• pääsivu
  • sisällys
  • o

    Pohjoismaiset ay-kokoukset eurooppalaistuvat


    Kun pohjoismaisten yliopistoalan ammattijärjestöjen edustajat huhtikuun lopulla kokoontuivat vuotuiseen tapaamiseensa ei esityslistalla enää ollut pelkästään pohjoisen ulottuvuuden asioita, vaan kantaa jouduttiin ottamaan mm. EU:n tutkimuspolitiikkaan ja liikkuvuuteen EU:n sisällä. Kokous pidettiin tänä vuonna Kööpenhaminassa Dansk Magisterforeningin isännöimänä ja siihen osallistui yhteensä 23 edustajaa Norjasta, Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta.

    Ammattijärjestöjen pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet ja sitä on totuttu pitämään motivoivana ja antoisana toimintana, jossa kokemuksia vaihtamalla todella saadaan konkreettista tulosta eikä jättäydytä vain puheen tasolle. Yliopistopolitiikan suuntaviivat ovat eri pohjoismaissa hyvin yhteneväiset, painotukset vain saattavat vaihdella ja toteutuksessa jotkut maat ovat progressiivisia, toiset noudattavat varovaisempaa linjaa.

    Yliopistojen johtaminen ja päätöksenteko

    Tanskassa kun oltiin voileipäpöytä oli mitä mahtavin: odottavalla kannalla vas. Björn Fant, Kari Sajavaara, Vesa Kulmala, Kari Kjenndalen (Norja), Göran Blomqvist (Ruotsi), Leif Søndergaard (Tanska) ja Kolbjørn Hagen (Norja).

    Yhtenä neuvottelu-
    päivien pääteemana olivat hallintomallit eri pohjoismaiden yliopistoissa. Kävi ilmi, että Suomessa uuden yliopistolain määrittelemä hallintomalli konsistorin ja hallituksen kokoonpanoineen on taaksejäänyttä elämää muissa pohjoismaissa. Vahva rehtori on kaikille malleille yhteinen, mutta yliopiston ulkopuolisia henkilöitä käytetään yleisesti hallituksen jäseninä ja professorikiintiöstä on luovuttu; on ainoastaan opettajien kiintiö, jossa professorit kilpailevat mandaateista yhdessä tutkijoiden ja lehtoreiden kanssa.

    Ehkä yliopistolain muuttamisesta tässä kohdin joudutaan meillä kohtapuoliin virittämään keskustelu, olisi ehkä hyvä tarkastella nykyistä hallintomallia ja pohtia onko se tarkoituksenmukainen tulosjohtamisen kannalta ja ulkoisen rahoituksen yleistyessä.

    Virtuaaliyliopisto ja verkko-opetus

    Kaikissa pohjoismaissa rakennetaan paraikaa verkkopohjaisia etäopetusympäristöjä ja tuskaillaan niiden mukanaan tuomien ongelmien parissa: mitkä ovat tekijänoikeudet sisältöjen tuottamisessa, millaisiksi opettajien työolosuhteet muuttuvat järjestelmän myötä, miten edunvalvonnalla turvataan opettajien työaikojen pysyminen virkaehtosopimuksen säätelemissä kehyksissä, miten pystytään valvomaan, että opettajien ja tutkijoiden arvokasta työpanosta ja osaamista ei myydä liian halvalla?

    Keskusteltiin myös maailmanlaajuisesta verkostoyliopistosta jonka nimenä on Universitas 21 ja jossa on jäseninä 18 yliopistoa 10 maasta. Pohjoismaista tässä "maailmanyliopistossa" on mukana Lundin yliopisto.

    EU:n kuudes tutkimuksen puiteohjelma

    Joudumme tiede- ja koulutuspolitiikassamme yhä enemmän sopeutumaan siihen mitä EU:n piirissä on asioista päätetty. Sorbonnen ja Bolognan linjaukset koulutusjärjestelmien yhtenäistämisen suuntaan sitovat myös pohjoismaita, niin ikään EU:n komission laatima tutkimuksen puiteohjelma antaa myös meille ne painopistealueet, joilla toimimalla voi saada tutkimukselle EU:n rahoitusta.

    Kööpenhaminan kokouksessa suhtauduttiin erittäin kriittisesti kuudenteen puiteohjelmaan ja päätettiin laatia julkilausuma, jossa painotetaan ohjelman heikkouksia ja vaaditaan parannuksia. Painopistealueiksi EU:n komissio on valinnut informaatioteknologian, biotieteet ja elintarviketuotannon. Erityisen tärkeinä pidetään tutkimustulosten kaupallisia sovellutuksia, mikä johtaa siihen, että perustutkimus jää lapsipuolen asemaan. Myöskin humanistiset tieteet ovat jääneet ohjelmassa huomiotta. Keskusteluissa painotettiin sitä, että Euroopan kansojen hyvinvointia ei taata ainoastaan taloudellisilla menestystekijöillä, vaan on huolehdittava myös henkisistä arvoista, Euroopan ei tule profiloitua ainoastaan lyhytjänteisen taloudellisen hyödyn tavoittelijana.

    Liikkuvuus ja vierasjäsenyys

    Toisena eurooppalaisena aiheena Kööpenhaminan kokouksella oli käsiteltävänään

    ETUCE:n suosittelema vierasjäsenyysjärjestelmä, joka tarkoittaa sitä, että ammattijärjestöjen tulisi luoda sellaiset olosuhteet, että ETUCE:n jäsenjärjestön jäsenellä on oikeus päästä isäntämaassa jäsenjärjestön jäseneksi ja saada järjestön kahdenkeskisellä sopimuksella määritellyt palvelut. Tällainen vierasjäsen ei maksaisi vastaanottavalle järjestölle jäsenmaksua. Sopimuksen ovat jo hyväksyneet Suomessa Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto, OAJ/Yliopistonlehtorien liitto jättäytyi toistaiseksi sopimuksen ulkopuolelle.

    Palkkaus puhuttaa

    Perinteeksi on muodostunut, että pohjoismaisissa kokouksissa esitellään palkkavertailuja ja keskustellaan vuoden aikana tapahtuneista muutoksista. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut lukujen vertailukelpoisuus mm. verotuksen ja eläkemaksujen eroavuuden takia. Päätettiin lisätä ponnisteluja vertailukelpoisten palkkauslukujen saamiseksi tukemaan ammattijärjestöjen edunvalvontaa.

    Kööpenhaminan kokouksessa Suomea edustivat Professoriliitosta Kari Sajavaara, Tieteentekijöiden liitosta Björn Fant ja Martina Landén ja OAJ:stä/Yliopistonlehtorien liitosta Vesa Kulmala, Maj-Len Rönkä ja Jan-Håkan Öberg. Seuraava pohjoismainen kokous on tarkoitus pitää Huippuvuorilla (!) ensi keväänä Norjan toimiessa isäntänä.

     

    Teksti ja kuva:
    Maj-Len Rönkä

    (painetun lehden sivulla 33-34)