Eduskuntatalon edessä oli noin 5 000 yliopistolaista osoittamassa mieltään perusrahoituksen puolesta. Opiskelijoiden banderollien lisäksi järjestöjen kyltit olivat hyvin esillä.

Noin 13 000 yliopistolaista osoitti mieltään

Yliopistoväen yhteinen mielenosoituspäivä 27.4.2000 osoittautui menestykseksi: se keräsi yhteensä 13 000 opiskelijaa ja henkilöstön edustajaa erilaisiin tapahtumiin maan kaikissa yliopistokaupungeissa. Tempaus osoitti, että pullamössöopiskelijoista ja virttyneistä yliopisto-opettajista puhuminen saa nyt loppua. Yhtenäisen rintaman aito huoli yliopistojen perusrahoituskurjuudesta on näkynyt jo päättäjienkin puheissa - toivottavasti pian myös teoissa.

Kaikissa yliopistokaupungeissa järjestettiin mielenosoituksia yliopistojen perusrahoituksen puolesta. Opiskelijat ja yliopistojen koko henkilöstö olivat ensimmäistä kertaa samassa rintamassa osoittamassa mieltään yhteisen asian puolesta. Historiallinen päivä sai väen liikkeelle: erilaisissa tapahtumissa oli yhteensä noin 13 000 osallistujaa. Eniten väkeä keräsivät Helsingin ja Turun tapahtumat - kummassakin noin 5 000 mielenosoittajaa. Yliopistoyhteisö vaatii yliopistojen perusrahoituksen nostamista vuositasolla 1,2 miljardilla markalla.

Pääkaupunkiseudun yliopistojen ylioppilaskuntien ja henkilöstöjärjestöjen mielenosoituksessa Eduskuntatalon edessä erilaisia tunnuksia ja banderolleja oli opiskelijoiden lisäksi kaikilla yliopistojen henkilöstöjärjestöillä: niin Professoriliitolla, Tieteentekijöiden liitolla kuin Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitollakin. Opiskelijoiden banderolleissa luki mm.: Virtuaaliyliopisto virtuaalirahalla, En mahtunut luennolle, tulin tänne, Muualla panostetaan korkeakouluopetukseen - Harvardiin, Kuka korvaa poistetun opettajan.

Osakunnat marssivat paikalle lippuineen. Teko oli historiallinen, sillä ne eivät ole osallis-tuneet mielenosoituksiin lippuineen miesmuistiin.

Toteuttakaa hallitusohjelma!

Tapahtuman aluksi puhui Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Tommi Himberg:

- Olemme tekemässä varsin kummallista vallankumousta. Tämän kansannousun päätavoitteena on vaatia hallitusohjelman ja valtioneuvoston hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman sekä eduskunnan omien lausumien toteuttamista. Pullamössösukupolvi vauhdissa, Himberg aloitti.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Kaarina Dromberg (kok.) puhui sivistysvaliokunnan kannasta, jonka mukaan yliopistojen perusrahoituksen vaje on miljardi markkaa eli ero järjestöjen 1,2 miljardiin ei ole suuri. Valiokunta on kuullut perusrahoitustilanteen takia suuren joukon asiantuntijoita.

 

Professori Juha Siltala puhui Eduskuntatalon portailla yliopistoyhteisöllisyydestä. Takana kansanedustajia kuuntelemassa.

Helsingin yliopiston suomen historian professori Juha Siltala puhui yliopiston arjesta ja henkilöstön uupumisesta. Hän lainasi mm. otteita Tieteentekijöiden liiton jäsenkyselystä, joka osoitti selviä merkkejä yliopistojen opettajien ja tutkijoiden uupumuksesta.

- Jos nykyinen perusrahoituskatastrofi jatkuu, saattaa tuloksena olla voimia nielevä noidankehä. Alasajettavissa organisaatioissa huomio kiinnittyy oman asema vahvistamiseen suhteessa toisiin, kun ei voi luottaa siihen, että oma panos nähtäisiin ja tunnustettaisiin. Ammattiryhmien ja yksiköiden rajat korostuvat, vaikka kuinka komennettaisiin verkottumaan yhteistyöhön ja tiimeihin. Silloin kun tulosyksiköt ja -yksilöt taistelevat säilymisestään, harva ajattelee kokonaisuutta, Siltala totesi.

Professori Arto Karila Teknillisestä korkeakoulusta puhui ristiriidasta tietoyhteiskunnan rakentamisen ja yliopistojen resurssipulan välillä.

- Tieteellinen tutkimus ja sille perustuva ylin opetus ovat korkeakoulujen tehtäviä, joiden riittävä resurssointi on sivistysvaltiossa turvattava kaikilla aloilla. Riippumaton tutkimus ja korkein opetus voivat toimia vain budjettivaroin. Tiede- ja taidekorkeakoulut tarvitsevat lisäresursseja heti ja pysyvästi. Tämä edellyttää maamme päättäjiltä oikeita ja kaukokatseisia päätöksiä. Kyse on maamme tulevaisuudesta, Karila päätti puheenvuoronsa.

Poliitikkojen lupauksia

Tapahtuman lopussa eduskuntaryhmien edustajat kävivät lupailemassa yliopistoväelle, että perusrahoitukseen tulee lisää rahaa valmisteilla olevassa tulevaisuuspaketissa sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Joidenkin kansanedustajien, mm. sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajan, SDP:n Jukka Gustafssonin puheenvuorossa vaadittiin lisää rahaa myös opetusministeriön kehykseen.

Keskustan varapuheenjohtaja Maria Kaisa Aula ihmetteli, miksei hallitukselta ole vieläkään saatu lupausta, että yliopistojen henkilöstön palkankorotukset budjetoidaan. Hän korosti yliopistojen asemaa tulevaisuuspaketissa. Mielenosoittajia hänen puheensa eivät täysin vakuuttaneet - joukosta kuului huutoja: Harvardiin, Harvardiin...

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ben Zyskowiczin mielestä oli mukava nähdä tällainen joukko tällaisella asialla. Hänen opiskeluaikanaan 70-luvulla osoitettiin mieltä Neuvostoliiton, kansojen välisen ystävyyden ja solidaarisuuden puolesta. Zyskowicz kuitenkin muistutti, että puolueiden lupaukset yliopistojen perusrahoituksen tuntuvasta korjaamisesta ovat huuhaata niin kauan kuin osoitetaan rahat niiden ottamiseen ja kerrotaan mistä vastaavasti säästetään.

Vasemmistoliiton Outi Ojala sanoi yliopistoväen olevan koolla oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Hänen mielestään rahoitusta voisi löytyä Soneran myyntituloista.

Puhumassa kävivät myös RKP:n Ola Rosendahl, kristillisten Jouko Jääskeläinen ja Vihreiden Kirsi Ojansuu. Ojansuu oli huomannut mielenosoittajien joukosta banderollin “uusliberalismi näivettää yliopistot”.

- Meidän pitää huolehtia, että noin ei saa käydä.

Parhaimmillaan Eduskuntatalon portailla seisoi aurinkoisessa ilmassa, mutta kylmässä viimassa 25 kansanedustajaa.

- Tekoja, ei sanoja, huusi yliopistoväen joukko päättäjille.

Paikalle huudettiin myös pääministeri Paavo Lipposta. Hän oli samaan aikaan saamassa Yhdysvalloissa toista kunniatohtorin hattuaan.

Teesejä, adresseja, luentolakkoja

Erilaisia mielenilmaisuja järjestettiin torstaina kaikissa maamme yliopistokaupungeissa. Tapahtumissa oli hyvin edustettuna koko yliopistoväki, joillakin paikkakunnilla, esim. Joensuussa henkilöstöä oli liikkeellä enemmän kuin opiskelijoita.

Kuopiossa marssittiin yliopistorakennuksista ulos klo 11.30. Oveen naulattiin opiskelijoiden teesit. Väkeä purkautui kahdesta talosta yhteensä viitisensataa. Porukka kokoontui kampuksen parkkipaikalle, jossa puhuivat Professoriliiton Hannes Enlund, Arja Hirvonen Kuopion tieteentekijöistä ja Tiina Saali Kuopion yliopiston lehtorit ry:stä. Tapahtuma ja siihen liittyvä tiedotustilaisuus saivat paljon julkisuutta paikallisissa ja myös valtakunnallisissa tiedotusvälineissä.

 

Professoriliiton toista banderollia kannattelivat professori Hannu Saloniemi ja liiton puheenjohtaja Juhani Keinonen.

Myös Vaasan yliopistossa järjestettiin opiskelijoiden ja henkilöstöjärjestöjen yhteinen tiedotustilaisuus, jossa allekirjoitettiin yhteinen julkilausuma “Rahoitus riittämätön - markallako maistereita?”.

Oulussa oli kolmen vartin “luentolakko”, jonka aikana järjestettiin tiedotustilaisuus. Luentosaliin ahtautui 350-450 henkeä. Rehtori Lauri Lajunen piti puheen ja lehdistölle jaettiin yhteisesti laadittu tiedote.

Rovaniemellä yliopistoväki keräsi aurinkoisessa kevätsäässä kaupungin keskustassa nimiä adressiin ja kertoili ohikulkijoille Lapin yliopiston tilanteesta.

Lappeenrannassa teekkarit ja henkilöstö (yhteensä noin 400) marssivat kaupungin läpi satamaan poliisisaattueessa.

Seuraavilla sivuilla on omat jutut Turun ja Tampereen tapahtumista. Kaikkialta kuului kehuja hyvin sujuneesta yhteistyöstä ylioppilaskuntien ja henkilöstöjärjestöjen kesken.

Tempauspäivän saama julkisuus oli myös mittavaa. Kiitokset kaikille mukana olleille!

Teksti ja kuvat: Kirsti Sintonen