ACATIIMI 6/02 tulosta | sulje ikkuna


Koulutuksen painoarvo nousee EU:n agendalla


Koulutus nähdään EU:ssa yhä enemmän keskeisenä kilpailukykytekijänä. Kuvassa osa Euroopan parlamentin massiivisesta rakennuskompleksista.

Koulutuskysymysten merkitys on viime vuosina selvästi noussut EU:n piirissä. Koulutuksen painoarvo on korostunut varsinkin Lissabonin huippukokouksen jälkeen - siellä koulutus oli ykkösaihe. Eurooppamaisterin ja -tohtorin tutkinnot ovat suunnitteilla.

Koulutustoimittajien yhdistys järjesti opintomatkan Brysseliin toukokuun lopussa. Mukana EU-kuvioihin tutustumassa oli yhteensä 14 koulutussektoria seuraavaa toimittajaa.

Erityisasiantuntija Ilkka Turunen on seurannut koulutusasioita Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa viitisen vuotta. Tänä aikana on koulutusasioiden kohdalla tapahtunut hiljainen vallankumous.

- Koulutusasioiden merkitys on koko ajan noussut, ei niinkään julkaisuissa, mutta muutoin. Valkoinen kirja oli käännekohta eikä Bolognan prosessikaan olisi ollut mahdollinen ilman EU:n koulutusohjelmia ja Erasmusta. Perusperiaatetta, että koulutus on kansallisesti päätettävä asia, ei aiota muuttaa, mutta koulutus nähdään yhä enemmän koko Euroopan kilpailukykytekijänä ja tietoon perustuvan talouden peruspilarina.

Ilkka Turusen mielestä jonkin verran käytännön asioiden hoitamista haittaa se, että EU:n piirissä koulutusneuvosto tekee omiaan ja tutkimusneuvosto omiaan. Tähän hän toivoisi lisää yhteistyötä.

European Master ja European Doctor

- Eurooppalaisilla yliopistoilla ei ole edelleenkään samanlaista vetovoimaa kuin USA:n huippuyliopistoilla. Meillä yliopistot nähdään kulueränä, kun Yhdysvalloissa niitä pidetään investointikohteina. Euroopan houkuttelevuutta sekä opiskelijoiden että tutkijoiden keskuudessa tulisi lisätä luomalla eurooppalainen koulutus- ja tutkimusalue sekä muodostamalla eurooppalaisia tutkintoja, esimerkiksi eurooppamaisterin tutkinto, Ilkka Turunen korosti.

Samaisesta European Master -tutkinnosta puhui myös Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston korkeakouluyksikön varapäällikkö Marja Karjalainen sekä yleissivistävän linjan johtaja David Coyne.

- European Master -ohjelmista on menossa selvitys ja European University Association on kuuluttanut kokeiluhanketta, johon valitaan kymmenkunta olemassa olevaa European Master -ohjelmaa seurantaan, Merja Karjalainen kertoi. Ensimmäinen haku koskee olemassa olevia verkostoja ja toinen haku yksittäisiä yliopistoja ja ammattikorkeakouluja.

Myös European doctor -tutkinnosta on keskusteltu, mutta sen suunnittelu on Karjalaisen mukaan vasta idea-asteella.

Johtaja David Coynen mielestä koko Euroopan alueella on ongelmana se, että yliopistollista tutkijan uraa ei pidetä tarpeeksi houkuttelevana. Liian monet lupaavat tutkijat siirtyvät yksityissektorin puolelle.

- Varsinkin ns. pohjoisella vyöhykkeellä tilannetta pahentaa lähivuosina yliopisto-opettajien ja tutkijoiden runsas eläkkeellesiirtyminen. Eurooppalaisen korkeakoulutuksen houkuttelevuuden eteen pitäisikin tehdä enemmän sekä master- että doctor-tasolla, David Coyne totesi.

GATS ja PISA

Monipuoliseen ja koulutussektoria seuraavia toimittajia kiinnostavaan ohjelmaan kuului myös ETUCEn pääsihteerin Jürgen Lindholmin tapaaminen. ETUCE edustaa 132 eurooppalaista opettajajärjestöä ja lähes 9 miljoonaa opettajaa (myös yliopisto-opettajat ovat mukana). Ruotsalaissyntyisen pääsihteeri Lindholmin mielestä Lissabonin huippukokouksen jälkeen koulutuksessa on tapahtunut paljon. Hän kuitenkin toivoisi, että opettaja- ja opiskelijajärjestöt otettaisiin yhä enemmän mukaan asioiden valmisteluun.

ETUCE on seurannut tarkkaan maailmankaupan vapauttamiseen liittyvää GATS-prosessia. Vielä viime syksynä näytti vahvasti siltä, että myös korkeimman opetuksen tarjonnan vapauttaminen tulee mukaan WTO:n listalle.

- Nyt komissaari Lamy on sanonut, että GATS-prosessissa ei ole enää koulutusmainintoja. Toki asia vaatii järjestöiltä edelleen tarkkaa seurantaa.

Keväällä valmistunut PISA-selvitys tuli esille kaikissa Brysselin tapaamisissa.

- PISA oli hienoa mainosta Suomelle. Varsinkin Saksan ja Ranskan lehdissä se sai paljon palstatilaa, kertoi komissaari Erkki Liikanen.

Liikanen puhui myös dilemmasta, joka tulee vastaan hyvin monissa EU:n ja jäsenvaltioiden välisissä asioissa - myös koulutuskysymyksissä.

- Toisaalta korostetaan, että EU ei saa puuttua, mutta toisaalta vaaditaan "että pitäisi kiinnittää huomiota". Jotkut maat, mm. Saksa, ovat voimakkaasti sitä mieltä, että EU ei saa ottaa liiaksi kantaa esim. koulutusasioihin.

EU on kuitenkin puuttumassa yhä enemmän myös Bolognan prosessiin, joka oli lähtökohdiltaan vapaaehtoinen ja ministerivetoinen hanke. EU on nyt mukana Bolognan prosessissa rahoittajana, pilottihankkeiden organisoijana ja tavoitteiden määrittelijänä. Bolognan prosessin rinnalle on tulossa ensi syksynä Tanskan puheenjohtajuuskaudella alkava ammatillisen koulutuksen puolelle painottunut Brugge-prosessi. Tämä prosessi on alunperinkin EU-vetoinen.

Kirsti sintonen

(painetun lehden s. 20-21)


ACATIIMI 6/02 tulosta | sulje ikkuna