Merkittävä sopimus palkoista

Yliopistojen opetushenkilöstöä koskeva tarkentava virkaehtosopimus syntyi opetusministeriön ja AKAVA-JS:n neuvottelemana 28. helmikuuta. Sopimus on merkittävä monessakin suhteessa. Ensiksikin, niin sanottujen järjestelyvarojen kohdentamisesta saatiin aikaiseksi tasapainoinen ratkaisu. Toiseksi, joidenkin yliopistojen perustamat ”villit” opettajanimikkeet tulivat virkaehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Kolmanneksi, yliopistojen opettajien sivutehtävien palkkioperusteista saatiin vihdoinkin valtakunnallinen sopimus aikaiseksi ja neljänneksi, Helsingin yliopistolle neuvoteltiin oma sopimusosa, joka sisältää opettajien palkkarakenteen ja vastaavan tehtävätasojen kuvauksen.

Tässä yhteydessä käsitellään tarkemmin vain Helsingin yliopistoa koskevaa sopimuksen osaa.

Tarkentava virkaehtosopimus on kokonaisuudessaan luettavissa Tieteentekijöiden liiton kotisivuilta (www.tieteentekijoidenliitto.fi).

Helsingin yliopistoa koskeva sopimusosa

Helsingin yliopiston konsistori päätti viime vuonna, että se uudistaa opetusvirkojensa järjestelmän. Yliopisto pyrkii siirtymään uusiin virkatyyppeihin vaiheittain pitkän ajan kuluessa. Uusi järjestelmä edellyttää myös uusia sopimusmääräyksiä. Siksi tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on sovittu uudesta palkkarakenteesta ja vastaavista tehtävätasojen kuvauksista.

Konsistorin päätöksen mukaan assistentti-nimike rajataan jatkokoulutusvirkoihin. Virat ovat määräaikaisia siten, että määräaika on yleensä viisi vuotta. Pääsääntönä on, että assistentin virkaan voidaan nimittää vain yhdeksi toimikaudeksi. Väitöskirjatyön loppuun saattamiseksi virkaan voidaan perustellusta syystä nimittää myös toiseksi kaudeksi, jonka tulee kuitenkin olla viittä vuotta lyhyempi.

Tohtorin tutkinnon suorittanut voidaan nimittää tohtoriassistentin virkaan enintään kolmeksi vuodeksi. Tähän post doc-luonteiseen kauteen ei voi saada jatkoa.

Keskikategoriassa siirrytään pääsääntöisesti yliopistonlehtorin virkanimikkeeseen. Siirtymisen myötä luovutaan nykyisistä yliassistentin, päätoimisen dosentin, tutkijan, tutkijalehtorin, yliopettajan, lehtorin ja päätoimisen tuntiopettajan virkanimikkeistä.

Helsingin yliopistoa koskeva sopimusosa on rinnakkainen kaikkia yliopistoja koskevien sopimusmääräysten kanssa. Rinnakkaisuus tarkoittaa sitä, että kummatkin sopimuskohdat ovat voimassa olevia sopimusmääräyksiä, mutta yksittäiseen virkaan tai virkasuhteeseen voidaan soveltaa vain toista näistä vaihtoehdoista.

Virkaa perustettaessa tai muutettaessa, virkaan nimitettäessä tai virkasuhteeseen määrättäessä sovelletaan uutta järjestelmää, ellei erityisestä syystä muuta johdu. Edellytyksenä on, että yliopisto voi tehdä sen käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa. Tarkoituksena on myös, että opettaja voidaan suostumuksensa mukaisesti siirtää valtakunnallisesta järjestelmästä uuteen järjestelmään.

Myönteistä

Helsingin yliopistoa koskeva sopimusosa sisältää runsaasti positiivisia piirteitä. Siksi on toivottavaa, että se otettaisiin ajan myötä käyttöön myös muissa yliopistoissa.

Itä-Suomessa sekä Tampereella suoritetut tehtävien vaativuuteen pohjautuvat palkkausjärjestelmätestaukset osoittavat, että erityisesti assistentit, yliassistentit, päätoimiset tuntiopettajat ja tutkijakoululaiset saavat työtehtäviensä vaativuuteen nähden liian pientä palkkaa. Helsingin yliopiston uusi palkkarakenne avaa vihdoinkin tien edellä mainittujen ryhmien räikeän alipalkkauksen poistamiseen. Lisäksi se mahdollistaa lehtoreiden ja professoreiden palkkojen korottamisen.

Sopimuksen merkittävimpänä ja kauaskantoisimpana saavutuksena voidaan pitää tohtoriassistenttien nostamista Helsingin yliopiston uudessa palkkarakenteessa sille tasolle, jolla kaikkien tohtorin tutkinnon suorittaneiden assistenttien olisi tullut yliopistoissa jo ajat sitten olla.

Pohdittavaa

Konsistorin keskikategorian virkaksi ottama yliopistonlehtori on nimikkeenä epäonnistunut. Tulevaisuudessa onkin syytä pohtia, löytyykö tilalle parempi vaihtoehto. Kuulostaa todella hassulta, kun joku kertoo aikanaan olevansa Helsingin yliopiston yliopistonlehtori.

Klaus Sundbäck
toiminnanjohtaja