ACATIIMI 1/03 tulosta | sulje ikkuna

Hallitusten jäsenten
2003 esittely

Tammikuun Acatiimissa on jälleen aika esitellä lehden julkaisijaliittojen hallitukset. Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton ja Yliopistonlehtorien liiton hallitusten varsinaisille jäsenille lähetettiin ennen joulua kaksi kysymystä, joihin pyydettiin lyhyitä 3-4 rivin vastauksia:

1. Esittele itsesi lehden lukijoille.

2. a. Millainen palkkausjärjestelmä sopisi yliopistoihin?
b. Millaisena näet yliopistojärjestöjen yhteistyön merkityksen?
c. Uudistuuko yliopistojen tutkintorakenne oikealle mallille?

Kysymyksen 2 vaihtoehdoista a, b tai c sai vastata vain yhteen. Yhteensä 21 hallitusten jäsentä vastasi kysymyksen a-kohtaan, seitsemän b-kohtaan ja neljä c-kohtaan.

 

Professoriliiton hallitus

Tapani Pakkanen
puheenjohtaja

1. Olen kemian professori Joensuun yliopistossa. Tutkimusalojani ovat molekyylimallitus, katalyysi ja pintakemia. Olen toiminut useita vuosia kemian laitoksen johtajana ja olen yliopiston hallituksen jäsen.

2a. Hyvä palkkausjärjestelmä edistää yliopiston perustehtävien tekemistä ja tunnistaa yliopiston kannalta tärkeän erityisosaamisen. Se on kannustava ja hallinnollisesti kevyt.

 

Mauno Kosonen
varapuheenjohtaja

1. Toimin Helsingin yliopistossa suunnittelumaantieteen professorina, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina, Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenian johtokunnan puheenjohtajana ja Savolaisen osakunnan inspehtorina. Olin Professoriliiton hallituksessa 1995-2000.

2b. On selvää, että yliopistojen opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavan henkilöstön kannattaa valvoa yhteistä etuaan yhdessä. Keskinäiseen kähinöintiin - esimerkiksi palkkausjärjestelmää uudistettaessa - ei ole varaa, tuskin todellista tarvettakaan.

 

Risto Hiltunen

1. Olen englantilaisen filologian professori Turun yliopistossa. Opetus- ja tutkimusaiheeni liittyvät englannin kielen viestintäfunktioihin eri konteksteissa ennen ja nykyään. Harrastuksiin kuuluu mm. liikunta ja ammattiyhdistystoiminta.


2a. Sellainen kannustava palkkausjärjestelmä, joka nykyistä joustavammin ottaa huomioon henkilöstön vahvuudet ja toiminnan eri virkakategorioissa.

 

Timo Kalema
 
1. Olen Timo Kalema Tampereen teknillisestä yliopistosta. Virkani on energiatekniikan professuuri ja tutkimusalueeni on rakennusten energiatekniikka ja energiankulutuksen laskentamenetelmät. Opetan em. tutkimusalueen ohella  yleisesti lämmönsiirtoa ja prosessien optimointia.

2c. Uusi tutkintorakenne on periaatteessa hyvä, koska se vahvistaa kandidaatin tutkinnon asemaa. Mielestäni ihmisiä ei pidä ylikouluttaa maisteritasolle, jos työnantajilla ei ole halua tai varaa maksaa pitkästä vaativasta koulutuksesta. Tohtorin  'pika-tutkinto' ei varmasti tuo sellaista näkemystä asioihin, kuin 'vanhojen hyvien aikojen' tohtorintutkinto. On tärkeää, että yliopistot eivät kaiva  kuoppaa itselleen inflatoimalla tutkintojen arvostusta.
 

Terttu Katila

1. Olen kotieläinten lisääntymistieteen professori Helsingin yliopistossa Kliinisen eläinlääketieteen laitoksessa. Tutkimusalani on erityisesti hevosten lisääntyminen. Työpaikkani on Saaren kartanossa Mäntsälässä. Harrastukset: lännenratsastus, runot ja vieraat kielet.

2a. Palkkausjärjestelmän tulee olla kannustava eli palkan tulee nousta töiden vaativuuden ja hyvän henkilökohtaisen suoriutumisen myötä, mutta on huolehdittava myös siitä, että palkkakehitystä oikeasti tapahtuu ikälisien, tutkijankoulutuslisien ym. jäädessä pois. Henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnissa tulee painottaa sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä yliopiston kilpailukyvyn säilyttämisessä. Yliopistoportfolion käyttö arvioinnin välineenä on mielestäni paljon parempi kuin työnantajataholta esitetyt kaavamaiset kaikille henkilöstöryhmille tarkoitetut kriteerit. HY:ssa käytössä olevaa arviointiryhmää pidän parempana kuin pelkästään esimiehille sälytettyä kehityskeskusteluihin perustuvaa arviointia.

 

Erkki K. Laitinen

1. Toimin laskentatoimen professorina Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan laskentatoimen ja rahoituksen laitoksella. Keskeisiä tutkimusalueitani ovat yritysten tilinpäätösanalyysi, konkurssin ja maksuhäiriöiden ennustaminen, yrityksen arvon määrittäminen, yrityksen toiminnan tehokkuuden mittaaminen, kustannuslaskenta ja yleensä yritysjohdon laskentatoimeen liittyvät kysymykset. Harrastukseni rajoittuvat kirjoittamisen lisäksi pääasiassa kaikenlaiseen toimintaan perheen kanssa pienellä ratsutilalla.

2a. Mielestäni paras palkkausjärjestelmä on sellainen, että ensinnäkin palkan taso on kilpailukykyisessä suhteessa koulutukseen, pätevyyteen ja työtehtäviin. Toiseksi palkkauksen pitää kannustaa luovuuteen ja uuden tuottamiseen myös pitkällä tähtäyksellä. Se ei siis saa johtaa yliopistotehtävien aliarvostamiseen, tieteelliseen työn keinotekoiseen pilkkomiseen tai luovien ihmisten loppuunpalamiseen.

 

Risto Laitinen

1. Epäorgaaninen kemisti Oulun yliopistossa. Tutkimusaiheeni liittyvät epämetallien kemiaan, erityisesti rikin, seleenin ja telluurin allotrooppien ja yhdisteiden synteettiseen kemiaan ja rakennetutkimukseen. Vapaa-ajan harrastuksistani tärkein on musiikki ja olen Tuiran kamarikuoron taiteellinen johtaja.

2a. Jos yliopistoissa on henkilökohtaiseen palkkausjärjestelmään mentävä, niin ainakin seuraavia näkökohtia on otettava huomioon: Tehtävien vaativuuksia arvioitaessa on opetushenkilökunta arvioitava erikseen omana ryhmänään. Henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin on perustuttava dokumentoituihin ja objektiivisiin tuloksiin ja yleisesti hyväksyttäviin periaatteisiin. Ikälisien hävitessä on yhtenä kriteerinä oltava edelleen kokemus tehtävien hoidossa. Koko järjestelmää rakennettaessa on rahallisia resursseja löydyttävä riittävästi jotta järjestelmää ei käytettäisi palkkakustannusten minimoimisen apuvälineenä.

 

Marja-Leena Piitulainen

1. Olen germaanisen filologian professori Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella.

2c. Tutkintorakenteen uudistuksessa ollaan mielestäni menossa oikeaan suuntaan. Alempien tutkintojen aseman vahvistamiseksi on tärkeää ottaa ne huomioon myös valtakunnallisessa rahanjakomallissa. Positiivista on, että työelämälähtöisyyttä korostetaan, vaikka vanhaa sivistysyliopistoajatteluakaan ei pidä unohtaa. Työelämän tarpeet tulisi ottaa huomioon myös tutkintotavoitteita asetettaessa. Ongelmallisena koen edelleen ammattikorkeakoulututkintojen ja yliopistotutkintojen välisen "työnjaon". Tuntuu, että duaalimalli on pahasti hämärtymässä.

 

Hallituksen kokoonpano yhteystietoineen on liiton kotisivuilla: www.professoriliitto.fi

 

Tieteentekijöiden liiton hallitus

Kysymykset

1. Esittele itsesi lehden lukijoille.

2. a. Millainen palkkausjärjestelmä sopisi yliopistoihin?
b. Millaisena näet yliopistojärjestöjen yhteistyön merkityksen?
c. Uudistuuko yliopistojen tutkintorakenne oikealle mallille?

Kysymyksen 2 vaihtoehdoista a, b tai c sai vastata vain yhteen. Yhteensä 21 hallitusten jäsentä vastasi kysymyksen a-kohtaan, seitsemän b-kohtaan ja neljä c-kohtaan.

 

Antero Puhakka
puheenjohtaja

1. Toimin yhteiskuntapolitiikan assistenttina Joensuun yliopistossa. Erikoisalueeni on ollut alkoholipolitiikka, mutta viime aikoina olen suunnannut tutkimustani yhä enemmän yliopistotyön tutkimiseen, etenkin yliopistotyönstressi on ollut kiinnostukseni kohteena.

2 b. Yliopistojärjestöjen yhteistyön onnistuminen on yliopistojen henkilöstön hyvinvoinnin parantamisen kannalta keskeinen kysymys tulevina vuosina. Edessä on monia isoja uudistuksia, joissa yhteistyöllä voidaan paremmin turvata akavalaisen kentän edut kuin keskinäisellä nahistelulla. Yhteistyö on aina vastavuoroisuutta, ei sanelua, mikä kaikkien osapuolten on syytä muistaa.

 

Hannu Jalkanen
varapuheenjohtaja

1. Työskentelen korkeakoulutuksen tutkijana Jyväskylän yliopistossa. Kuulun myös sen hallitukseen ja pariin toimikuntaan. Olen JYTTE:n jäsen ja Akava-JS:n pääluottamusmies. Aloitan kolmannen kauden liiton varapuheenjohtajana, missä tehtävässä voin puolustaa ja edistää jäsenistön etujen yliopistolaitoksen erilaisissa uudistuksissa.

2a. Uuden palkkausjärjestelmän tulee vastata yliopistojen toiminnan tarpeita ja korjata nykyisen palkkauksen heikkoudet. Tieteellisen tiedon tuottaminen ja välittäminen on vaativaa ja monipuolista asiantuntijatyötä, mistä tulee maksaa sen tekijöille kunnollinen ja oikeudenmukainen palkka.

 

Sirkku Manninen
varapuheenjohtaja

1. Toimin yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston ekologian ja systematiikan laitoksella. Väittelin Oulun yliopistossa, missä minulla on ympäristöekologian dosentuuri ja Kuopion yliopistossa ekologisen ympäristötieteen dosentuuri. Olen ajanut yhteisiä asioita aikaisemmin(kin) mm. pääluottamusmiehenä ja TTL:n varapuheenjohtajana.

2b. Toivon, että TLL, Professoriliitto ja Yliopistonlehtorien liitto yhdistyvät lähitulevaisuudessa yhdeksi yliopistojen (ja valtion tutkimuslaitosten) akateemisten liitoksi. Uskon, että sillä tavoin menisimme niin palkkaus- kuin muissakin edunvalvonta-asioissa pitemmin askelin ja nopeammin eteenpäin kuin nykyisen kolmen liiton systeemin avulla.

 

Alfred Colpaert

1. Ikä 45, Oulun yliopiston maantieteen laitoksen yliassistentti, alana paikkatietojärjestelmät ja kaukokartoitus. Lempiaiheena Pohjois-Suomen porolaidunten seuranta. Olen syntynyt Hollannissa, lähellä Belgian rajaa ja opiskelut sekä Utrechtin yliopistossa että Oulun yliopistossa. Oulussa olen ollut paikallisen yhdistyksen varapuheenjohtaja ja toimin vuodenvaiheesta pääluottamusmiehenä. 

2a. Pidän nykyistä järjestelmää toimivana. Uuden tulospalkkausjärjestelmän tulisi olla analyyttinen, oikeudenmukainen ja yksinkertainen. Tulososa saisi olla korkeintaan 30 % palkasta. Toivosin että yksiköiden johtajat saisivat esimieskoulutusta joten he selviävät tulevasta urakasta.

 

Patrizia Hongisto

1. Jag jobbar vid Åbo regionens utvecklingscentral. Samtidigt arbetar jag med min forskning. Den lilla tiden som blir över följer jag aktivt med i mina tonårs pojkars intressen inom bl.a. idrott och film.

2b. Det allt starkare samarbetet mellan universiteten och näringslivet leder till en ny situation gällande frågan om hur forskning bedrivs. Jag ser betydelsen av samarbetet mellan de fackliga organisationerna i att det leder till att bättre lösningar för forskarnas lyfts fram.

 

Stina Immonen

1. Stina Immonen, työskentelen tutkijana ja opettajana Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden osastolla. Olen Suomen Akateemisten tutkijoiden yhdistyksen hallituksen jäsen.

2a. Palkkausjärjestelmän tulisi olla sellainen, joka arvostaa tutkijoita uuden tieteellisen tiedon tuottajina ja palkitsee tutkimustyön tuloksellisuudesta. Tutkimus on tehtäväkenttä, johon yliopistojen muut perustehtävät kytkeytyvät. Henkilön palkkaus ei tule perustua hänen muodolliseen asemaansa vaan hänen panokseensa yliopiston kansallisen ja kansainvälisen vaikuttavuuden hyväksi.  

 

Minna Jokela

1. Olen kansainvälisen politiikan assistentti Turun yliopiston valtio-opin laitoksella. Tutkimusalani on kansainvälinen ympäristöpolitiikka ja Euroopan unionin rooli globaalipolitiikassa.

2a. Opettajille ja tutkijoille oma oikeudenmukainen, kannustava, läpinäkyvä ja helposti hallinnoitava palkkausjärjestelmä, joka nostaa palkat pois kuopasta. Käytännön toteutuksessa riittää yliopistojärjestöille - yhdessä ja erikseen - töitä koko vuodeksi 2003!

 

Arja Juntunen

1. Informaatikko, Kuopion yliopisto.

2a. Oikeudenmukainen, ja heti lausuttuani sanan kyseenalaistan sen: kenen näkökulmasta? Edustamallani työsaralla, kirjasto- ja informaatiopalveluissa, nimekkeisiin perustuva palkkaus on aikansa elänyt. Nimekkeet eivät kuvaa työn sisältöä ja sen vaativuutta. Hyvässä palkkausjärjestelmässä maksetaan työstä sen sisällön ja vaativuuden mukaan perustuipa tehtävän vaativuustaso asiantuntijuuteen, johtajuuteen tai muihin työn sisällöllisiin kriteereihin.

 

Joel Kuortti

1. Työskentelen Tampereen yliopiston englantilaisen filologian msv. professorina. Olen erityisesti kiinnostunut kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuksesta. Vapaa-aikana lueskelen ja sählään.

2b. Yliopistoympäristössä on huomattavasti sellaisia tekijöitä, joihin vaikuttaminen hoituisi parhaiten eri järjestöjen yhteistyöllä. Minusta yhteistyön jatkuva kehittäminen olisi kaikkien etu.

 

Vesa Meuronen

1. Olen 47 vuotias, perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi tytärtä. Toimin tutkijaopettajana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Energia- ja ympäristötekniikan osastolla. Oma opetus- ja tutkimusalani on voimalaitostekniikka. LaTKA:ssa olen toiminut pitkään eri tehtävissä, viimeksi luottamusmiehenä.

2a. Jos yliopistoissa otetaan käyttöön tehtävien vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä, pitää tutkimus- ja opetushenkilökunnalla olla oma järjestelmänsä. Yhdellä koko henkilökunnan yhteisellä järjestelmällä ei voida huomioida riittävästi tutkimus- ja opetustyön erityispiirteitä. Toisaalta myös nykyistä palkkaluokkiin perustuvaa järjestelmää on mahdollista kehittää kannustavammaksi ja palkitsevammaksi.

 

Anu Wulff

1. Olen koulutukseltani ympäristö-(kasvi)tieteilijä ja työskentelen virtuaaliyliopistotoiminnan suunnittelijana Kuopion yliopiston oppimiskeskuksessa.

2a. Liiton toiminnassa on keskeistä mm. osallistuminen yliopistoon soveltuvien palkkausjärjestelmien kehittämiseen. Hyvä järjestelmä on selkeä, tarpeeksi analyyttinen, erotteleva ja asiantuntijuuden eri tasot tunnistava. Jotta järjestelmä toimisi oikeudenmukaisesti, on ohjeistuksen ja esimiesten johtamistaitojen oltava riittävät.

 

TTL:n hallituksen jäsenten yhteystiedot kotisivulla:
www.tieteentekijoidenliitto.fi

 

Yliopistonlehtorien liiton hallitus

Kysymykset

1. Esittele itsesi lehden lukijoille.

2. a. Millainen palkkausjärjestelmä sopisi yliopistoihin?
b. Millaisena näet yliopistojärjestöjen yhteistyön merkityksen?
c. Uudistuuko yliopistojen tutkintorakenne oikealle mallille?

Kysymyksen 2 vaihtoehdoista a, b tai c sai vastata vain yhteen. Yhteensä 21 hallitusten jäsentä vastasi kysymyksen a-kohtaan, seitsemän b-kohtaan ja neljä c-kohtaan.

 

Vesa Kulmala
puheenjohtaja

1. Olen Turun yliopiston teoreettisen fysiikan lehtori ja olen toiminut yliopiston opettajantehtävissä yhteensä 35 vuotta. Olen pyytänyt ja saanut sisällyttää työsuunnitelmani 1600 tuntiin myös tutkimusta. Päätoimeni ohella toimin nyt jo seitsemättä kaksivuotiskautta YLL:n puheenjohtajana.

2.a Yliopistoon sopivassa palkkausjärjestelmässä vakinaisten opettajien tehtävät on hinnoiteltu omana ryhmänään ja on otettu huomioon heidän täyttämänsä viran pätevyysvaatimus, työkokemuksensa ja työtehtäviensä laatu. Yliopiston toinen päätehtävä, tutkimukseen perustuva opetus, tulee tällöin ottaa huomioon yhtä suurella painolla kuin tutkimuskin. Ei myöskään saa unohtaa, että usein oppiaineen ensimmäiset peruskurssit ovat kaikkein työläimpiä valmistaa ja pitää; niissä onnistuminen vaatii erityistaitoja, joita tulisi kohtuullisesti palkita.

 

Jan-Håkan Öberg
varapuheenjohtaja

1. Toimin Helsingin yliopiston kielikeskuksen ruotsin kielen lehtorina ja olen Akava-JS:n pääluottamusmies. Vaimoni on sairaanhoitaja ja meillä on aikuinen tytär sekä Tiri-niminen Kees Hond. AY-toiminnan lisäksi harrastan matkailua, musiikkia, lukemista ja “talonpitoa” (tänä talvena on lunta tullut onneksi vähän).

2a. Yliopistoon sopivan palkkausjärjestelmän raamit löytyvät mielestäni Helsingin yliopiston erillisestä tarkentavasta virkaehtosopimuksesta. Siinä on selkeästi ja läpinäkyvästi laadittu kriteeristö opetushenkilöstön palkkasijoitteluksi. Mallia tulisi kehittää sovittujen periaatteiden suuntaisesti ja samalla myös arviointikäytäntöjä tulisi yhtenäistää ja selkeyttää.

 

Susanne Anttila

1. Olen Tampereen yliopiston tietojenkäsittelyopin lehtori (vs). Harrastuksia ovat mm. kuntonyrkkeily, sähly, piirtäminen ja matkustaminen.

2c. Selkeys ja yhteneväisyys Euroopan yliopistojen tutkinnoille on tervetullutta. Ydinainesanalyysillä päästään resurssien järkeistämiseen, ja toivottavasti opiskelijoiden ‘sirpalevalintojen’ vähenemiseen. Nykyään eri kurssien opintoviikkomäärät eivät ole suhteessa toisiinsa, ehkä tulevaisuudessa opintopisteet ovat.

 

Matti Grönroos

1. Tilastotieteen lehtori Turun yliopistossa, luottamusmies ja OAJ:n Turun YLL-yhdistyksen puheenjohtaja.

2b. Yhteistyö ja ehdottoman yhtenäinen esiintyminen työnantajaan päin on erityisen tärkeää nyt, kun sekä virkarakenne- että palkkausjärjestelmän uudistus ovat ehkä toteutumassa.

 

Päivi Linnansaari

1. Olen tekstiilityön didaktiikan lehtori Lapin yliopistossa.

2c. Tutkintorakenteen uudistus luokanopettajakoulutuksen näkövinkkelistä tuntuu hankalalta. Jos tavoitteena on ollut yleensä opiskeluaikojen lyhentäminen, niin nyt se pidentyy vuodella ainakin täällä Lapin yliopistossa. Luokanopettajan perustutkinto on ylempi tutkinto Suomessa, ei siihen mitään välimuotoa tarvita.

 

Helena Lupari

1. Olen tekstiilitaitelija koulutukseltani ja lehtorin virkani on Taideteollisen korkeakoulun uuden muotoilun osaston tekstiilitaiteen koulutusohjemassa. Tällä hetkellä voin keskittyä taiteelliseen työhöni ja opetusmateriaalini työstämiseen uudenlaisen kehittämisrahan avulla.
Luottamustoimeni ovat Taideteollisen korkeakoulun opettajayhdistyksen puheenjohtaja, YLL:in hallituksen ja OAJ:n valtuuston jäsen.

2a. Palkkausjärjestelmä, joka ensinnäkin antaisi koulutusta vastaavan ansiotason jo lähtötasolta. Olisi mahdollisimman oikeudenmukainen, takaisi ansiokehityksen niin samaa työtä tekeville kuin hyville yksilösuorituksillekin. Kokemuslisää kannatan, mutta en määräaikaisia tuloksellisuuslisiä. Hyvät kertasuoritukset on kuitenkin syytä palkita erillispalkkioilla. Järjestelmästä riippumatta ongelmana on objektiivisuuden ja mieltymysten mahdollinen sekoittuminen.

 

Pia Mänttäri

1. Olen italialaisen filologian lehtori Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Tärkeimpiä vapaa-ajan harrastuksia ovat tutkimus ja kääntäminen.

2a. Yliopistonlehtoreille sopiva palkkausjärjestelmä voitaisiin kehittää Helsinki-sopimuksen perusteella, kuitenkin niin, että myös opetuksellisia ansioita otettaisiin selvemmin huomioon. Opetus- ja tutkimushenkilökuntaa olisi arvioitava omassa järjestelmässään, koko yliopistohenkilöstön kattava malli tuntuu vieraalta.

 

Hannu Remes

1. Olen Joensuun yliopistossa suomen kielen lehtori. YLL:n hallituksen lisäksi olen jäsenenä mm. OAJ:n järjestötoimikunnassa sekä OAJ:n Joensuun paikallisyhdistyksen hallituksessa.

2 a. Palkkausjärjestelmän tulee olla oikeudenmukainen, läpinäkyvä ja yliopisto-opettajan työn luonteen huomioon ottava. Se ei saa tulehduttaa työpaikan ilmapiiriä eikä ihmissuhteita. Palkkauksen on oltava tasoltaan sellainen, että se vastaa nykyistä selvästi paremmin koulutusta ja houkuttelee ja kannustaa toimimaan yliopistouralla.

 

Maj-Len Rönkä

1. Olen ruotsin kielen lehtori Turun kauppakorkeakoulussa. YLL:n hallituksessa edustan Helsingin kauppakorkeakoulussa, Svenska handelshögskolanissa ja Turun kauppakorkeakoulussa työskenteleviä liittoon kuuluvia lehtoreita.

2b. Yliopistojärjestöjen (Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton ja Yliopistonlehtorien liiton) välinen yhteistyö on välttämätöntä, koska niiden jäsenet vaikuttavat samassa työyhteisössä yhteisin tavoittein ja saman yliopisto- ja tiedehallinnon tarkentavan virkaehtosopimuksen puitteissa. Yhteistyö on myöskin käytännössä mahdollista. Tästä on osoituksena kolmen liiton keväästä 1997 lähtien yhdessä julkaisema Acatiimi-lehti, jonka liittojen puheenjohtajien kirjoittaman ensimmäisen numeron pääkirjoituksen otsikkona oli “Yhdessä eteenpäin”.

 

Tiina Saali

1. Olen englannin lehtori Kuopion yliopistossa. Opetusta ja hallintotehtäviä. Harrastukseni on ammattijärjestötoiminta. Haluan tehdä työtä yhteisten asioiden parissa. Leffat ja lukeminen elvyttävät.

2b. Kurja palkka rassaa kaikki yliopistonopettajaryhmiä. Tehokkainta ja mielekkäintä on yhteisten strategioiden kehittäminen yliopistojen rahoituksen parantamiseksi. Yliopistojärjestöjen yhteistyötä tulisi entisestään tiivistää.

 

Eeva Sarmanto-Neuvonen

1. Olen Sibelius-Akatemian pianomusiikin-ja pedagogiikan lehtori. Sivutyökseni kirjoittelen pianonsoittoon liittyviä oppikirjoja WSOY:lle joita onkin kertynyt jo lähes parikymmentä. Yhdistystoiminnan lisäksi harrastuksiini kuuluu matkustelu, kokkailu ja löhöily.

2a. Palkkauksessa on tärkeää huomioida sekä  pedagogiset että taiteelliset ja tieteelliset ansiot ja ennen kaikkea kokemus. On samantekevää minkälaista palkkausjärjestelmää noudatetaan kunhan se kohtelee kaikkia asianomaisia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. “Pärstäkerroin” ei saisi vaikuttaa lopputulokseen. Ja edelleen olen sitä mieltä että taideyliopistojen opettajiston (kontakti)opetuksen tuntimäärät on saatava vertailukelpoisiksi tiedeyliopistojen kanssa.

 

Reijo Suontamo

1. Kemian lehtori, Jyväskylän yliopisto. Olen ollut lehtorin virassa vuodesta 1974 ja luottamusmiehenä sekä pääluottamusmiehenäkin 1980-luvun alussa. Jatko-opintoihin keskittyen pidin pientä taukoa, mutta jälleen 1997 alkaen luottamusmiehenä, yhdistyksen hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana. Tänään myös yliopiston hallituksen jäsenenä ja OAJ:n varavaltuutettuna.

2a. Opetushenkilökunnalle oma työn vaativuusasteikko! Henkilökohtaisen lisän määräytymisperusteet tulee saada oikeudenmukaisiksi niin että kaikki tulos ja osaaminen tulee huomioiduksi ilman, että henkilön ns. “pärstäkerroin” vaikuttaa asiaan. Palkan määräytyminen laitoksella ei saisi johtaa säästöön ja henkilösuhteiden kärjistymiseen.

 

Tuure Westinen

1. Olen reilusti keski-ikäinen viestinnän lehtori Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Työn ohella olen tanakasti mukana yhteiskunnallisessa aparaatissa, mm. Etelä-Karjalan maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajana. Vapaa-aikana edelleen yritän kuntoilla ja pelata sulkapalloa.

2a. Nykyinen palkkausjärjestelmä on puutteistaan huolimatta hyvä. Siihen voidaan kyllä yhdistää päälle lehtoreita motivoivia osia (esimerkiksi kouluttautumisesta, projektien hoitamisesta, aktiivisesta alan kehittämisestä jne.).

Yliopistonlehtorien liiton hallituksen jäsenten vastauksista puuttuu yksi. Lehden kysely ei tavoittanut Ahti Pyörnilää Oulun yliopistosta.
Hallituksen kokoonpano varajäsenineen oli joulukuun Acatiimin sivulla 40. Yhteystiedot löytyvät liiton kotisivuilta www.yll.pp.fi

(painetun lehden s.16-23)


 
ACATIIMI 1/03 tulosta | sulje ikkuna