haluan lisätä tiedekorkeakoulujen resursseja opetuksen ja tutkimuksen laadun nostamiseksi. Tulevaisuusvaliokunnan kannan mukaisesti Suomelle tärkeillä aloilla yliopistojen on oltava kansainvälisellä huipputasolla. Aloitteestani kokoomuksen kuuden kohdan vaaliohjelman yhtenä kohtana on tiedekorkeakoulujen perustutkimusvarojen nostaminen 45 milj. eurolla.

     

    Varsinais-Suomen vaalipiiri

    Pauliina de Anna

    FM/pt.tuntiopettaja
    Turun yliopisto, Italian kieli ja kulttuuri
    Synt.vuosi 1958
    Vihreä liitto (Sit.)

    Yliopistolaitos elää kroonisessa rahapulassa. Nykyinen tulorahoitus on riittämätön yliopiston perustehtävän, korkeimman asteen opetuksen ja tutkimuksen, toteuttamiseksi. Oppiaineiden virkarakenteessa on usein vakavia puutteita ja toimintamäärärahat olemattomat - opiskelijoiden vahingoksi. Tietoyhteiskunta ja alati kehittyvä työelämä vaativat panostuksia myös opetusteknologiaan. Arki ja korkealentoiset strategiat suomalaisen koulutuksen korkean laadun ja Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn takaamiseksi ovat jyrkässä ristiriidassa keskenään.

    Tulossopimuksiin perustuvaan rahoitukseen on kiinnitettävä vakavaa huomiota.

    Tohtori- ja maisteritehtailu vaarantavat opetuksen ja tutkimuksen laadun. Tästä ovat tuoneet julki huolensa mm. turkulaisten yliopistojen rehtorit.Julkisen sektorin, myös yliopistojen, on lopetettava määräaikaisilla virkasuhteilla "pelaaminen".

     

    Hannu Laaksonen

    Filosofian lisensiaatti
    Turun yliopisto
    Kulttuurihistorian tutkija rehtorinvirastossa
    Synt.vuosi 1955
    Varsinais-Suomen vaalipiiri
    Vihreä liitto

    Haluan vaikuttaa yliopistolaitoksen palkkaukseen, joka ei lainkaan vastaa korkeaa koulutustasoa ja työmme vaativuutta. Painotan myös, että yliopiston ja muun korkeakoulutoiminnan välillä on oltava ero: duaalimallia pitää vahvistaa, jottei yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolien erilaisuus hämärtyisi. Haluan myös korostaa akateemista vapautta ja edistää yliopistolaisten tutkimusmahdollisuuksia.

     

    Egon Nordström

    Fil.tri, dosentti
    Työpaikka: A-Division Ltd Oy/ Åbo Akademi
    Synt.vuosi 1957
    Varsinais-Suomen vaalipiiri
    Vihreä liitto

    Asia 1. Lakiehdotus jolla lyhyet pätkätyösopimukset eivät saisi olla vuotta lyhyemmät. Neljä plus neljä vuotta määräaikaista toisi vakituisen viran "kolmannelle" kaudelle jos kiinnostusta on. Päämäärä olisi että kolme neljäsosaa yliopistojen väestä ainakin olisivat vakituisissa työsuhteissa, eli toisinpäin kun nykyinen tilanne.

    Asia 2. Budjettiin varattaisiin riittävät määrärahat joilla turvattaisiin julkisilla varoilla hyvää tutkimusta. Kahdenkymmenen vuoden poikkitieteellisellä yliopistotutkimuskokemuksella ja toistakymmentä vuotta kestäneellä yliopiston luottamustoimista hankitulla kokemuksella tiedän asiasta jotain.

    Asia 3. Opiskelijoiden taloudelliset edellytykset opiskeluun turvattava ja parannettava.

     

    Hämeen vaalipiiri

    Riitta Wahlström

    Psykologi, KL
    Ohjaava kouluttaja
    Toimipaikka Kiipulan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
    Synt. vuosi 1946
    Vihreä liitto

    Yliopistoon enemmän tutkimusvirkoja ja enemmän resursseja avustavan henkilökunnan palkkaukseen.

     

    Pirkanmaan vaalipiiri

    Rosa Meriläinen

    Tutkija Suomen Akatemian projektissa “poliittinen arvostelukyky
    mediayhteiskunnassa”
    Synt. vuosi 1975
    Vihreä liitto

    - Opintoraha on nostettava vuoden 1995 tasolle ja sidottava indeksiin
    - Tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuus kirjattava   hallitusohjelmaan
    - Yliopistojen perusrahoitus
    - Sukupuolten välinen tasa-arvo akateemisessa maailmassa
    - Nuorten tutkijoiden asema
    - Tamperelaisten korkeakoulujen rahoitus
    - Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen rekrytointi korkeakoulutukseen
    - Ulkomaalaisten opiskelijoiden kiinnittyminen Suomeen

     

    Pohjois-Savon vaalipiiri

    Erkki Björk

    Dosentti/lehtori
    Kuopion yliopisto,
    Synt. vuosi 1949
    Vihreä liitto

    Yliopistojen pahin ongelma on pätkätyöläisten valtava määrä. Syy tähän on mielestäni suurelta osin tutkimusrahoituksen kanavoitumine Suomen Akatemian, Tekesin yms. kautta erilaisille projektiluontoisille hankkeille. Mielestäni tutkimusrahaa tulisi suuremmassa määrin kanavoida yliopistojen perusvoimavaroihin, jotta yliopistot voisivat palkata enemmän pysyvämpiluontoisia professoreita, lehtoreita, assistentteja, yliassistentteja ja tutkijoita.

     

    Pirjo Pölkki
     
    Psykologian tohtori/lastensuojelun professori (psykologian lehtorina 16 vuotta) 
    Kuopion yliopiston sosiaalityön ja sosialipedagogiikan laitos
    Synt. vuosi 1947
    Vihreä liitto
     
    Haluan vahvistaa tiedeyliopistojen perusrahoitusta tutkimukseen ja opetukseen sekä oikeudenmukaista palkkausta henkilöstölle. Yliopistojen rahoituksen perusteita olisi myös syytä tarkistaa. Haluan parantaa nuorten tutkijoiden asemaa ja kiinnittymismahdollisuuksia akateemiselle uralle. Haluan myös edistää opetuksen laatua ja opiskelijoiden sosiaaliturvaa.

     

    Pohjois-Karjalan vaalipiiri

    Heikki Niemeläinen

    Yht.tri, yliopistonlehtori (kansantalous)
    Joensuun yliopisto
    Synt. vuosi 1960
    Kokoomus

    Edistän seuraavia yliopistoon liittyviä asioita:

    1) Valtion metsien hallinto tulee siirtää Helsinki/Vantaalta Joensuuhun läheiseen vuorovaikutukseen Joensuun yliopiston ja muun paikallisen metsäalan osaamisen yhteyteen.

    2) Tieteen tekemisen rahoitus tulee palauttaa valtion budjettirahoitukseen painottuvaksi. Tieteen tekijöille tulee turvata mahdollisuus keskittyä entistä paremmin oleelliseen, siis tieteen tekemiseen rahoituksen etsimisen asemesta.  Yliopistoille asetettua aluekehitysvastuuta pidän hyvinkin ongelmallisena; miten esimerkiksi aluekehitysvastuun kantaminen otetaan huomioon virkoja täytettäessä? Tätä ajattelua on syytä edelleen kirkastaa, jotta klassinen tieteenteko säilyisi jatkossakin yliopistojen korkeimpana päämääränä.

    3) Yliopistolaitoksen ja ammattikorkeakoululaitoksen työnjakoa tulee selventää. Lyhyen aikavälin ennustettavaan hyödyllisyyteen tähtäävä soveltava tutkimus ja opetus kuuluvat ammattikorkeakouluille, pitkän aikavälin perustutkimus (joka sekin tähtää hyödyllisyyteen mutta ennustamattomalla tavalla) ja siihen nojaava opetus kuuluvat yliopistoille, joiden jatkossakin tulee saada toimia yhtäältä korkean autonomian muurin suojassa mutta toisaalta sisäisesti yhä vapaimpina muun muassa talouden ja henkilöstöpolitiikan suhteen.

     

    Keski-Suomen vaalipiiri

    Jukka Ammondt

    Fil.toht. dosentti/ yliopistonlehtori
    Synt. vuosi 1944
    Vihreä Liitto (sitoutumaton)

    Kansanedustajana pyrkisin kaikin mahdollisin keinoin suojelemaan opetusta ja tutkimusta hallintosaasteelta. Luova ajattelu olisi julistettava suojelun kohteeksi, sillä se elää uhanalaista elämää. Yliopistossa opetus- ja tutkimustyötä tekevien pitää saada aikaa keskittyä omaan työhönsä, siihen, mihin he ovat alun perin kouluttautuneet.

    Kun tuore tutkimus kertoo, että yliopisto-opiskelijoita ahdistaa eniten itsenäinen ajattelu, pitäisi hälytyskellojen soida. Minkälaisia maistereita ja tohtoreita yliopistot ovat sitoutuneet 'tuottamaan' yhä enemmän ja nopeammin, jos opiskelijoita ahdistaa itsenäinen ajattelu? Paineet kasautuvat kohtuuttoman kovina opinnäytetöiden ohjaajille ja laitoksille. Aikaa opettajan omaan luovaan uudistumiseen ei jää. Työstä katoaa ilo ja nautinto. Yhteiskuntaamme vaivaava kiire, keskittymisen puute ja tiedon tulva vailla ymmärrystä on nyt torjuttava ainakin yliopistoista. Lähtökohta, että rahaa tulee yliopistoille tutkintojen määrän mukaan, on mielestäni osoittautunut huonoksi ja se vaatii pikaista korjausta. Laatu on korvattu määrällä, mikä on tieteen edistämisen kannalta on tuhoisaa. Maistereiden ja tohtoreiden ‘tuottaminen’ on arvioitava uudelleen, sillä maamme tarvitsee toimiakseen suuren määrän yhteiskuntamme perustöiden hoitajia ja osaajia, jotka eivät tarvitse yliopistotutkintoa. Keskustelun herättäminen on ennen kaikkea yliopistojen velvollisuus. 

     

    Tapani Kaakkuriniemi

    YTM, Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulun johtaja
    työpaikka: Helsingin yliopisto / Aleksanteri-instituutti
    Synt. vuosi 1953
    Vasemmistoliitto
     
    Yliopisto tarvitsee paitsi rahaa, myös työrauhan. Siksi tulosneuvotteluakrobatia tulee hylätä ja sen opetusministeriölle aikoinaan myynyt opistoinsinööri tulee julkisesti paljastaa. Tämä olisi tärkeämpi kuin Stasi-listan paljastaminen.

    Yliopisto elää nykyisin liiaksi projektien varassa. Ehkä puolet laitoksia on tilanteessa, jossa ne eivät pysty suoriutumaan "lakisääteisistä" eli tulossopimukseen sisällytetyistä velvoitteistaan rahanpuutteen vuoksi. Tämän vuoksi tutkimus- ja opetushenkilökunta käyttää runsaasti aikaa erilaisten projektihakemusten laatimiseen ja lobbaamiseen. Se ei liene kenenkään etu. Ratkaisu tähän on paluu suunnitelmalliseen ja rationaaliseen suunnittelu- ja budjetointikäytäntöön. Siihen ei sisälly niin paljoa näytelmällistä draama-ainesta kuin tulosneuvotteluun, mutta sen tuloksista voi nauttia suurempi osa yliopistoyhteisöä.

    Verkostomaisen työskentelykulttuurin kehittäminen on nykyisin yliopiston selviämisen A ja O. Siihen yliopistoja on patistettava. Tiedekuntien ja yliopistojen väliset raja-aidat voidaan nykymaailmassa ylittää - ja ne pitää ylittää.

    Yliopiston selviytymiseksi tutkimustehtävästään sen pitäisi pystyä rekrytoimaan nuorta tutkijakuntaa palvelukseensa. Tutkijakoulujen kautta jatko-opiskelijoita on melko hyvin saatu integroiduksi mukaan, mutta väitelleiden tohtoreiden tilanne on toinen.

    Nykyään yliopistot kilpailevat tohtoripisteistään, ja väitöskirjoja tehdään kuin kansanautoja liukuhihnalla. Kansallinen häpeä on se, että post doc -paikkoja on tarjolla vain murto-osalle väitelleistä. Opetusministeriön pitäisi kohdentaa rahoitusta erityisesti post doc -virkojen, vaikka määräaikaistenkin, perustamiseen

     

    Jouni Vauhkonen

    Yhteiskuntatieteiden tohtori/ valtio-opin vs. yliassistentti
    Jyväskylän yliopisto
    Synt. vuosi 1959
    Keski-Suomen vaalipiiri
    Vihreä liitto

    Yritän edistää sellaisia toimia, joilla yliopiston työsuhteita pidennetään. Nyt aivan liian monet joutuvat työskentelemään muutaman kuukauden pätkätöissä. En kannata eläkevirkoja kaikille, mutta jo parin vuoden työsuhteilla voi tehdä nykyistä pitkäjänteisemmin yliopiston vaativia tehtäviä.

    Opetuksen ja tutkimuksen rahoituksen pitäminen korkealla tasolla on myös tärkeää. Erityisesti humanistiset alat (historia, kielet, yhteiskuntatieteet yms.) ovat joutuneet koville ja niiden rahoitusta
    täytyy parantaa. Siksi en kannata veronalennuksia muuten kuin, jos niillä on suoria työllisyysvaikutuksia.

     

    Oulun vaalipiiri

    Kyösti Oikarinen

    HLT, hammaslääketieteen (suu- ja leukakirurgia) professori
    Oulun yliopisto
    Synt. vuosi 1953
    Suomen Keskusta

    Yliopisto-opetus ja tutkimus ovat pienen maan yksi tärkeimmistä alueista, joka vaikuttaa alueiden tasapainoiseen kehittymiseen ja elinkeinotoimintaan.  Tulevan korkeakoulupolitiikan tulee mielestäni sisältää ainakin seuraavat hankkeet:

    * Apurahatutkijoiden sosiaaliturvaa on parannettava ja postdoc-porrasta on laajennettava
    * Opettajien ja tutkijoiden lyhytaikaisista määräyksistä on siirryttävä pitkäaikaisiin työsuhteisiin
    * Opetuksen ansiot tulisi huomioida entistä paremmin niissä virkatäytöissä, joissa opetus on olennainen osa toimenkuvaa
    * Virkarakenne tulee muuttaa siten, että jokaisella on tasoaan vastaava virkanimike. Samalla opetusalalla voi olla useita professoreja, jos henkilökohtainen kompetenssi riittää.
    * Tulokseen perustuva yliopiston perusrahoitus tulee laskemaan tutkintojen tasoa. Tähän ongelmaan tulee reagoida riittävän ajoissa muuttamalla tarvittaessa rahoitusmallia.
    * Yhteistyötä on kehitettävä ammattikorkeakoulujen kanssa muistaen kuitenkin, että molempien tärkeä rooli tulee pitää selkeästi erillään esimerkiksi tutkintonimikkeiden suhteen.
    * Suomalaisen tutkimuksen painopiste on oltava kansallisissa ongelmissa tai meille tärkeissä kehityshankkeissa

     

    Vesa Suominen
     
    FT, lehtori
    Oulun yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos
    Synt. vuosi 1954 
    Oulun vaalipiiri
    Suomen Kommunistisen Puolueen ja sitoutumattomien vaaliliitto (sitoutumaton ehdokas)
     
    Resurssien lisäämisvaatimusten ohella tulisi kiinnittää huomiota yliopistojen resurssointitapaan ja nykyisten käytäntöjen vahingollisiin vaikutuksiin yliopistojen perustehtäviä ajatellen. Nykyinen karkeasti määrällinen ja eri tieteenalojen erityisluonnetta huomioimaton käytäntö on erityisen vahingollinen humanistisia ja yhteiskuntatieteitä, samoin kuin yleisesti perustutkimusta ajatellen.

    Tulosjohtaminen määrällisine tulostavoitteineen sekä vaatimus ulkoisen rahan hankinnasta muodostavat tieteen ja korkeimman opetuksen piiriin kvasi-markkinat, joiden puitteissa tutkimuksella ja opetuksella on mahdollisuus menestyä vastaamalla kvasi-tuloksin kvasi-kysyntään. Kvasi-markkinoiden luomisen takaa ei ole vaikea tunnistaa yleisen vallitsevan yhteiskuntakäsityksen markkinafundamentalismia. Tämä johtaa yliopistotoiminnan kaikilla tasoilla, niin itse tutkimuksessa ja opetuksessa kuin hallinnollisemmillakin tasoilla sisällöllisen rationaalisuuden sijasta ulkokohtaisuuteen, visioiden, missioiden ja arviointien retoriikkaan ja lopulta tutkimuksen ja korkeimman opetuksen mielekkyyskriisiin.

     

    (painetun lehden s.14-19)