Tulosohjauksen arviointi käyntiin kesällä

Opetusministeriön yliopistoyksikön johtajan Markku Mattilan mielestä tulosneuvottelut ovat yliopistojen ja ministeriön välisen strategisen ohjauksen ja vuoropuhelun tärkein tapahtumana. Mattila torjuu jyrkästi tulosohjausmekanismiin kohdistetun kritiikin määrän yliarvostuksesta laadun kustannuksella. -Korkea opetuksen ja tutkimuksen laatu on eräs keskeisimpiä tulossopimuksen kohtia.

Opetusministeriö käynnistää tulosohjausjärjestelmän arvioinnin kesän aikana. Sen pohjalta mietitään koko järjestelmän remonttia

Markku Mattilalla on takanaan ensimmäinen tulosneuvottelukierros opetusministeriön yliopistoyksikön johtajana.

- Tulosneuvottelut ovat yliopistojen ja ministeriön välisen strategisen ohjauksen ja vuoropuhelun tärkein tapahtuma. Ajatusten vaihdolla on keskeinen osuus - neuvotteluissa saa todella hyvän kuvan siitä, mitä eri yliopistoissa on pinnalla.

Huhtikuun aikana käyty kierros oli kolmivuotiskauden 2001-2003 välitarkastelu. Samalla se oli myös palautekeskustelu edellisen kauden onnistumisesta. Monia suuria asioita tuli esille. Näistä ensimmäiseksi Mattila lukee yliopistojen strateginen kehittämisen. Hänen mielestään strateginen työ on monella yliopistolla todella korkealla tasolla. Nyt neuvotteluissa tarkasteltiin etenkin yliopistojen ulkoisen toiminnan sekä alueellisen toiminnan strategioita.

- Yliopistojen mielestä ulkoisen toiminnan tulee tukea yliopistojen perusosaamista. Kaikki yliopistot ovat tehneet työtä ulkoisen toiminnan linjausten hyväksi. Yliopistot ovat laatineet tai ainakin ovat laatimassa menettelytapa- ja toimintaohjeita ulkoisen rahoituksen pelisäännöistä. Monet ovat uudistaneet myös sopimusmallejaan ja laatineet ohjeita sisäisestä tarkastuksesta.

Ministeriöön oli 8. maaliskuuta mennessä pyydetty pöytäkirjat yliopistojen hallintojohtajien ja ulkopuolista rahoitusta saavien ja hallinnoivien yksiköiden johdon välisistä neuvotteluista. Näitä papereita käytetään pohja-aineistona ulkopuolisen rahoituksen valvontaa pohtivassa työryhmässä. Mattilan johtaman työryhmän pitäisi saada työnsä valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä.

Opintojen kulku strategian kohteeksi

Toinen keskeinen asia, joka nousi tällä tulosneuvottelukierroksella erityisesti esille, oli Mattilan mielestä opintojen kulku ja opiskeluajat. Yliopistoja edellytetään laativan tai ajantasaistavan opetuksen kehittämistä koskevan strategiansa tämän vuoden loppuun mennessä.

- Koulutusohjelmien sisällöistä pitäisi tehdä ydinanalyysi. Keskeisten kurssien kartoituksella pyritään siihen, että opiskelijoille luodaan mahdollisuudet selviytyä opinnoistaan määräajassa. Monet yliopistot ovatkin jo miettineet opintojen uudistamisohjelmia.

Samassa yhteydessä nousi esille myös opetuksen laatu. Jos eduskunta hyväksyy kehyspäätöksen mukaisen budjetin, opetuksen laadun kehittämishankkeisiin on tulossa myös entistä enemmän rahallisia porkkanoita.

- Jo nyt opetuksen laadun kehittämiseen liittyvissä seitsemässä hankkeessa on mukana kymmenen yliopistoa. Ja uusista on sovittu Åbo Akademin ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa.

Muutoin ministeriö sai miltei toppuutella yliopistoja liiasta hankeinnokkuudesta. Vain valtakunnallisesti tärkeitä hankkeita haluttiin tukea.

- Painopiste oli nyt nimenomaan yliopistojen perusrahoituksen tukemisessa, ei korvamerkityissä hankkeissa.

Tutkintotavoitteet vuoteen 2003 saakka on määritelty jo aiemmin. Suurin osa yliopistoista oli sitä mieltä, että asetettu tavoite on haasteellinen mutta realistinen. Yksi esitti, että sisäänottoa voisi pienentää, mutta ei toivonut tulostavoitteen laskua. Jotkut olivat jopa valmiita nostamaan maisteri- ja tohtorintutkintotavoitettaan. (Ks. oheiset taulukot.)

Tulossopimukset allekirjoitetaan syyskuussa, kun hallitus on antanut talousarvioesityksensä eduskunnalle.

Tulosohjausmekanismin arviointi ja terävöittäminen

Lehtikirjoittelussa ja yliopistojen käytävä- ja kuppilapuheissa tulosohjauskritiikki on hyvin pinnalla. Kukaan ei ole varmaan voinut välttyä kuulemasta vertauksia entisen Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmiin tai makkaratehtaan tuotantomenetelmiin. Järjestelmää on arvosteltu tutkintomäärien ylikorostamisesta laadun kustannuksella.

Ministeriössä aiotaan käynnistää vielä kesän aikana laaja arviointi koko tulosneuvottelujärjestelmästä. Siitä, miten arviointi tehdään, ei ole vielä varmuutta.

- Tarkoituksena on kuitenkin kerätä kokemuksia niin yliopistoista kuin täältä ministeriön sisältäkin. Myös kansainväliset kehityssuunnat kartoitetaan.

Arvioinnin tulosten perusteella mietitään koko tulosohjausjärjestelmän remonttia. Jo seuraavan kauden 2004-2006 neuvottelut voidaan käydä uusitun mallin pohjalta.

Markku Mattilan mukaan valtion hallinnon uudistamisessa on nyt menossa keskushallinnon strategisen ohjauksen vahvistamispyrkimys. Tulosohjausmenettelyn terävöittäminen on erään asiaa selvittävän työryhmän nimi. Yliopistojen kohdalla tämä merkinnee, että toisaalta halutaan kunnioittaa yliopistojen autonomiaa, mutta toisaalta jäntevöittää tulosohjausmekanismia.

Varsinaisissa tulosneuvotteluissa johtaja Mattilan korviin kiiri hyvin vähän kritiikkiä itse mekanismia kohtaan. Hän torjuu myös jyrkästi väitteet siitä, että laatutekijä jäisi paitsioon.

- Laatu - sekä opetuksen että tutkimuksen - on erittäin keskeinen sopimuskohta. Eikö sekin jo osaltaan kuvasta laatua, että yliopistoista valmistuu päteviä ammatti-ihmisiä, jotka saavat osaamisensa mittariksi tutkinnon.

Yliopistojen laatukysymys on korostumassa myös eurooppalaisella kentällä. Muun muassa Bolognan-julistuksessa on tavoitteena, että laatua voidaan vertailla myös kansainvälisesti. Joissakin suomalaisissa yliopistoissa on jo otettu käyttöön laatupalkintomalli, joka on kehitetty yleiseurooppalaisesta mallista julkiseen hallintoon sopivaksi.

Mattila näkisi mielellään, että laatupalkinnosta kehittyisi kattava järjestelmä yliopistojen toimintaan. Taideteollisessa korkeakoulussa, Vaasan yliopistossa ja Sibelius-Akatemiassa se on jo osittain käytössä.

- Toivottavasti mahdollisimman pian joku yliopisto voittaisi julkisen hallinnon laatupalkintosarjan.

Sisäiset rahanjaot on selvitetty

Laatuhankkeita on vireillä monenlaisia. Johtaja Mattilan mukaan jotkut yliopistot, ainakin Oulun ja Vaasan yliopistot ja Turun kauppakorkeakoulu ovat ideoineet myös 'tasapainoisen onnistumisen viitekehystä' ja kehittäneet sen osana tunnuslukuja toimintansa onnistumiselle.

- Tällaiset pyrkimykset antavat eväitä myös muille yliopistoille ja koko tulosohjausprosessille. Ainakin yliopistot voivat ottaa tällaisia tunnuslukuja käyttöön sisäisessä rahanjaossa.

Matti Hosia TKK:n kehittämisyksiköstä teki juuri hiljattain opetusministeriölle kartoituksen yliopistojen sisäisestä rahanjaosta (ks. mm. OPM:n uusin Yliopistotieto-lehti, sivut 44-48). Markku Mattilaa selvityksessä yllätti se, että ministeriön käyttämää rahanjakokaavaa käytetään niinkin suoraviivaisesti myös yliopistojen sisällä.

- On hyvä, että aika monet yliopistot ovat lähteneet ideoimaan uusia omia mallejaan. Tietysti toisaalta tämä voi viedä siihen, että rahoitusperusteet saman tieteenalan sisällä eri yliopistoissa erilaistuvat.

Hosian selvityksen mukaan jonkinlaista numeerista menetelmää perusrahojen jaossa käytetään 11 yliopistossa. Suoraan tai lähes suoraan OPM:n kaavaa sovelletaan Jyväskylän, Oulun, Kuopion ja Lapin yliopistoissa, Åbo Akademissa sekä Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa.

Merkittävänä erona valtakunnalliseen kaavaan verrattuna kaikissa yliopistoissa otetaan huomioon opintoviikot joko kokonaan tai ainakin ns. muille annettavan opetuksen muodossa.

Kansainvälisesti kilpailukykyinen yliopistolaitos

Julkisuudessa on ollut monia lehtikirjoituksia, joissa on korostettu yliopistojen taloudellisen aseman vahvistamista ja niiden kehittämistä nykyistä itsenäisimmiksi julkisoikeudellisiksi yksiköiksi. Näin esitti Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori Eero Kasanen Kanava-lehdessä viime syksynä ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Maria Kaisa Aula Helsingin Sanomien mielipidesivulla 18.4.

Yliopistoyksikössä kirjoitukset on noteerattu, mutta mitään konkreettista yliopistojen aseman muuttamiseksi ei ole nyt vireillä.

- Meillä seurataan kuitenkin tiiviisti, missä muualla mennään. Esimerkiksi Ruotsissa Chalmersin teknillinen korkeakoulu on säätiöpohjainen ja parilla uudella yliopistolla on oma mallinsa. Tanskassa on päätetty käynnistää pilottikokeilu uudesta hallintomallista. Meilläkin ammattikorkeakoulut ovat monipuolistaneet korkeakoululaitoksen hallintomallien kirjoa.

Ministeriössä seurataan kiinnostuneena myös IT-yliopistohanketta. Suomi on vapaa maa - mitään erityistä lupaa sellaisen perustaminen ei vaadi.

- Vähän ihmetyttää suomalaisten yliopistojen innokkuus lähteä tieten tahtoen tekemään itselleen kilpailijaa. Opettajaresurssit ovat kuitenkin aika rajalliset näin pienessä maassa.

Opetusministeriö on jo jonkin aikaa sitten asettanut yliopistojen kansainvälisen toiminnan työryhmän, jonka on määrä saada työnsä päätökseen vielä kesän aikana. Työryhmän tehtävänä on miettiä, miten ulkomaisia opiskelijoita saataisiin lisää ja tulisiko EU:n ulkopuolisilta opiskelijoilta ehkä periä lukukausimaksuja.

Uutta yliopistoa Suomeen ei Mattilan mielestä kannattaisi perustaa ainakaan sen takia, että ajateltaisiin suomalaisten yliopistojen kilpailukyvyn olevan huono.

- Kansainvälistä kilpailukykyä tarkastelevan laitoksen IMD:n arvion mukaan Suomi on maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa. Sijoituksemme perustui hyvään koulutusjärjestelmään ja erityisesti korkeakoulutuksemme oli arvostettu ykköseksi. Suomessa on siis erinomaisen korkeatasoisen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen yliopistolaitos, Markku Mattila muistuttaa lopuksi. huomioon opintoviikot joko kokonaan tai ainakin ns. muille annettavan opetuksen muodossa.

Kansainvälisesti kilpailukykyinen yliopistolaitos

Julkisuudessa on ollut monia lehtikirjoituksia, joissa on korostettu yliopistojen taloudellisen aseman vahvistamista ja niiden kehittämistä nykyistä itsenäisimmiksi julkisoikeudellisiksi yksiköiksi. Näin esitti Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori Eero Kasanen Kanava-lehdessä viime syksynä ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Maria Kaisa Aula Helsingin Sanomien mielipidesivulla 18.4.

Yliopistoyksikössä kirjoitukset on noteerattu, mutta mitään konkreettista yliopistojen aseman muuttamiseksi ei ole nyt vireillä.

- Meillä seurataan kuitenkin tiiviisti, missä muualla mennään. Esimerkiksi Ruotsissa Chalmersin teknillinen korkeakoulu on säätiöpohjainen ja parilla uudella yliopistolla on oma mallinsa. Tanskassa on päätetty käynnistää pilottikokeilu uudesta hallintomallista. Meilläkin ammattikorkeakoulut ovat monipuolistaneet korkeakoululaitoksen hallintomallien kirjoa.

Ministeriössä seurataan kiinnostuneena myös IT-yliopistohanketta. Suomi on vapaa maa - mitään erityistä lupaa sellaisen perustaminen ei vaadi.

- Vähän ihmetyttää suomalaisten yliopistojen innokkuus lähteä tieten tahtoen tekemään itselleen kilpailijaa. Opettajaresurssit ovat kuitenkin aika rajalliset näin pienessä maassa.

Opetusministeriö on jo jonkin aikaa sitten asettanut yliopistojen kansainvälisen toiminnan työryhmän, jonka on määrä saada työnsä päätökseen vielä kesän aikana. Työryhmän tehtävänä on miettiä, miten ulkomaisia opiskelijoita saataisiin lisää ja tulisiko EU:n ulkopuolisilta opiskelijoilta ehkä periä lukukausimaksuja.

Uutta yliopistoa Suomeen ei Mattilan mielestä kannattaisi perustaa ainakaan sen takia, että ajateltaisiin suomalaisten yliopistojen kilpailukyvyn olevan huono.

- Kansainvälistä kilpailukykyä tarkastelevan laitoksen IMD:n arvion mukaan Suomi on maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa. Sijoituksemme perustui hyvään koulutusjärjestelmään ja erityisesti korkeakoulutuksemme oli arvostettu ykköseksi. Suomessa on siis erinomaisen korkeatasoisen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen yliopistolaitos, Markku Mattila muistuttaa lopuksi.

Kirsti Sintonen

Kehittämishankkeita 2002

Huhtikuussa käydyissä tulosneuvotteluissa sovittiin vuoden 2002 kehittämishankkeista. Suurin osa niistä sisältyy useampivuotisiin valtakunnallisiin ohjelmiin.

• Tietoteollisuusohjelma. Vuoden 2002 tavoitteena on, että peruskoulutuksen laajennuksen taso (1 000 paikkaa) säilytetään ja muuntokoulutuksen aloittaa yliopistoissa yhteensä yli 1 500 opiskelijaa.
• Tietostrategia ja virtuaaliyliopisto. Aiempaa tietostrategiaohjelmaa jatketaan suuntaamalla ohjelma virtuaaliyliopiston kehittämiseen. Ensisijaisesti rahoitetaan yhteistyöverkostohankkeita.
• Opettajankoulutuksen laajentaminen. Tavoitteena on 6 000 opettajan valmistuksen lisäys v. 2005 mennessä sekä esiopetuksen pätevöittämiskoulutuksen järjestäminen 2 000 osallistujalle vuoden 2003 loppuun mennessä.
• Opetuksen ja ohjauksen kehittäminen siten, että tutkintojen suorittamisajat lyhenevät
• Liiketoimintaosaaminen. Koulutusta laakjennetaan Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä Porissa kaikkiaan 240 uudella aloituspaikalla. Lisäksi sovittiin Mikkelissä annettavan englanninkielisen alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen vakinaistamisesta.
• Lääkärikoulutuksen laajentaminen. Vuosina 1998 ja 1999 toteutettujen opiskelijapaikkalisäysten rahoitusta on jatkettu. Lääketieteen peruskoulutusta nostetaan vielä aiemmasta lisäyksestä 70 paikalla.
• Joustavan sivuaineopintojen tukeminen. Sen turvin yliopistot rahoittavat opiskelijoidensa sivuaineopintoja muissa yliopistoissa.
• Biotekniikka
• Kieliteknologia
• Naistutkimus on valtakunnallisena ohjelmana asteittain poistumassa, mutta yliopistot ovat sitoutuneet jatkossakin toiminnan rahoittamiseen.

(painetun lehden sivuilla 5-8)