Budjetti ja kehittämislaki

Eduskunnalle annettu talousarvioesitys ei sisällä yliopistojen osalta yllättävää. Kehittämislain voimavarapykälän jatkamisesitys on myös vireillä eduskunnassa. Esityksiin voidaan odottaa vielä parannusta.

Yliopistoalan järjestöt ovat vaikuttaneet voimakkaasti yliopistojen voimavarakehitykseen. Tätä toimintaa on seurattu tiiviisti Acatiimi-lehden palstoilla. Vaikuttaminen ei ole ollut tuloksetonta, mihinkään riemunkiljahduksiin ei ole kuitenkaan aihetta.

Hallituksen esitys valtion talousarvioksi (budjettiesitys) vuodelle 2002 on annettu eduskunnalle syyskuun alussa. Esitys sisältää myös yliopistojen budjettiesityksen. Hallituksen esitys eduskunnalle korkeakoululaitoksen (oikeastaan pitäisi olla yliopistolaitoksen) kehittämislain voimavarapykälän jatkamiseksi annettiin jo huhtikuussa 2001. Yliopistobudjetilla ja voimavarapykälällä on selviä yhtymäkohtia.

Yllätyksetön budjettiesitys

Yliopistojen budjettiesitys vastaa tasoltaan aikaisemmin ennakoitua ja ilmoitettua. Kuluvan vuoden budjettiin verrattuna yliopistomenot kasvavat runsaalla 88 miljoonalla eurolla eli kasvu on noin 8 %. Kasvuprosentti on jonkin verran opetusministeriön hallinnonalan keskiarvon yläpuolella. Yliopistobudjetin kasvu johtuu pääasiassa kahdesta tekijästä: 1) Sopimusten mukaisista palkkamenojen kasvun täysimääräisestä budjetoinnista ja 2) kehittämislain voimavarapykälän uudesta esityksestä 40 miljoonan euron lisäykseksi yliopistomäärärahoihin vuonna 2002.

Yliopistobudjetissa ei ole esitetty otettavaksi huomioon tilojen vuokrista aiheutuvaa mahdollista kustannustason muutosta. Tämä on selkeä puute yliopistobudjetissa. Vuokramenojen jatkuva kasvu on viime aikoina kaventanut yliopistojen toimintamahdollisuuksia. Vuokramenot muodostavat merkittävän osan yliopistojen kokonaismenoista.

Kesällä pidetyssä budjettiriihessä ja siihenliittyvässä julkisessa keskustelussa yliopistojen voimavarakysymys ei noussut selkeästi esille. Muut asiat olivat tuolloin poliittisessa ja julkisessa huomiossa ohittaneet yliopistot.

Kehittämislaki

Huhtikuussa eduskunnalle annettu vuosia 2002-2005 koskeva korkeakoululaitoksen kehittämislain voimavarapykälän jatkamisesitys merkitsee, että tuona aikana valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimusratkaisuista aiheutuva palkkausmenojen kasvu korvataan yliopistoille täysimääräisesti. Lisäksi lakiesityksen 3 §:n 2 momentin mukaan yliopistojen määrärahaa korotetaan vuonna 2002 vähintään 40 miljoonalla eurolla, vuonna 2003 vähintään 30 miljoonalla eurolla ja vuonna 2004 vähintään 20 miljoonalla eurolla. Verrattuna hallituksen viimevuotiseen vastaavaan ja poisvedetyksi tulleeseen lakiesitykseen eduskunnassa nyt vireillä olevaan voimavarapykälään ei sisälly ns. sanktiomomenttia. Tämä on myönteistä.

Eräitä yliopistoalan järjestöjä on kuultu kehittämislain voimavarapykälän johdosta sekä eduskunnan sivistysvaliokunnassa että valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa. Professoriliiton edustaja totesi jaostossa mm. "että kiireisesti selvitettäisiin mahdollisuudet siihen, että yliopistojen tilakustannusten kustannusnousu korvataan erikseen valtion varoista niin, että se ei heikennä yliopistojen opetukseen ja tutkimukseen kohdennettavia resursseja."

Juhannuksen alla julkaistussa (tarkistamattomassa) lausunnossaan valtiovarainvaliokunta pohtii mm. yliopistojen tilakustannuksia. Valtiovarainvaliokunta esittää sivistysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että "sivistysvaliokunta harkitsee korkeakoulujen kehittämislain 3 §:n muuttamista siten, että myös vuokrista aiheutuvat kustannustason muutokset otetaan huomioon 2 momentin mukaan vuosittaista määrärahatarkistusta tehtäessä."

Valtiovarainvaliokunnan lausuntoon sisältyvän esityksen huomioon ottaminen lainsäädännössä merkitsisi yliopistoille myönteistä seikkaa. Valiokunnan esityksen toteuttaminen loisi yliopistojen toiminnalle vakautta ja parempaa ennustettavuutta.

Jatko

Sivistysvaliokunta ei ole vielä ole ottanut julkisesti kantaa enempää hallituksen kehittämislakiesitykseen kuin valtiovarainvaliokunnan sille esityksestä antamaan lausuntoonkaan. Sivistysvaliokunnan mietintö valmistunee syksyllä. Tämän jälkeen kehittämislakiesitys menee eduskunnan täysistuntoon.

Budjettiesitystä käsitellään ainakin valtiovarainvaliokunnassa, yliopistojen osalta erityisesti valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa. Tässä vaiheessa budjettiesitystä ja kehittämislakiesityksiä tarkastellaan rinnakkain. Budjetin hyväksyy lopullisesti täysistunto.

Ainakin Professoriliitossa seurataan mielenkiinnolla ja tiiviisti budjetin ja kehittämislain käsittelyä eduskunnassa.

Jorma Virkkala
4.9.2001

(painetun lehden sivuilla 35-36)