Gallup-kysely osoittaa:
Tieteentekijät seitsemän tonnin palkkakuopassa
Tieteentekijöiden liiton toimeksiannosta Suomen Gallup Ad Oy:n toteuttamasta tutkimuksesta saa kuvan, että suomalaiset arvostavat yliopistoissa tehtävää opetus- ja tutkimustyötä ja luulevat, että siitä maksetaan kohtuullinen palkka. Kansan mielikuvan ja todellisuuden välillä on kuitenkin huima ero.
Jos suomalaiset saisivat päättää, yliopiston opettaja ja tutkija ansaitsisi noin 19 000 markkaa kuukaudessa. Kansalaiset myös olettavat, että palkkataso on suunnilleen tällainen.
Tieteentekijöiden liiton huhtikuussa 1998 suorittama jäsenkysely kuitenkin osoittaa, että liiton jäsenistön säännöllisen työajan keskipalkka ennen ennakonpidätystä 1998 oli 12 036 mk kuukaudessa.
Akavalaisten vastaava keskipalkka lokakuussa 1998 oli 15 970 markkaa ja kaikkien palkansaajien vastaava kuukausipalkka oli samaan aikaan 11 310 markkaa.
Tieteentekijöiden liiton jäsenkyselyyn vastanneista 45 %:lla oli lisensiaatin tai tohtorin tutkinto ja 50,6 %:lla ylempi korkeakoulututkinto. Suomalaiset uskovat koulutuksen kannattavan. Tieteentekijöiden kohdalla se ei ole kannattanut ainakaan palkkausta ajatellen.
Gallup-tutkimuksen tausta
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä on suomalaisten ja Helsingin yliopiston opiskelijoiden mielikuva yliopiston opettajien ja tutkijoiden keskimääräisestä bruttopalkasta ja kuinka paljon heidän pitäisi vastaajien mielestä saada.
Suomalaisten mielikuva palkoista tutkittiin puhelinhaastatteluina. Haastattelut tehtiin 11.-13.1.2000. Haastateltavat kiintiöitiin sukupuolen, iän, ja asuinpaikan mukaan vastaamaan koko väestöä. Tutkimuksessa haastateltiin 501 henkilöä, jotka olivat täyttäneet 15 vuotta.
Yliopiston opiskelijoita haastateltiin 14.-25.1.2000. Haastatteluissa huomioitiin sukupuoli ja tiedekunta. Opiskelijahaastatteluja tehtiin yhteensä 154.
TULOKSET:
Suomalaisten mielikuva
Keskimäärinen palkka-arvio oli 18 000 - 19 000 markkaa kuukaudessa. Kymmenesosa vastaajista ei osannut arvioida palkan suuruutta. Vastaajista puolet arvioi yliopiston opettajan ja tutkijan saavan keskimäärin 15 000 - 21 000 markkaa bruttona kuukaudessa. Kolmasosan mielestä keskimääräinen bruttopalkka on vähintään 20 000 markkaa. Vastaajista neljäsosa arvioi palkaksi alle 15 000 markkaa kuukaudessa.
Naisten ja miesten välillä ei ollut eroja arvioinnissa. Vastaajien iällä sen sijaan oli selvä yhteys palkka-arviointeihin. Iäkkäämmät vastaajat arvioivat opettajan ja tutkijan palkan suuremmaksi kuin nuoremmat vastaajat.
Vastaajien mielikuva yliopiston opettajien ja tutkijoiden keskimääräisestä kuukausipalkasta ei merkittävästi eronnut siitä, mikä olisi vastaajien mielestä sopiva kuukausipalkka yliopiston opettajalle ja tutkijalle. (Taulukko 1.)
Yliopiston opiskelijoiden mielikuva
Opiskelijoiden keskimääräinen palkka-arvio oli 14 000 - 15 000 markkaa kuukaudessa. Opiskelijat olivat lähempänä totuutta ja arvioivat yliopiston opettajan ja tutkijan keskimääräisen bruttokuukausipalkan pienemmäksi kuin suomalaiset keskimäärin. Opiskelijoista 60 % arvioi kuukausipalkaksi 10 000 - 15 999 markkaan. Kolmasosan mukaan opettajat ja tutkijat saavat keskimäärin palkkaa vähintään 16 000 markkaa.
Keskimäärin sopivana palkkana opiskelijat pitivät 17 000 - 18 000 markkaa kuukaudessa. Puolet opiskelijoista sanoi sopivaksi palkaksi vähintään 16 000 markkaa ja kolmasosa vähintään 20 000 markkaa. Muista suomalaisista poiketen opiskelijat olivat sitä mieltä, että opettajien ja tutkijoiden palkkakuoppa on vain 5 000 - 6 000 markkaa. (Taulukko 2.)
Yliopistopalkat ylöspäin!
Tieteentekijöiden selkeä palkkakuoppa ei näy ainoastaan gallup-kyselyn tuloksissa.
Valtion palkkaseurantatyöryhmän loppuraportti osoittaa kiistatta, että yliopistojen asiantuntijatehtävissä olevilla on poikkeuksellisen huono palkkakilpailukyky (kts. Acatiimi 1/2000). Myös valtion työmarkkinalaitoksen selvityksen mukaan yliopistojen johtotehtävissä olevien ja asiantuntijoiden palkat ovat kaikkein kilpailukyvyttömämpiä koko valtionsektorilla (kts. Acatiimi 8/99).
Liiton vuonna 1998 tekemä jäsenkysely osoitti, että suurin osa jäsenistöstä oli sitä mieltä, että heidän palkkansa oli liian pieni työtehtäviin nähden. 56,6 % oli mahdollisesti valmis osallistumaan työtaisteluun, jos aiheena olisi yliopistojen ja tutkimuslaitosten palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen. Jäsenkyselyyn vastasi 38 % jäsenistöstä.
Tieteentekijöiden liiton työtaisteluvalmius on nyt parempi kuin koskaan. Myös henkistä valmiutta on pyritty tietoisesti kohottamaan. “Yliopistopalkat ylöspäin” oli yksi täksi kevääksi suunnitellun lakon iskulauseista. Sekä liiton työtaistelutoimikunta että paikalliset työryhmät pitävät valmiutta yllä ja kehittävät sitä edelleen kaiken aikaa seuraavien palkkaneuvottelujen tueksi.
Useiden tuhansien markkojen palkkakuoppaa ei luonnollisesti voida korjata kerralla vaan se on ajoitettava usean vuoden ajalle. Tieteentekijöillä on neuvotteluissa tukenaan selvät todisteet palkkakuopasta ja nyt myös suuren yleisön ja opiskelijoiden mielipide siitä, että tieteen tekemistä on arvostettava myös palkkauksessa.
Marketta Honkanen
| 
