Yliopistopääoma on
jäänyt heitteille

- Valtiotyönantajan pitäisi vähitellen huomata, että yliopistopääoma on jäänyt heitteille. Palkkaustason parantaminen ja määräaikaisten aseman vahvistaminen ovat asiamies Riku Matilaisen mielestä Tieteentekijöiden liiton keskeisimmät edunvalvonnan painopisteet.

Kauppatieteiden lisensiaatti Riku Matilainen aloitti työnsä Tieteentekijöiden liiton asiamiehenä 1. päivänä helmikuuta. Asioihin kiinnipääseminen on helppoa: liiton aktiivit tuntevat Rikun ja Riku tuntee kentän.

Riku Matilaisella on pitkä yliopistokokemus. Hän on toiminut yliassistenttina ja muissa tehtävissä Svenska handelshögskolanissa yli 15 vuotta. Lisäksi hän on ollut siellä pääluottamusmiehenä ja Forskarföreningen vid Svenska handelshögskolan -yhdistyksen puheenjohtajana. Näin ollen Riku on tullut tutuksi liiton järjestämiltä puheenjohtajien ja sihteerien päiviltä sekä luottamusmieskursseilta. Hän on ollut mukana myös liiton hallituksessa.

Riku osaa hyvin suomea, ruotsia, englantia ja saksaa. Puhuttu ruotsin kieli on riikin ruotsia, koska syntymäpaikaksi valikoitui Södertälje. Keski-Suomesta kotoisin olevat vanhemmat tapasivat toisensa Ruotsissa. Peruskoulun Riku kävi Ruotsissa ja perhe muutti Hyvinkäälle isän töiden perässä, kun pojan lukio alkoi.

Ylioppilaaksi tulon jälkeen seurasi vuoden verran pohjoismaisen ja germaanisen filologian opintoja. Armeija aikana varmistui kuitenkin kiinnostus kauppatieteisiin ja Hankeniin.

Opintojen ollessa vielä hieman kesken Riku pääsi vakinaisiin töihin Kelaan.

- Sinne soitti sitten professori Ralf Helenius, että kiinnostaisiko Hankenilla yliassistentin tehtävät. Lisensiaattityön tekemiseen meni seitsemän vuotta ja väitöskirjaan näyttää nyt menevän hieman enemmän, koska aihekin vaihtui matkan varrella.

Riku viimeistelee väitöskirjaansa taloudellisen valtio-opin alalta, aiheena työkyky ja kannattavuus pientyöpaikoilla. Aiheen käsittelyssä on ollut hyötyä myös valtiotieteellisessä tiedekunnassa suoritetuista sadasta opintoviikosta sekä Kelan työjaksosta.

Mistä saadaan tulevat
asiantuntijoiden kouluttajat?

Riku oli Hankenin pääluottamusmiehenä vaikeaan aikaan - juuri kun taloudellisten vaikeuksien takia uhkana oli parinkymmenen ihmisen irtosanominen. Sitkeiden neuvottelujen jälkeen irtisanottujen määrä jäi vain muutamaan henkilöön.

- Pääluottamusmiehenä ensimmäinen iso projekti oli yhteistoimintasopimuksen saaminen Hankenille ja toinen oli luottamusmiesjärjestelmä, jonka tarpeellisuus konkretisoituikin sitten heti lamavuosina.

Tieteentekijöiden liittoon Riku siirtyy Suomen Ekonomiliitosta, jossa hän toimi vuoden verran koulutuspoliittisena asiamiehenä. Riku suitsuttaa Sefelle kiitoksia kiinnostavista kansainvälisistä tehtävistä, mukavista työkavereista sekä kannustavasta suhtautumisesta jatkotutkinnon tekemiseen.

- Kun tämä asiamiehen paikka tuli auki, en kuitenkaan epäröinyt hakea. Haluan suuntautua yhä enemmän edunvalvontaan ja tutkijaporukka tuntuu tutulta.

Määräaikaisten aseman vahvistaminen sekä kehnon palkkauksen parantaminen ovat Rikun mielestä Tieteentekijöiden liiton keskeisimpiä edunvalvontatehtäviä.

- Yliopistopalkat ovat kehnoja verrattuna sekä kansainväliselle kentälle että ammattikorkeakouluihin. Valtiotyönantajalle pitää viestittää, että yliopistopääoma on jäänyt heitteille. Meillä on kohta huutava pula väestä, joka kouluttaa tulevat asiantuntijat.

- Palkkatason pitää olla sellainen, että yliopisto-opettajien ja tutkijoiden ei tarvitse tehdä sivuhommia.

Laatu kärsii tulosohjausjärjestelmässä

Ekonomiliiton koulutuspoliittisena asiamiehenä Riku sai kierrellä monissa merkittävissä kansainvälisissä kokouksissa. Niissä ihmeteltiin Suomen "tuotantosuuntautunutta" korkeakoulujärjestelmää.

- Kansainvälisesti verrattuna suomalainen systeemi perustuu liiaksi tuotettujen tutkintojen määrään. Kuitenkaan määrä ei ole oleellista vaan se, mitä ihmiset oppivat.

- Vaikka laadullisten mittareiden kehittäminen on vaikeaa, niitä pitäisi kuitenkin vakavasti miettiä.

Nykyisen tulosohjausjärjestelmän kasvavat tehokkuusvaatimukset vievät Rikun mielestä siihen, että määrä ohjaa "tuotantoa" ja laatu kärsii.

- Aluksi tulisi aina pohtia, mikä on missio, tehtävä ja siitä sitten vasta pitää johtaa toiminta.

Loppukeväällä esitarkastukseen menevässä väitöskirjassaan Riku on tutkinut työkykyä pientyönpaikoilla. Hän on käynyt läpi yli 300 työpaikan ja yli 10 000 työntekijän aineiston. Työpaikoilla koulutus on noussut avainasemaan henkilöstön jaksamisessa.

- Kun työntekijä putoaa osaamisen kärryiltä, työ tulee hirveän raskaaksi. Jatko- ja täydennyskoulutukseen tulisi satsata yhä enemmän.

Riku ei näe, että uuteen eläkeratkaisuun sisältyvä superkarttuma houkuttelisi ihmisiä pysymään töissä pidempään.

- Nykyisellä työtahdilla ihmiset eivät kestä siihen ikään, että voisivat nauttia eläkepäivistä.

Yliopistoissa kiinnostavat työtehtävät auttavat ihmisiä jaksamaan, mutta myös niissä henkilöstön täydennyskoulutukseen tulisi panostaa.

Rikua itseään auttaa jaksamaan fyysinen puurtaminen, puu- ja remonttityöt isossa, yli parisataa vuotta vanhassa saarnaajantalossa Tammisaaren lähistöllä.

- Myös epämiehinen harrastus - puutarhanhoito, varsinkin hyötypuut ja -pensaat kiinnostavat.

Kirsti Sintonen

(painetun lehden s. 28-29)