|
Vuoden tieteentekijä 2001
- Jaakko Frösén
Riskinotto elämäntapana
Eräs maamme kansainvälisesti tunnetuimmista tiedemiehistä
Jaakko Frösén on riskinoton ammattilainen. Hiiltyneiden,
ikivanhojen papyrusten tutkiminen on riskinottoa, samoin sitä
on mittavien pitkäjänteisten tutkimusprojektien vetäminen
jatkuvasti epävarmassa ja lyhytjännitteisessä rahoitustilanteessa.
Tieteen kansainvälisellä huipullakaan Frösén
ei ole vielä eläkevirassa.
Riskinotto alkoi, kun Frösén valitsi yliopistossa
aineyhdistelmäkseen kreikan kielen ja psykologian. Juuri
kreikkaan oli kipinän synnyttänyt Norssin omaperäinen
ja innostava kreikan kielen lehtori.
- En niinkään ollut kiinnostunut latinasta noista
hulluista roomalaisista. Mutta yliopistossa se kuitenkin tuli
automaattisesti mukaan kuvioon.
- Hullulla aineyhdistelmällä ei voinut tähdätä
mihinkään tiettyyn toimenkuvaan, joten päätin,
että katsotaan, miten pitkälle siivet kantavat. Kohtalon
ivaa on se, että ensimmäiset tilipussit tulivat pakkolatinan
opettamisesta usein vastahakoisille ylioppilaille.
Hullusta ainevalikoimasta putosi vähitellen psykologia pois,
mutta edelleen Frösén on aidosti kiinnostunut ihmisistä
ja ihmisten käyttäytymisestä eri tilanteissa "Tästä
on ollut hyötyä kansainvälisillä tutkimuskentillä
tai vaikkapa matkanjohtajan roolissa".
Projektien rahoitus jatkuvaa riskipeliä
Jaakko Frösén on Helsingin yliopiston kreikkalaisen
filologian professori. Tähän viisivuotiseen määräaikaiseen
virkaan hänet nimitettiin vuonna 1999. Vaihtuva-alaisista
viroista tehdyn periaatepäätöksen mukaan professuuri
todella päättyy kauden mentyä umpeen vuonna 2004,
vaikka tutkimusprojektit jatkuvat.
- Riskinotto on siis jatkunut enkä ole edelleenkään
eläkevirassa. Turun yliopiston lehtorin virka 1970-luvun
alussa oli ainoa eläkevirka, jossa olen ollut. Senkin jätin,
vaikka ei minulla mitään ollut opettamista vastaan.
- Nykyisen tiedepolitiikan linjana näyttää olevan
tutkimuksen tekeminen yhä enemmän free lance -pohjalta.
Se pitää mielen vireänä, sillä köyhän
on pakko yrittää. Kilpailu on kovaa ja kieltämättä
välillä stressaavaa.
Riskinotto jatkuu myös rahoituksen etsimisessä.
- Ei ole vain yksi ja ainoa kerta, kun rahoituksen jatkuminen
on ollut epävarmaa. Joskus on niin, että projektin tutkijoiden
rahoitus on turvattu, mutta johtajan oma rahoitus on epävarmaa.
Joskus taas toisinpäin. Projektinvetäjän täytyy
kuitenkin yrittää tehdä pitkäjänteistä
työtä.
Vaikka `Antiikin ja keskiajan kreikankieliset asiakirjat, arkistot
ja kirjastot' -projekti valittiin vuonna 1999 Suomen Akatemian
huippuyksiköksi kaudelle 2000-2006, rahoitus ei ole edelleenkään
täysimittaisesti kunnossa.
- Olemme rahoituksen osalta pienin huippuyksikkö. Kun haimme
tällaiseksi yksiköksi, tutkimussuunnitelmamme tähtäsi
ohjeeksi annettuun kolmen miljoonan markan rahoitukseen. Akatemialta
olemme saaneet yhden miljoonan, mikä on vähemmän
kuin ennen huippukautta, ja yliopistolta toisen, mutta se kolmas
uupuu edelleen. Neuvottelut olivat jo aika pitkällä
elinkeinoelämän kanssa, mutta kun saimme huippuyksikön
statuksen, siellä katsottiin, että rahoitus järjestyi
julkisista varoista.
Petran papyrusten ensinide kohta kustantajalle
Riskinotto on siis elämäntapa, joka jatkuu tutkimuksissa.
Huippuyksikkö koostuu kolmesta tutkimushankkeesta: Papyrustutkimus,
Aaronin luostarin kaivaukset ja Aleksandrian patriarkaatin kirjasto.
Kaikkien hankkeiden tarkoituksena on pelastaa, säilyttää
ja julkaista sekä selittää ennen tuntemattomia
kirjoituksia sekä saattaa ne muiden asiantuntijoiden ulottuville.
Jaakko Frösén kutsuttiin apuun, kun amerikkalaisten
tutkijoiden Petran kaupungissa tekemien arkeologisten kaivausten
yhteydessä vuonna 1993 löytyi 500-luvulta peräisin
oleva hiiltynyt papyrusarkisto. Tarvittavaa tietotaitoa näiden
kääröjen avaamiseen ja konservoimiseen ei löytynyt
muualta kuin kaukaisesta Suomesta.
Frösén matkasi Ammaniin Yhdysvaltain Lähi-idän
tutkimuskeskuksen laboratorioon, jossa tutkimusryhmän avulla
152 kääröä avattiin, konservoitiin ja valokuvattiin.
Vaivalloinen työ saatiin päätökseen vuonna
1995. Kääröihin käytetty ensiluokkainen papyrusaines
oli erittäin ohutta: millimetrin paksuisessa palasessa saattoi
olla kymmenenkin kerrosta.
- Hiiltyneiden papyrusten tutkimus on jatkuvaa riskinottoa.
Avatun käärön kerrokset yhdistettiin palapelin
tavoin, aseteltiin lasilevyjen alle turvaan ja valokuvattiin erikoismenetelmin.
Asiakirjojen julkaisutyö aloitettiin yhdessä Michiganin
yliopiston tutkimusryhmän kanssa.
- Tämä huippuyksikön tämän hetken runkoprojekti
on nyt siinä vaiheessa, että Helsingin yliopiston työryhmän
ensimmäisen niteen käsikirjoitus jätetään
kustantajalle lähipäivinä. Michigan saa omansa
valmiiksi ensi vuoden alussa. Vankkoja niteitä tulee kaikkiaan
kymmenkunta.
Papyrusryhmän muut julkaisuhankkeet edistyvät säästöliekillä.
Yksi Egyptin kreikkalaisten muumiokartonkien kierrätettyjä
papyrusasiakirjoja koskeva väitöskirja on kuitenkin
jätetty tarkastettavaksi ja vuoden loppuun mennessä
valmistuu nide Wienin papyruskokoelman maineikkaaseen julkaisusarjaan.
Arkeologiset kaivaukset Lähi-idässä
Hiiltyneiden papyrusten salat paljastivat seuraavan tutkimuskohteen
Aaronin vuoren luostarin. Suomalaisen tutkimusryhmän
vuonna 1994 avaamasta papyrustestamentista vuodelta 573 löytyi
maininta Pyhän Ylipappi Aaronin talosta, joka sijaitsi Petran
ulkopuolella. Mooseksen ison veljen Aaronin hauta vuoren huipulla
viiden kilometrin päässä Petran kaupungista on
perinteisesti ollut kolmen uskonnon juutalaisuuden, kristinuskon
ja islamin - tärkeimpiä pyhiinvaelluskohteita. Pyhällä
hautapaikalla ei saa suorittaa kaivauksia.
Kuitenkin vuoren ylätasangolla 70 metriä hautapaikan
alapuolella alkoivat täysimittaiset suomalaisjohtoiset arkeologiset
kaivaukset vuonna 1997. Tämä oli pitkälti Jaakko
Frösénin papyrustutkimuksen arvostuksen ja hyvien
kontaktien ansiota.
Lokakuun alussa tutkimushankkeen vastuullinen johtaja palasi
neljänneltä kaivausjaksoltaan Aaronin vuorelta. Pienemmästä
rahoituksesta johtuen nyt oli mukana vain 16 hengen tutkimusryhmä.
Aiempina vuosina vuorenrinteen beduiinileirin helteessä on
asunut ja työskennellyt 35 henkeä sekä toinen mokoma
paikallisia työntekijöitä. Tällä kertaa
tuomisina ei ole varsinaisia sensaatiomaisia löytöjä,
ei kultaa eikä mosaiikkeja.
- Kaivoimme kirkon ulkopuolella sellaisissa paikoissa, joissa
emme olleet aiemmin. Kaivauksessa löytyi nabatealaiskulttuurin
aikainen rakennus ajanlaskumme alusta sekä toisesta kuopasta
osa pyhiinvaelluskeskuksen keittiötä viljamyllyineen.
Olemme kuitenkin ensi sijassa hakemassa uutta tietoa emmekä
mitään aarrelöytöjä.
Projekti on todella monitieteinen ja kansainvälinen. Suomesta
siinä ovat mukana Helsingin yliopiston (arkeologeja, perus-
ja jatko-opiskelijoita) lisäksi Teknillinen korkeakoulu (maanmittareita
ja arkkitehtejä) sekä Espoo-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu
(maanmittareita ja konservaattoreita). Pääarkeologi
on yhdysvaltalainen, puolalaissyntyinen Zbigniew T. Fiema,
mukana on myös kokenut ruotsalainen arkeologi, keramiikkaa,
lasinpaloja ja eläinten luita käsittelevät naapurikaivausten
sveitsiläiset tutkijat.
Matkapäiviä vuodessa lähes 150
Huippuyksikön kolmas projekti on Aleksandrian Kreikkalais-Ortodoksisen
Patriarkaatin kirjasto. Tässä enemmän perinteiseen
filologin työhön kuuluvassa pergamentti- ja paperikäsikirjoitusten
pelastus- ja tutkimushankkeessa on menossa vasta toinen vuosi
neljän hengen voimin. Helsingin yliopiston käsikirjoitustutkijoiden
apuna on tekstien digitoinnin ammattilainen Teknillisestä
korkeakoulusta.
- Vuoden lopussa hankkeeseen kiinnitetään lisäksi
kaksi konservaattoria. Lisäksi TKK:lta tulee tekstien digitalisoinnin
ammattilaisia.
Kaikkien kolmen mittavan kansainvälisen projektin johtamisen
kanssa Jaakko Frösénillä on enemmän kuin
kädet täynnä töitä. Matkapäiviä
kertyi viime vuonna lähes 150.
- Materiaaliset ja henkiset resurssit ovat kuitenkin rajalliset.
Jos oikein venyttää, saa vuorokauteen mahtumaan 25 tuntia.
Harrastukset kuten kuorolaulu ovat saaneet jäädä
viime aikoina taustalle.
- Säännöllisiin harjoituksiin ei kaljabasson aika
enää riitä, mutta onneksi vielä sienimetsään
ennättää.
Esimerkillinen perustutkimuksen popularisoija
Jaakko Frösén oli Tieteentekijöiden liiton valtakunnallisen
jäsenyhdistyksen Suomen akateemiset tutkijat ry:n esitys
Vuoden 2001 tieteentekijäksi. Esityksen perusteluissa korostettiin
tieteellisten ja kansainvälisten ansioiden lisäksi sitä,
että Frösén on pitänyt esimerkillisellä
tavalla huolta tutkimustulostensa popularisoinnista.
Frösén on kirjoittanut tutkimuksistaan erilaisten
lehtien lisäksi mm. Mitä missä milloin -teoksiin
(Petran papyrusten salat paljastuvat, MMM 1996 ja Profeetta Aaronin
jäljillä Petrassa, MMM 2000). MMM:n lukijat valitsivat
ensiksi mainitun sen vuoden kiinnostavimmaksi artikkeliksi. "Nihkeitä
tieteellisiä kirjoja pystyy kyllä kirjoittamaan, mutta
suppean yleistajuisen tekstin kirjoittaminen, se vasta vaikeaa
onkin."
Frösén pitää valitettavana, että yliopistoista
löytyy edelleen "kunnon tutkija ei popularisoi"
-henkeä. Onneksi kuitenkin vähemmän kuin vielä
muutamia vuosia sitten.
Jaakko Frösén on myös toiminut asiantuntevana
oppaana kulttuurimatkailijoiden erikoisryhmille Kreikassa, Turkissa,
Jordaniassa ja Egyptissä.
Innostusta riittää vielä koko kansalle suunnattujen
näyttelyjenkin järjestämiseen. Ensi vuoden helmi-toukokuussa
on Amos Anderssonin taidemuseossa Helsingissä näyttely
'Petra - antiikin kadonnut kaupunki. Hiiltyneistä papyruksista
Aaronin vuoren kaivauksiin'.
Kirsti Sintonen
Lisätietoja Jaakko Frösénin
tutkimuksista löytyy Suomen Akatemian nettisivuilta www.aka.fi
kohdasta Huippuyksiköt Antiikin ja keskiajan kreikankieliset
asiakirjat, arkistot ja kirjastot. Siellä on lisälinkkejä
mm. Frösénin teksteihin.
(painetun lehden sivuilla 5-7)
|
