• pääsivu
  • sisällys

  • Hallitusneuvos Erkki Määttänen kertoi seminaarissa työnantajatahon näkemyksistä. AKAVA-JS:n neuvottelija Arja Vehmas on kuulolla.

     

    Palkkausjärjestelmän uudistus - kokeiluista konkretiaan?


    AKAVA-JS:n Yliopistojaosto järjesti seminaarin yliopistojen neuvottelu- ja palkkausjärjestelmistä. Kestoaihe - yliopistojen palkkausjärjestelmän uudistus vei valtaosan seminaariväen huomiosta. Työnantajapuoli olisi jo viemässä uudistusta kokeiluista konkretiaan.

    Akavatalossa 13. syyskuuta pidetyssä seminaarissa oli paikalla noin 40 yliopistoissa toimivaa luottamusmiestä sekä liittojen toimistojen edustajia. Päivän ohjelman avasi AKAVA-JS:n neuvottelujohtaja Pekka Hemmilä puhumalla ajankohtaisesta neuvottelutilanteesta sekä AKAVAn kannasta eläkeratkaisuun.

    AKAVA-JS:n neuvottelija Arja Vehmas valotti neuvottelujärjestelmän asemaa yliopistojen palkkausjärjestelmissä sekä tarkentavassa virkaehtosopimuksessa. Yliopistojen palveluksessa olevan henkilöstön määrä on noin 20 000, joista on akavalaisia liittojen ilmoitusten mukaan lähes 14 000. Opetushenkilöstöön kuuluvia on noin 7400 eli puolet akavalaisista.

    - Nykyisen neuvottelumenettelyn hankaluutena on, että neuvoteltavat järjestelyvarat pilkkoutuvat kovin vähäisiksi ja epätasapainoisesti eri yliopistojen välillä. Mitään linjaratkaisuja muistutusten tai nimikkeiden pohjalta ei ole voitu tehdä yliopistojen erilaisten tarpeiden vuoksi. Sinällään varmaan voi olla eduksikin mitä lähempänä ongelmakohtia ratkaisut on voitu tehdä. Mutta suurena huolena kuitenkin on, pystytäänkö akavalaisen muun kuin opetushenkilöstön palkankehitys riittävästi turvaamaan hajautetussa neuvottelujärjestelmässä.

    Oikeastaan runsaan 10 vuoden kokemuksella voidaan joka väittää ettei voida, Arja Vehmas totesi.

    - AKAVA-JS on pitänyt tiukasti kiinni linjastaan, että vähintään opetushenkilöstön osalta ratkaisut tehdään kootusti opetusministeriön neuvottelupöydässä. Ratkaisujen mukaiset kohdennukset on jätetty yliopistojen paikallisneuvottelijoiden hoidettaviksi. Tällä tavoin on katsottu, että opetushenkilöstön palkkaratkaisut ovat pysyneet linjassa koko yliopistohallinnon sisällä eikä eriarvoisuutta suuressa määrin yliopistojen välillä ole päässyt syntymään, Vehmas lisäsi.

    Tupo tarvitsee AKAVAa

    Valtiovarainministeriön tavoitteista yliopistojen palkkausjärjestelmän ja neuvottelujärjestelmän suhteen selvitti hallitusneuvos Erkki Määttänen Valtion työmarkkinalaitoksesta.

    - Uusiin palkkausjärjestelmiin siirtyminen vuoden 2003 aikana on kirjattu valtion budjettiesitykseen. Siitä pidämme kiinni, Määttänen tähdensi.

    Hänen mielestään julkiselle sektorille sopivat huonosti sellaiset keskitetyt sovitut palkankorotukset, jotka muuttavat sisäisiä palkkasuhteita. Yleiskorotuksilla ja muilla keskitetysti sovituilla palkankorotuksilla ei ole riittävän kannustavaa vaikutusta.

    - Nykyisistä sopimusmalleista valtiosektorille on paras prosenttilinjainen, maltillinen, mahdollisimman sitova, keskitetty tulopoliittinen kokonaisratkaisu siihen liittyvin kohtuullisin veronalennuksin.

    - Olen sitä mieltä, että tupo tarvitsee AKAVAa enemmän kuin AKAVA tupoa.

    - Valtion virkamiespalkkojen kilpailukyvyn parantamiseen saa lisärahaa vain hyvillä perusteilla. Uudet palkkausjärjestelmät ovat hyvä peruste. Ennakkoluulot ja asiantuntemattomuus virastoissa ja järjestöissä uusien palkkausjärjestelmien suhteen viivyttävät virkamieskunnan kilpailukykyistä ansionmuodostusta.

    Lopuksi Määttänen esitti kalvolla mallin yliopiston palkkausjärjestelmäuudistuksen toteuttavaksi tarkentavaksi virkaehtosopimukseksi. Valtion työmarkkinalaitos edellyttää uusilta palkkausjärjestelmiltä neljää seikkaa: laillisuus, yhtenäisyys, analyyttisyys ja taso.

    Määttäsen mukaan virkaehtosopimus ei voi käsittää vain osaa henkilöstöstä. Hän piti Tampereen yliopiston palkkausjärjestelmäkokeilun lomaketta mallina, jolla voi lähteä liikkeelle.

    Mikään malli ei ole täydellinen

    Joensuun yliopiston henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle piti katsauksen yliopistojen palkkausjärjestelmien kehittämiseen. Hän on johtanut uudistusta kehittänyttä työnantajatyöryhmää. Kekäle varoitti liian korkeista odotuksista.

    - Mikään palkkausmalli ei voi täysin poistaa kaikkia koettuja epäkohtia. Työn alla oleva palapeli on niin mutkikas, että sitä ei voi rakentaa kerralla valmiiksi. On aloitettava jostakin ja vietävä hanketta asteittain konkreettisemmaksi, jotta tiedetään mitä suunniteltu järjestelmä tarkoittaa eri tahojen kannalta ja mistä ollaan sopimassa.

    - Henkilökohtaisen suoriutumisen osuus voisi olla 50 % tehtävän vaativuuden mukaisesta palkanosasta, joten tätä kautta voitaisiin eri tehtävien erityispiirteitä ottaa huomioon ilman, että joudutaan ottamaan käyttöön kokonaan erillisiä arviointijärjestelmiä, joiden keskinäinen synkronisointi on hankalaa.

    - Näyttää siltä, että nykytilanteessa kokeilua voidaan parhaiten viedä eteenpäin etenemällä yhteistyössä konkretian suuntaan. Vasta tällöin nähdään, mitä järjestelmä todella tarkoittaa eri osapuolten kannalta ja miten palkkausjärjestelmää on kehitettävä jotta asiassa voidaan parhaiten päästä sopimukseen, Kekäle totesi.

     

    Kirsti Sintonen

     

    Yliopistonlehtorien liiton kanta palkkausjärjestelmäuudistukseen

    Yliopistonlehtorien liitto yhtyy muiden akavalaisten yliopistosektorin liittojen tavoin siihen näkemykseen, että opettajilla tulee olla oma järjestelmänsä, joka on läpinäkyvä ja joka voi reagoida nopeasti muutostilanteisiin.

    Palkkausryhmiin sijoittelu ei saa olla liian raskas, vaan sen tulee olla nykyisiä virkanimikkeitä heijastava. Luokittelujärjestelmän tulee olla ns. Tampereen mallin ja Helsinki-sopimuksen pohjalta kehitetty, jossa on esimerkiksi kaksi professoriryhmää, kaksi lehtoriryhmää sekä assistenttien ja tutkijakoulutettavien ryhmät. Palkkausryhmiin sijoittelussa tulee ottaa huomioon lehtorien nykyiset määrävuosikorotukset ja tohtorilisä.

    Henkilökohtainen osa ei liian suureksi

    Henkilökohtaisen palkanosan osuus ei saa olla liian suuri. Jos sellainen järjestelmään kytketään sen tulee sisältää kokemuslisä jossakin muodossa.

    Tulee myös vakavasti harkita, olisiko henkilökohtaisen lisän sijasta tai sen ohella syytä käyttää laitoksen tai oppiaineen koko opettajakunnan kollektiivista palkitsemista hyvistä työsuorituksista, joiden tuloksia ei yleensä voida osoittaa vain tiettyjen opettajien ansioksi.

    Keskitetyissä neuvotteluissa opetusministeriön ja AKAVA-JS:n välillä tulee näistä yksityiskohdista sopia riittävän tarkasti ennen kuin asiaa koskeva virkaehtosopimus otetaan harkintaan.

    Palkkausjärjestelmäuudistuksen soveltamistyöhön voidaan ryhtyä vasta kun ja jos sitä koskeva virkaehtosopimus on keskitetysti tehty.

    Sopimuksen mahdollisen solmimisen jälkeen seuraa tiedotusvaihe ja soveltajien koulutusvaihe niin työntekijä- kuin työnantajapuolellakin. Kun paraikaa ryhdytään käymään tupo- ja sen jälkeisiä virkaehtosopimusneuvottelujakin, ei liene mahdollista että uusi järjestelmä voisi käynnistyä niinkin aikaisin kuin lukuvuoden 2003-2004 alusta, kuten Valtion työmarkkinalaitos on kaavaillut.

    Ensin keskitetty sopimus - sitten kokeiluun

    Voimaantulosta Yliopistonlehtorien liitto toteaa, että järjestelmä ei voi koskea yhtäkään yliopistoa tai sen osaa, ei edes kokeiluna, ennen kuin sopimus on keskitetysti tehty. Ilman AKAVA-JS:n allekirjoitusta ei järjestelmä koske myöskään akavalaisia, ja kun nämä muodostavat enemmistön yliopistojen työntekijöistä niin järjestelmä ei käytännössä voi ilman sitä käynnistyä. Vielä voidaan mainita, että kaikki pääsopijajärjestöt ovat yliopistojen palkkausjärjestelmänuudistamisesta täsmälleen samaa mieltä.


    Vesa Kulmala
    puheenjohtaja
    Yliopistonlehtorien liitto-
    Universitetslektorernas förbund r.y.

     

    (painetun lehden s. 38-39)