• pääsivu
  • sisällys
  • Puheenjohtaja Risto Piekka pohtii
    50-vuotiaan AKAVAn uusia haasteita:

    Takana kunniakas historia, edessä lupaava tulevaisuus


    AKAVA täyttää tänä vuonna 50 vuotta, mutta puheenjohtaja Risto Piekka haluaa pitää katseen tiukasti kiinni tulevaisuudessa. Peruutuspeiliin ei kannata liikaa vilkuilla, vaikka AKAVAlla onkin takanaan kunniakas historia. Sen pohjalle on hyvä rakentaa, sillä edessä on lupaava tulevaisuus.

    - Meillä on hyvä historiallinen perinne ja juuret, jotka pohjautuvat ammatti- ja tutkintopohjaiseen järjestäytymiseen. Jäsenjärjestöt ovat kyenneet toimimaan uskottavasti. Työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa saavutettujen tulosten pohjalle voimme rakentaa tulevaisuutta, Piekka sanoo.

    AKAVAa on rakennettu jäsenjärjestöjen edustaman ammatillisuuden perustalle. Siinä piilee Piekan mukaan myös AKAVAn voima.

    - Ammatillisuuteen liittyy varsin selkeä kulttuuripohja. Sitä voidaan kutsua akavalaisuudeksi tai korkeakoulutettujen toiminnaksi. Järjestöillämme on aivan oma traditio ja perinne. Niihin aiomme nojata ja katsoa tulevaisuuteen - vahvistaa niitä alueita, joissa olemme vahvoja, hän linjaa.

    AKAVA syntyi 50 vuotta sitten, kun korkeakoulutettujen ryhmälle haluttiin saada paikka työmarkkinoiden ja yhteiskunnan neuvottelupöydissä. Toisenlaisella järjestäytymisellä se ei olisi Piekan mukaan ollut mahdollista, koska koulutettujen määrä oli melko pieni vielä 1950-luvulla. Silloin lähdettiin 12 000 jäsenestä liikkeelle.

    - Halusimme mukaan kaikkiin neuvottelupöytiin, se on ollut keskeinen asia, Piekka korostaa.

    Kohtalonyhteys työmarkkinoilla

    Kansalliseen taloudelliseen kehitykseen voidaan Piekan mukaan vaikuttaa enää vain kahdella tavalla: työmarkkinasopimuksilla ja valtion finanssipolitiikalla.

    - Työmarkkinoiden ja poliittisen vallan välinen suhde on Suomen kohtalonyhteys. Niiden yhteistyön olisi kehityttävä vielä nykyisestään. Sen ei pidä myöskään jäädä vain keskusjärjestöjen varaan, vaan yhteistyön on laajennuttava liittoihin ja työpaikoille, Piekka sanoo.

    Hän ei ota kantaa siihen, missä muodoissa työmarkkinasopimukset jatkossa tehdään. Joka tapauksessa näyttää siltä, että työmarkkinoiden merkitys korostuu Emu-oloissa.

    - Palkansaajaliikkeen pitää osallistua Suomen menestystekijöiden kehittämiseen sekä keskusjärjestö- että liittotasolla. Se on vastuullista toimintaa yhteiskunnan kehittämiseksi, Piekka huomauttaa.

    Menestystekijät ovat niitä, jotka auttavat Suomea pärjäämään muuttuvassa maailmassa. Suomen talouden kunto on yksi keskeinen tekijä.

    - Keskustelua tietoyhteiskunnasta pitäisi konkretisoida. Mitä tarkoittaa, että Suomi on eturivin maa tietoyhteiskunnan kehittämisessä, hän kysyy. Piekan mielestä tietoyhteiskunnan edistäminen edellyttää suuria panostuksia koululaitokseen. Se tarkoittaa kaiken tasoista koulutusta.

    - On panostettava osaamiseen, koulutukseen ja tuloksen tekemiseen, hän arvioi.

    Työssä jaksaminen neuvottelupöytään

    Piekka uskoo, että työmarkkinaneuvotteluihin nousee tulevaisuudessa uusia arvoja. Ne liittyvät tuloksen tekemiseen ja vastuun kantamiseen. Ennen kaikkea on puhuttava jaksamisesta työssä.

    - Siinä olisi päästävä pikaisesti eteenpäin ja jaksaminen olisi saatava jatkuvan neuvottelumenettelyn piiriin. Suomen on pakko satsata siihen, Piekka korostaa. Akavalaiset tekevät keskimäärin yhden työpäivän viikossa enemmän kuin muut palkansaajat. Siinä on Piekan mielestä jo konkreettisesti kysymys jaksamisesta. Kaiken lisäksi Suomi ikääntyy koko ajan. Millä turvataan se, että mahdollisimman moni jaksaa tehdä töitä eläkeikään asti?

    - AKAVAn ainoa työelämää koskeva vaatimus viime syksynä tupon tavoitteistossamme liittyi jaksamiseen. Se voi tarkoittaa työaikajärjestelyjä, työaikapankkia, työpaikan henkilöstöpolitiikkaa, vuorotteluvapaajärjestelmää, sapattivapaata. Keinovalikon on oltava laaja, koska ihmiset ovat erilaisia ja eri henkilöstöryhmien työn luonne vaihtelee, Piekka luettelee. Jaksamiseen liittyvät asiat eivät ainakaan toistaiseksi ole edenneet liittotason neuvotteluissa. Joitakin tuloksia on saatu aikaan lähinnä tulopoliittisen neuvottelujärjestelmän kautta. Piekan mielestä tarvitaan ennen kaikkea kokonaisnäkemystä, jonka pohjalta voitaisiin edetä leveällä rintamalla. Tähän saakka toimenpiteet ovat olleet poukkoilevia.

    - Nämä kysymykset ovat haaste neuvottelujärjestelmälle. Ihmiset kokevat oman terveytensä ja hyvinvointinsa entistä tärkeämmiksi palkka-asioiden rinnalla. Painotankin sanaa jatkuva neuvottelu työelämän asioissa, vain siten voidaan kunnolla tarttua ongelmaan, hän arvioi.

    Osaaminen on valttia

    AKAVAn jäsenmäärä kasvaa jatkuvasti. Jäseniä on nyt noin 375 000, ja tavoitteeksi on asetettu noin 425 000 jäsentä vuonna 2003. Peikka uskoo, että jäsenmäärän kasvun myötä AKAVAn, sen neuvottelujärjestöjen ja jäsenjärjestöjen asema vahvistuu yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. 1990-luku oli työllisyyskehityksen kannalta surkeata aikaa, mutta siitä huolimatta AKAVAn jäsenmäärä kasvoi kaikilla sektoreilla. Työssä olevien akavalaisten määrä kasvoi myös supistuvilla aloilla. Piekan mukaan se kuvaa työelämän muutosta. Työelämän tarpeet ja ammattirakenteet muuttuvat. Siirrytään tietointensiiviseen yhteiskuntaan.

     
    - Poliittisilla päätöksentekijöillä on oltava vastuu omistaan, niin että valtio ja kunta ovat kilpailukykyisiä ja saavat mahdollisimman hyvää työvoimaa palvelukseensa, AKAVAn puheenjohtaja Risto Piekka korostaa.

    - Tällä hetkellä Suomessa ei ole pulaa pääomasta, vaan osaavasta ja tietävästä väestä. Sen merkitys korostuu koko ajan. Suomen varakkuus on yhä enemmän osaamisessa ja vähemmän aineellisissa pääomissa, hän arvioi. Ikääntyneistä ja syrjäytyneistä on Piekan mukaan huolehdittava.

    - Tarvitaan kuitenkin yhä enemmän osaavaa, koulutettua ja vastuunsa kantavaa työvoimaa, jos Suomi haluaa kehittyä. Niihin ryhmiin on panostettava, hän muistuttaa.

    Palkkaverotus uudistettava

    Työntekoa pitää akavalaisen näkemyksen mukaan kannustaa. Piekan mielestä palkansaajien verotusjärjestelmässä pitäisi saada aikaan kokonaisuudistus, sillä Suomessa on keskimäärin 5-8 prosenttiyksikköä kireämpi verotus kuin muissa EU-maissa. Verotus on kireää riippumatta tulotasosta.

    - On kunniatonta olla maailmanlaajuisessa verovertailun kireydessä kärkisijoilla. Verouudistukset tulee kohdistaa kaikkiin palkansaajaryhmiin tavoitteena EU-maiden keskimääräinen taso. Tämän ohella tulee aina tukea myös verotuksen keinoin työn tekemisen kannustavuutta ja edullisuutta joutenoloon verrattuna. Emu-maailma tuo paineita ja verokilpailua, mutta Piekan mielestä Suomen pitäisi myös omin toimin kyetä tekemään verouudistus.

    - Se pitää kuitenkin toteuttaa siten, että kyetään jatkossakin hoitamaan julkisen sektorin ydintehtävät, hän huomauttaa. Oma messunsa on sitten se, mitkä ovat julkisen sektorin ydintehtävät. Piekan mukaan AKAVA on valmis siihen keskusteluun.

    - Me aiomme AKAVAssa panostaa koulutuksen arvostuksen lisäämiseen, hän sanoo. AKAVAn pitää myös tavalla tai toisella ratkaista koulutettujen matalapalkkaisten akavalaisten naisten asia.

    - Heitä on pitkälti yli 20 000. He saavat bruttona alle palkansaajien keskiansion. Se ei ole kunniaksi suomalaiselle yhteiskunnalle, Piekka toteaa. AKAVAn hallitus asetti elokuussa palkkastrategiatyöryhmän, jonka tehtävänä on miettiä keinoja, joilla tieto, taito, vastuu, osaaminen ja tuloksen tekeminen saadaan palkkauksen perustaksi. Siihen puheenjohtaja aikoo liittokierroksen jälkeen paneutua kaikella vakavuudella. Julkisella sektorilla voi peräänkuuluttaa myös poliittisten päätöksentekijöiden vastuuta.

    - Heillä on oltava vastuu omistaan niin, että valtio ja kunta ovat kilpailukykyisiä ja saavat mahdollisimman hyvää työvoimaa palvelukseensa, Piekka huomauttaa. Tilanne tulee eteen yhä kipeämmin, kun väkeä jää lähivuosina eläkkeelle suurin joukoin.

    - Julkiset tehtävät on perustettu poliittisilla päätöksillä - esimerkiksi peruskoulu, terveyskeskukset tai päiväkodit. Julkisella sektorilla tehtävää työtä on arvostettava myös palkkauksellisesti, hän sanoo.

    Mahdollisuuksiin on tartuttava

    Piekan mielestä AKAVA on hieno yhteisö olla töissä.

    - Itse olen viihtynyt hyvin. Tuskin muuten olisin ollut kohta 27 vuotta AKAVAn palveluksessa, Piekka tunnustaa avoimesti. Samalla hän kehuu AKAVAa moniarvoiseksi ja hyvin yksilölliseksi.

    - AKAVA ei ole missään tapauksessa yhteen muottiin valettu järjestö, vaan tilaa on monenlaisille ihmisille, Piekka painottaa. Monimuotoisuus tuo myös ristikkäispaineita. Jäsenjärjestöt voivat kilpailla samoilla alueilla, ja toisaalta voi esiintyä erilaisia ryhmäintressejä niin kuin muuallakin järjestömaailmassa.

    Piekka uskoo, että AKAVA-yhteisöllä on isot mahdollisuudet tulevaisuudessa. Niihin on vain tartuttava. AKAVAlla on kasvupotentiaalia, ja jäsenet ovat merkittäviä vaikuttajia. Akavalaiset ovat keskeisissä asemissa kaikissa työyhteisöissä.

    - Kyse on siitä, millä tavalla osaamme käyttää nämä mahdollisuudet hyväksi, Piekka muistuttaa.

    Ihmisestä on huolehdittava

    Piekka arvelee, että liittotasolla tapahtuu tulevaisuudessa yhdistymisiä ja syntyy koalitioita. Niin käy sekä työnantaja- että palkansaajapuolella.

    - En kuitenkaan näe mitään perustetta, että keskusjärjestöjen lukumäärä muuttuisi palkansaajapuolella. Niistä jokaisella on omat traditionsa, oma toimintakulttuuri ja jäsenistö poikkeaa toisistaan, Piekka arvioi.

    Piekka myöntää itse olevansa tulopoliittisen kauden lapsi. Tulopoliittinen neuvottelujärjestelmä ja palkkausjärjestelmät kehittyvät koko ajan. Piekan mielestä muutokset pikemminkin tukevat järjestäytymisen merkitystä kuin toimivat sitä vastaan. Työpaikkatason neuvottelutoiminta edellyttää organisoitumista. Järjestäytymistä tarvitaan myös liittotason ja valtakunnallisten asioiden hoitamiseksi.

    - Ihmisen hyvinvoinnista huolehtiminen työpaikalla on loppujen lopuksi tärkein tavoite, Piekka tiivistää.

    Teksti: Heikki Saari