Opiskelijavaihto reilussa vuosikymmenessä osaksi yliopistojen arkea

- Tutkimus on ollut pitkään kansainvälistä, mutta opiskelijavaihto on nuori, vasta noin 15-vuotias ilmiö, Oulun yliopiston kansainvälisten asiain päällikkö Terhi Törmänen kertoo. Pohjoismaiden Nordplus-vaihto aloitettiin vuonna 1988. EU:n Erasmus-ohjelma alkoi vuonna 1987 ja Suomi pääsi mukaan 1992. - Nykyään on kansallinen strategia lisätä opiskelijoiden liikkumista.

Tähtitieteen alalta valmistunut filosofian lisensiaatti Terhi Törmänen on tehnyt työtä opiskelijavaihdon eteen seitsemän vuoden ajan.

- Tulin Kansainväliseen yksikköön sattumalta. Työskentelin tätä ennen tutkijana. Rahoitus oli kuitenkin epävarmaa varsinkin alallani planeettatutkimuksessa. Minun olisi pitänyt siirtyä lopulta Helsinkiin tai ulkomaille, jos olisin halunnut jatkaa alallani, joten tartuin tilaisuuteen saada muuta työkokemusta, hän kertoo.

- Tavallaan oli harmi luopua tähtitieteestä, sillä kaipaan tutkijan työtä. Törmäsen mielestä luonnontieteet on hyvä pohja kansainvälisten asiain päällikölle.

- Koulutus tukee analyyttista ja loogista ajattelua.

Terhi Törmänen toimi aktiivisesti Oulun yliopiston assistenttiyhdistyksessä (yhdistyksen nimi muuttui tänä vuonna Oulun yliopiston akateemiset ry:ksi), joten hän tunsi yliopiston hyvin.

- Tunsin ihmisiä ja tiesin, mitä missäkin opiskellaan ja tutkitaan. Ehkä näistä syistä minua pyydettiin hakemaan sijaisuutta.

Hän aloitti sijaisena, siirtyi suunnittelijaksi ja on nyt kansainvälisten asian päällikön viransijainen.

Kansainvälisessä yksikössä tehdään kansainvälistä koulutusyhteistyötä, neuvotaan vaihtoasioissa ja hoidetaan hallintoa ja rahoitusta.

- Hoidamme vaihtoa perustutkintotasoon asti, eli emme ole tekemisissä tutkimusrahoituksen kanssa, Terhi Törmänen kertoo.

- Lisäksi tarjoamme palveluja tuleville vaihto-opiskelijoille: Järjestämme asunnon, orientaatioita sekä kummiopiskelijan ja kummiperheohjelmaa. Meillä on myös opiskelijaneuvontapiste.

Vaihtoa joka maanosaan

Oulun yliopiston laitoksilla on vaihtosopimuksia kaikkiin maanosiin. Euroopassa yhteistyötä tehdään lähes kaikkien maiden kanssa.

- Tällä hetkellä neuvottelemme yhteistyön lisäämisestä japanilaisten, eteläafrikkalaisten ja meksikolaisten korkeakoulujen kanssa, Terhi Törmänen mainitsee esimerkkinä Euroopan ulkopuolisesta vaihdosta.

- Vastikään Oulun yliopistoa pyydettiin mukaan opiskelija- ja harjoittelijavaihto-ohjelmaan, jossa on mukana toistakymmentä aasialaista tekniikan alan huippukorkeakoulua.

EU-ohjelmat sujuvat johtajan mukaan jo rutiinilla. Niiden kautta liikkuu suurin opiskelijajoukko, eikä EU-vaihto ole niin tiukasti vastavuoroista. Amerikkalaisten ja muiden Euroopan ulkopuolisten yliopistojen kanssa tasapainoon pyritään muutaman vuoden jaksoilla.

- Se on vaikeaa, sillä amerikkalaiset voivat osallistua täällä vain tietyille kursseille. Amerikkalaiset, kanadalaiset ja australialaiset nimittäin vaativat paljon luentoja ja kontaktiopetusta, Törmänen selittää.

Eurooppalaisten opiskelijoiden kanssa työ on helpompaa, sillä he tekevät usein jo lopputyötään ja tenttivät kursseja kirjatentteinä.

Terhi Törmänen perää tulijoilta tiettyä tavoitteellisuutta.

- Vaikka vaihtoon tullaan usein seikkailumielellä, pitäisi aina tehdä realistinen opintosuunnitelma oman laitoksen opettajien kanssa.

Viime kalenterivuonna Oulun yliopistosta lähti vaihtoon 297 perustutkinto-opiskelijaa, kun opiskelijamäärään suhteutettuna lähtijöitä 400. Vastaavasti Oulun yliopistoon tuli 244 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa.

- Oulun vahvat alat tekniikka, lääketiede ja hammaslääketiede ovat vaihdon kannalta hankalia. Erityisesti lääketieteen opiskelu on niin koulumaista, että ulkomaan opintoja on vaikea sisällyttää tutkintoon. Lisäksi olen huomannut, että jos opiskeluaikana saa oman alan töitä, vaihtoon ei lähdetä. Ja nimenomaan tekniikan ja lääketieteen opiskelijat työllistyvät jo opiskeluaikanaan, Törmänen huomauttaa.

Oululaisopiskelijat lähtevät mieluiten englanninkielisiin maihin.

- Se on vähän ongelmallista. Isoon-Britanniaan ja Irlantiin olisi valtavasti menijöitä, mutta britit eivät lähde oikein mihinkään, joten vaihto on nihkeää.

Vaihtopaikoista huonoiten täyttyvät Venäjän-kohteet, sillä Oulussa ei ole venäjän kielen oppituolia. Opiskelu olisi hankalaa, sillä Venäjän yliopistoissa opetetaan lähes yksinomaan venäjäksi.

Ympäristöön sopeuttaminen korostuu

Kansainvälisen yksikön johtajan työ on vaihtelevaa.

- Rehtori Lauri Lajunen pyytää minut usein mukaansa ottamaan vastaan virallisia delegaatioita ja suurlähettiläitä. Edustaminen onkin tärkeä osa työtäni, juuri työmatkalta Australiasta palannut Terhi Törmänen kertoo.

Johtaja käy tulosneuvotteluja, neuvottelee laitosten ja tiedekuntien kanssa tavoitteista ja uusista aloitteista, laatii talousarvion ja raportoi yksikön toimista.

- Uusista vaihtosuhteista neuvoteltaessa olen tekemisissä ulkomaalaisten vaihtokumppaneiden kanssa, mutta harvemmin enää vaihdon alettua.

Terhi Törmäsen mukaan yliopistoissa on seuraavaksi keskityttävä sopeuttamaan tulevat ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat suomalaiseen arkeen.

- Koko yhteiskunnan on autettava tulijoita sopeutumaan Suomeen. Täytyy tasapainoilla englanninkielisten palvelujen ja suomalaiseen kulttuuriin integroimisen välillä. Esimerkiksi suomen kielen opetusta on tehostettava, muuten tulijat syrjäytyvät, eivätkä viihdy maassamme. Yliopisto on vain yksi osa tässä palapelissä.

Törmäsen mielestä ympäristöön sopeuttaminen on erityisen tärkeää Oulussa.

- Fakta on se, että Oulu on kaukana eikä se ole kovin tunnettu. On tehtävä paljon työtä, että ihmiset tulevat tänne. Esimerkiksi palveluiden on oltava todella hyvät. Tyytyväiset opiskelijat ovat parhaita mainostajiamme.

Teksti: Eeva Ketvel
Kuva: Maria Seppälä

(painetun lehden s. 5-7)