• pääsivu
  • sisällys

  •  
     

     

    Rehtorien neuvosto ulkopuolisen rahoituksen menettelyohjeista:

    Määräaikaisten tilalle pysyviä palvelussuhteita


    Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto on antanut yliopistoille suositukset ulkopuolisella rahoituksella palkattavien palvelussuhteista. Syrenen mielestä pysyvien palvelussuhteiden määrää on lisättävä ja lyhyet alle vuoden mittaiset palvelussuhteet on saatava pitemmiksi.

    Yliopistojen yli 28 000 työntekijästä on määräaikaisissa virka- tai työsuhteissa 63%. Muualla valtiolla määräaikaisten osuus on alle19,0%. Tieteentekijöiden liiton vajaasta 6 000 jäsenestä valtaosa työskentelee yliopistoissa. Jäsenkyselyn mukaan heistä on määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa 76,5%. Määräaikaisten paljous näyttää siis valtiolla olevan erityisesti yliopistojen ja niissä työskentelevien ongelma. Tieteentekijöiden liitto on jo pitkään vaatinut, että yliopistojen tulisi ottaa nykyistä suurempi osa henkilöstöstään pysyviin virka- ja työsuhteisiin.

    Suuren ongelman yliopistoissa aiheuttaa myös määräaikaisten virka- ja työsuhteiden lyhyt kesto. Esimerkiksi liiton yliopistoissa työskentelevistä määräaikaisista työntekijöistä peräti 52,8%:lla palvelussuhteen pituus on korkeintaan vuosi. Neljäsosalla se on alle 10 kuukautta ja heidän joukossaan on runsaasti niitä, joiden työ- tai virkasuhde on vain 1-3 kuukauden pituinen. Edellä olevat luvut viestivät yliopistojen epäonnistuneesta henkilöstöpolitiikasta (Yliopistojen määräaikaisia virka- ja työsuhteita on käsitelty laajemmin Acatiimin toukokuun numerossa).

    Liiton käsityksen mukaan kaikissa yliopistoissa on mahdollista siirtyä nykyistä pitempien määräysten antamiseen, jos vain halutaan. Kyse on kulttuurista, jonka muuttaminen on mahdollista. Liitto on useissa yhteyksissä vaatinut, ettei alle vuoden mittaisia virka- ja työsuhteita enää annettaisi, ellei se ole aivan välttämätöntä.

    Nyt näille liiton vaatimuksille on tullut tervetullutta tukea Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston suosituksesta ulkopuolisen rahoituksen palvelussuhteissa noudatettavaksi menettelyksi. Kyseinen rehtorien neuvoston suositus on erittäin merkittävä. Siksi se julkaistaan ohessa kokonaisuudessaan.

    Klaus Sundbäck
    toiminnanjohtaja,
    Tieteentekijöiden liitto

     

    Rehtorien neuvoston
    suositukset määräaikaisuuksista:

    Johdanto

    Suomen yliopistojen rehtorin neuvosto on kokouksessaan 29.5.2002 käsitellyt Teknillisen korkeakoulun hallintojohtajan Esa Luomalan valmistelemaa suositusesitystä Määräaikaiset ulkopuolisen rahoituksen palvelussuhteet yliopistoissa (16.5.2002) ja päättänyt suositella alla olevia ehdotuksia noudatettaviksi:

    Palvelussuhteen kesto

    Pysyvien palvelussuhteiden määrää on nykytasosta selvästi lisättävä. Lyhyet alle vuoden mittaiset palvelussuhteet on saatava pitemmiksi silloin, kun erityisperusteluja lyhyelle palvelussuhteelle ei ole.

    Ulkopuolisen rahoituksen turvin palkattua tutkimushenkilöstöä siirretään pysyvään palvelussuhteeseen siinä laajuudessa, että pysyvän henkilöstön palkkaukseen käytetään vuositasolla summa, joka vastaa 20% asianomaisen yksikön ulkopuolisen tutkijarahoituksen volyymistä.

    Toimisto-, hallinto- ja teknisten tehtävien osalta määräaikaiseen palvelussuhteeseen otetaan vain korkeintaan kolme kertaa peräkkäin, jonka jälkeen tehtävä pysyväistetään tai tehtävästä luovutaan.

    Palvelussuhteen laatu

    Selvityksessä on työsuhde todettu virkasuhdetta paremmin ulkopuoliseen rahoitukseen soveltuvaksi palvelussuhteeksi. Valtion pääpalvelussuhde on kuitenkin virkasuhde. Valtion työmarkkinalaitos selvittää mahdollisuudet tarkistaa virkamieslakia yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen perusteella.

    Palvelussuhteena käytetään toistaiseksi virkasuhdetta.

    (suoraa lainausta Rehtorien neuvoston kirjeestä)


    (painetun lehden s. 20)