• pääsivu
  • sisällys

  • Hallitusten jäsenten esittely

    Tässä lehdessä esitellään lehden julkaisijaliittojen hallitukset. Acatiimi-lehti lähetti ennen joulua Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton ja Yliopistonlehtorien liiton hallitusten jäsenille pari kysymystä, joihin pyydettiin lyhyitä vastauksia:

    1) Mikä on virkasi/tehtäväsi vuonna 2000? Mitä harrastat?

    2) Mitä pitäisi tehdä yliopistojen palkkojen parantamiseksi ja mihin muihin asioihin haluat vaikuttaa liittosi hallituksessa alkavana vuonna?

    Professoriliiton hallitus 2000


    Juhani Keinonen
    puheenjohtaja

    1. Olen sovelletun fysiikan professori Helsingin yliopistossa ja fysiikan laitoksen esimies sekä tiedekuntaneuvoston ja konsistorin jäsen. Vietän viikonlopuista usein päivän mökillä ja käyn mielelläni oopperassa.

    2. Valtiotyönantajan kanssa tulisi saada aikaan sitova ohjelma yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien henkilöiden osalta valtion palkkaseurantaryhmän loppuraportin ja valtion työmarkkinalaitoksen kannanottojen mukaisesti. Sitä tulisi täydentää henkilökohtaisten, tuloksellisuuteen perustuvien lisien järjestelmällä. Tavoitteenani on myös, että liiton näkemykset tulevat yhä enemmän esille julkisessa sanassa ja päättäjille. Pyrin osaltani vaikuttamaan yliopistojen perusrahoituksen ja siihen liittyen henkilöstön aseman parantamiseen.


    Kari Sajavaara
    varapuheenjohtaja

    1. Olen soveltavan kielentutkimuksen professori ja Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen johtaja Jyväskylän yliopistossa. Olen toiminut myös humanistisen tiedekunnan dekaanina vuodesta 1996. Harrastuksille ei jää kovin paljon aikaa. Luen dekkareita yösydännä, ja muutakin kaunokirjallisuutta, jos silmät pysyy auki. JYP:n jääkiekko-ottelut talvella ja Kirin pesäpallo kesällä vievät sopivasti ajatuksia pois työasioista.

    2. Ilmeisesti aletaan olla sellaisessa vaiheessa, että päättäjien on pakko tehdä jotakin yliopistojen palkka-asiassa. Tokkopa siinä meidän puolella kovin paljon uudenlaisia toimia on toteutettavissa. Yliopistossa toimivia edustavat järjestöt voisivat kyllä pyrkiä mittavampaan yhteistyöhön. Liiton hallituksessa tulee vuoden mittaan esille hyvin monia erilaisia tärkeitä asioita, jotka kaikki kaipaavat huomiota.


    Maija Grönholm

    1. Hoidan suomen kielen professuuria Åbo Akademissa Turussa. Samalla toimin laitokseni johtajana. Ainoa ns. harrastus, johon liikenee aikaa, on professorien järjestötoiminta.

    2. Kaikkien professorien palkkoja pitäisi nostaa vähintään yhdellä palkkaluokalla. Tavoitteeseen on mahdollista päästä lisäämällä valmiutta työtaisteluun.


    Mauno Kosonen

    1. Toimin Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina ja virkani on suunnittelumaantieteen professori saman tiedekunnan maantieteen laitoksella. Muut harrastukset ovat toistaiseksi todella vähissä.

    2. Toivottavasti asiallinen professorien kehnon palkkatason esilläpito julkisuudessa riittää, mutta tarvittaessa myös järjestölliset toimenpiteet tulevat kysymykseen. Olen valmis toimimaan muutoinkin, jotta yliopistollisen osaamisen arvostus lisääntyisi yhteiskunnassa.


    Erkki K. Laitinen

    1. Laskentatoimen professori Vaasan yliopiston laskentatoimen laitoksella. Tällä hetkellä lähes kaikki vapaa-aika menee tutkimustyöhön ja opetusmateriaalin kirjoittamiseen. Jos aikaa olisi, haluaisin harrastaa enemmän ainakin golfia, lentopalloa, ammuntaa, puutöitä, ratsastusta ja vapaamuotoista kirjoittamista. Erityisesti fyysisen kunnon nostaminen olisi tärkeää.

    2. Ensimmäinen asia on neuvotella hyvä yleisopimus. Tällä hetkellä kaikki tunnustavat sen tosiasian, että olemme palkkakuopassa. Toinen asia on siirtyä yliopistokohtaisilla sopimuksilla palkkaluokkiin A29 ja A30. Kolmas asia on yleistää käytäntöä, jonka mukaan hankkimallaan ulkopuolisella rahoituksella voi vapaammin nostaa omaa palkkaansa. Eräs tärkeimmistä asioista on parantaa työssä jaksamista, johon tietysti myös palkka vaikuttaa. Tätä jaksamista pitäisi parantaa kehittämällä tulosmittausta siihen suuntaan, ettei se johda liian stressaavaan työilmapiiriin, kuten nykyisin tapahtuu.


    Tapani Pakkanen

    1. Virka: Joensuun yliopisto, kemian professori, laitoksen johtaja. Harrastukset: kirjallisuus, pyöräily.

    2. Tuloksellisuus on palkittava kannustavalla palkkauksella. Lisäksi yliopistojen perusresurssit on nostettava vastaamaan uusia tulostavoitteita.


    Pekka Pihlanto

    1. Liiketaloustieteen (laskentatoimen) professori Turun kauppakorkeakoulussa vuodesta 1985 alkaen ja laskentatoimen laitoksen johtaja. Vapaa-aikana luen kirjallisuutta ja kuuntelen jazz-musiikkia.

    2. Professorien palkkojen jälkeenjääneisyyttä tulisi korostaa julkisuudessa sekä tuoda esiin haittoja, joita tästä aiheutuu yliopistolaitokselle. Lisäksi kaikkia järjestöllisiä toimenpiteitä on käytettävä tilanteen korjaamiseksi. Haluan edistää mm. professorien työolosuhteiden parantamiseen tähtääviä toimia.


    Marja-Leena Piitulainen

    1. Olen Tampereen yliopiston germaanisen filologian professori ja humanistisen tiedekunnan dekaani. - Harrastuksille jää liian vähän aikaan. Kun mahdollista, luen, kävelen ja kesällä uin.

    2. Yliopistoväen palkkojen parantamiseksi on yritettävä vaikuttaa yleisiin asenteisiin osoittamalla faktatiedoin palkkojen jälkeenjääneisyys ja tiedottamalla siitä julkisuudessa - kuten nyt on tapahtunutkin. Tärkeää on myös tarkastella yliopistojen korkeasti koulutetun henkilöston huonoa palkkakilpailukykyä yleisenä koulutuspoliittisena kysymyksenä: palkkojen nostamisella on varmistettava, että yliopistoihin saadaan mahdollisimman korkeatasoisia opettajia ja tutkijoita. Muita asioita, joihin liiton hallituksessa haluaisin vaikuttaa, on mm. sapattijärjestelmän kehittäminen, mikä omalta osalta auttaisi työssä jaksamisessa ja parantaisi tutkimusedellytyksiä. Tärkeää on myös saada professorien ja ylipäätään yliopistojen ääni entistä paremmin kuuluville koulutus- ja tutkimuspoliittisia ratkaisuja tehtäessä.

    Tieteentekijöiden liiton hallitus


    Björn Fant
    puheenjohtaja

    1. Olen yliassistentti ja dosentti Helsingin yliopistossa. Luennoin sekä fysiikan peruskursseja että erikoiskursseja. Tutkimusalani on ydinfysiikka jossa teen paljon kansainvälistä yhteistyötä. Harrastuksiini kuuluu ulkoilu ja yhdistystoiminta.

    2. On ensiarvoisen tärkeätä että yliopiston virkarakenne ja vastuunjako on selkeä. Yliopistotoiminnan tulokset ovat yhteiskunnalle tärkeitä ja korostamalla tätä tullaan jatkossa maksamaan kunnon palkkaa tästä vastuullisesta tehtävästä.


    Stina Immonen
    varapuheenjohtaja

    1. Työskentelen Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden osastolla tutkijana ja opettajana. Laiskottelun lisäksi harrastan kuorolaulua.

    2. Yliopistojen rahoitusrakenteessa perusrahoituksella olisi kyettävä turvaamaan yliopistoväen kilpailukykyinen palkkaus. Tämän lisäksi Tieteentekijöiden liiton on vaikutettava henkilöstöstrategisen ajattelun ja toiminnan kehittymiseen yliopistoissa.


    Sirkku Manninen
    varapuheenjohtaja

    1. Olen kasviekologian ma. professori 1.1., mutta sitä en tiedä, mitä olen 31.12. Kesällä rentoudun mökillä – uin, sukeltelen, luen dekkareita ja seuraan merenrannan ja metsän eläinten elämää. Talvella henkireikänä toimivat taidenäyttelyt.

    2. Poliittisilta päättäjiltä pitää vaatia lisää budjetoitua rahaa yliopistojen perusrahoituksen, palkkojen ja apurahatutkijoiden aseman korjaamiseksi.


    Tellervo Keto

    1. Amanuenssi englannin kielen laitoksella Jyväskylän yliopistossa. TTL:n ja Jytten lisäksi en varsinaisesti harrasta muuta kuin aikataulutonta oleilua ja puuhastelua lasten, ystävien tai itseni kanssa. Luovaa ja rentouttavaa lorvehtimista aina kun suinkin ehtii.

    2. Mitä ilmeisimmin on korkea aika lopullisesti unohtaa turha vaatimattomuus ja varautua aikaisempaa räväkämpienkin keinojen käyttöön palkkojen parantamiseksi. Muita aina vain tärkeitä asioita ovat esimerkiksi yliopistojen henkilöstörakenne ja -politiikka.


    Marjaana Kinnunen

    1. Tällä hetkellä toimin eduskunnan keskuskanslian tietopalvelun toimistopäällikkönä. Sijaisuus kestää vaalikauden loppuun. Eduskunnan keskuskanslian tietopalvelu palvelee kansanedustajia, edustajien avustajia ja virkamiehiä. Harrastan lukemista ja kuntoliikuntaa.

    2. Kirjastonhoitajien ja informaatikoiden palkkauksen jälkeenjääneisyyden parantaminen vaatisi kokonaisratkaisua. Paikallisilla kuoppakorotuksilla voidaan korjata vain räikeimpiä epäkohtia, eikä aina niitäkään. TTL:n kirjastotyöryhmä aloittaa uuden vuosituhannen pohtimalla kirjasto- ja tietopalvelualan palkkausrakennetta ja suosituspalkkoja. Alalle olisi saatava palkkausjärjestelmä, jossa työstä maksetaan sen vaativuuden mukaisesti. Kirjastotyöryhmä tuo palkkausrakennetta ja suosituspalkkoja koskevan asian hallituksen käsiteltäväksi.


    Joel Kuortti

    1. Vedän Tampereen yliopistossa Suomen Akatemian projektia. Kodin ohella lukeminen ja salibandy virkistävät.

    2. Professoreiden palkkoja pitäisi korottaa. Muiden palkat saadaan varmaan vain niin nousemaan. Tutkijakoululaisten asemaan pitää kiinnittää huomiota.


    Erkki Lähderanta

    1. Toimin ma. erikoistutkijana Wihurin fysiikantutkimuslaboratoriossa. Taustavirkani on fysiikan assistentti. Assistenttiyhdistystoiminnan lisäksi harrastan mm. taidetta.

    2. Yliopistojen palkat ovat huonoja. Yhdellä neuvottelukierroksella ei helpolla asiaa saa korjattua. Pitää olla aktiivinen pitemmällä tähtäimellä, mm. yliopistojen imagon parantaminen entisestään. Muita tärkeitä asioita, ehkä kaikkein tärkein, tulee olemaan väliasteen virka. Lisäksi liiton pitäisi tuoda julkisessa sanassa esiin tiedeministerin perustaminen, koska se olisi yliopistojen kannalta tarpeellinen.


    Antero Puhakka

    1. Toimin yhteiskuntapolitiikan assistenttina Joensuun yliopistossa.

    2. Yliopistojen palkkauksen parantamisen edellytyksenä on yliopistojen perusrahoituksen lisääminen. Muita liiton kannalta tärkeitä asioita ovat mm. määräaikaisten ja apurahatutkijoiden asema.


    Jaakko Santala

    1. Toimin geodesian yliassistenttina ja geodesian dosenttina (erityisala insinöörigeodesia) Teknillisen korkeakoulun maanmittausosaston geodesian ja kartografian laboratoriossa. Osallistun TKK:n hallintoon sen kaikilla tasoilla. Olen kahden tieteenalamme referee-julkaisun päätoimittaja. Harrastukset: lukeminen ja kirjoittaminen sekä talo maalla ja koirat.

    2. Yliopistojen palkkojen parantamiseksi haluan vaikuttaa yliopistojen tutkija-opettajien palkkakehityksen vääristymän korjaamiseen. Osaltaan palkkojen parantamiseen voidaan vaikuttaa yliopistojen uudella koulutukseen, pätevyyteen ja työtehtävien vaativuuteen perustuvalla palkkausjärjestelmällä.

    Liittoni hallituksessa haluan vaikuttaa kilpailukykyisen ja urakehityksen turvaavan virkarakenteen kehittämiseen. Siinä tulee säilyttää assistenttijärjestelmä; uuden virka-asteen ja sen kohdalla assistenttiprofessorin nimikkeen käyttöönottoa tulee tutkia.


    Ana Vaananen

    (Ana Vaananen oli viime vuoden lopun ja tämän vuoden alun Yhdysvalloissa.) Hän toimii assistenttina Taideteollisen korkeakoulun vaatesuunnitteluosastolla.


    Virpi Vaattovaara

    1. Olen Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan atk-amanuenssi. Työtehtävät ovat pääasiassa ohjausta ja opetusta. Olen innostunut myös viestintään/mediaan liittyvistä uusista, haastavista näkökulmista opetuksessa ja tutkimuksessa. Luen, pyöräilen työmatkat ja harrastan monenlaista suunnittelua, kuten sisustamista, kalusteita ja kesällä pihaa.

    2. Yliopistoissa annetaan maan korkeinta opetusta ja tehdään Suomen korkeatasoisinta tutkimusta. Ajatuksesta “kun on paljon töitä ja vähän vapaa-aikaa, niin kelpaa se pienempikin palkka” pitää päästä jo irti ja myös itse alkaa arvostaa koulutusta sekä osaamista palkkauksemme osana. Perusresurssien riittämättömyys ja etenkin henkilöstön “kesken loppuminen” alkaa olla se aikapommi, jonka purkamiseen toivon myös voivani vaikuttaa liitossa mm. henkilöstöpoliittisten kannanottojen sekä erilaisten selvitysten kautta.

    Tieteentekijöiden liiton hallituksen varajäsenet

    Jukka Särkkä
    (lehtori, hydrobiologia,
    Jyväskylän yliopisto)

    Tapani Kemppainen
    (informaatikko, Oulun
    yliopisto, KIBI)

    Susan Eriksson
    (assistentti, sosiologia,
    Tampereen yliopisto)

    Minna Jokela
    (assistentti, valtio-oppi,
    Turun yliopisto)

    Eero Vatanen
    (tutkija, taloustiede,
    Joensuun yliopisto)

    Riku Matilainen
    (yliassistentti, valtio-oppi,
    Svenska handelshög- skolan)

    Matti Kotiranta
    (assistentti, teologia,
    Helsingin yliopisto)

    Anders Kjellman
    (professori mvs, kansan-
    taloustiede, Åbo Akademi)

    Yliopistonlehtorien liiton hallitus


    Vesa Kulmala
    puheenjohtaja

    1. Olen Turun yliopiston fysiikan lehtori. Virkatehtäviini kuuluu tänäkin talvena tutkimusta. Kesällä harrastan golfia.

    2. Valtion yleisestä virkaehtosopimuksesta tulisi irrottaa valtion opetusala omaksi sopimusalueekseen, jonka neuvottelut AKAVA-JS voisi käydä nykyistä suvereenimmin. Tämä edellyttäisi korkeakoulualan järjestöjen vielä nykyistäkin tehokkaampaa yhteistyötä. Virkarakenneuudistus tulee yliopistoissa myös toteuttaa haitallista dispersiota välttäen.


    Juhani Henttula
    varapuheenjohtaja

    1. Toimin vero-oikeuden yliopettajana Tampereen yliopistossa. Eräs mieluisimmista harrastuksistani on edelleen lentopallo ja erityisesti beach-volley (joukkueessa “Isä ja poika” isä hoitaa taktiikan ja poika edelleen kaiken muun).

    2. Selvitykset ovat yksiselitteisesti osoittaneet yliopisto-opettajien palkkojen jälkeenjääneisyyden. Tämäkin ongelma on sidoksissa yliopistojen perusopetuksen voimavarojen niukkuuteen. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan liittojen, yliopistojen ja opetusministeriön tehokasta yhteistyötä.


    Matti Grönroos

    1. Olen tilastotieteen lehtori Turun yliopistossa. Aikaavievin harrastukseni on mökkeily.

    2. Yliopiston opettajien palkkataso on alempi kuin muissa julkisen sektorin tehtävissä, joihin liittyy suunnilleen sama vaativuus. Yliopistotutkinnon suorittanut saa selvästi parempaa palkkaa yksityisellä sektorilla kuin virkamiehenä yhtä vaativaa työtä tehdessään. Ennen kuin nämä palkkauksen epäkohdat jollain tavalla ratkaistaan, ei voi ajatella tehtävän mitään työnantajan vaatimia palkkauksen rakennemuutoksia. Virkarakenteen kehittäminen Helsingin yliopiston konsistorin tekemien päätösten pohjalta on tärkeä ja vielä paljon työtä vaativa asia.


    Tuula Hirvonen

    1. Olen lehtori englannin kielen laitoksella Jyväskylän yliopistossa ja samalla hoidan laitoksen johtajan tehtäviä.

    2. Valtiovallan tulisi ottaa selkeä kanta yliopiston palkkojen jälkeenjääneisyyteen ja korjata asia nopeasti. Opetushenkilökunnan opetustaidot ja pedagoginen kelpoisuus ovat keskeisiä asioita.


    Jyrki Jyrkiäinen

    1. Hoidan keväällä tiedotusopin professorin virkaa Tampereen yliopistossa ja toimin laitoksen johtajana. Syksyllä olen tutkijana SA:n mediakulttuuriohjelman hankkeessa "Mediatalous, sisältö ja moninaisuus". En harrasta sauvakävelyä.

    2. Palkkausjärjestelmän kehittämisessä pitäisi suuremmalla kertoimella ottaa huomioon yliopistonlehtorien opetustyön vaativuustekijät. Ennen luentosaliin astumista tapahtuva opetuksen valmistelu ja valmistautuminen on vaativaa työtä.


    Kaisa Kiiveri

    1. Olen didaktiikan lehtori opettajankoulutuksessa. Harrastuksista ensimmäinen on lukeminen.

    2. Yliopistojen rahoituksen jälkeenjääneisyys on mielestäni pikaisesti korjattava. Siihen liittyvänä on selkiytettävä tiedekorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen tehtävänkuvaa. Tiedekorkeakouluissa on resurssoitava laadukkaaseen perusopetukseen ja mm. lehtoritason opettajien tutkimusmahdollisuuksiin kokonaistyöaikasopimuksen näkemyksen mukaan.


    Helena Lupari

    1. Taideteollisessa korkeakoulussa tekstiilitaiteen koulutusohjelman lehtori, BA-vastaava, osaston johtoryhmän jäsen. Vapaa-aika kuluu omaan taiteelliseen työhön, perheeseen, lukemiseen, ystäviin ja oman pienen lasikokoelman keruuseen.

    2. Tulosajattelu on mielestäni epäonnistunut nykyisellä systeemillä. Opettajien palkassa ei näy juuri minkäänlainen tulos, motivaation on joutunut hakemaan toisenlaisista asioista. Taideopetuksessa hiertävät myös määräaikaiset virat sekä kokonaistyöajan toimimattomuus.


    Hannu Remes

    1. Toimin Joensuun yliopiston suomen kielen lehtorina. Harrastan mm. viron kieltä ja kulttuuria sekä isoisänäoloa.

    2. Palkat tuskin merkittävästi parantuvat, ellei päättäjien suhtautuminen yliopisto-opetukseen ja -tutkimukseen perusteellisesti muutu. Pyrin edistämään liittomme yliopistopedagogisia tavoitteita ja vaikuttamaan järkevän palkkausjärjestelmän saamiseen.


    Maj-Len Rönkä

    1. Olen Turun kauppakorkeakoulun ruotsin kielen lehtori. Yliopistosektorin ay-toiminta on vapaa-ajan harrastukseni.

    2. Luotan siihen, että VALPAS-selvitys johtaa akateemisiin jatkotutkintoihin yltäneiden palkkauksen parantamiseen. Hallituksen jäsenenä ja palkkasihteerinä aion vaikuttaa siihen, että virkaehtosopimuksia kunnioitetaan ja noudatetaan sekä työnantaja- että työntekijätaholla.


    Riitta Seppälä

    1. Olen Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa puheviestintää opettava äidinkielen lehtori. Pääharrastukseni ovat nykyisellään lukeminen ja liikunta.

    2. Auttaisiko se, että saatettaisiin ensin yleisesti tiedoksi yliopistollisten palkkojen jälkeenjääneisyys? Samalla pyrittäisiin nostamaan tutkimukseen perustuvan opetuksen arvostusta, esimerkiksi takaamalla myös lehtoreille tutkimusmahdollisuus.


    Leenakaisa Sonny

    1. Olen äidinkielen didaktiikan lehtori Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikössä. Omalla ajalla kasvatan punaisia irlanninsettereitä, koulutan matkailuoppaita ja opastan.

    2. Tutkimuksen ja opetuksen perusrahoitus on turvattava. Palkkarakenteen kehittäminen ja virkarakenneuudistus saatava toteutumaan mahdollisimman laajasti. Tiedonkulku avoimeksi ennen päätöksiä kaikilla tasoilla.


    Tuure Westinen

    1. Viestinnän lehtori Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa. Harrastuksiin kuuluu kuntoilu, yhteiskunnalliset asiat ja runous.

    2. Pitää jatkaa systemaattista tasokorotusten hoitamista. Valtion on satsattava erityisesti yliopistojen palkkakuluihin ja resursseihin, jotta parhaat voimat hakeutuisivat töihin kotimaassaan korkeimmalle koulutusasteelle.


    Jan-Håkan Öberg

    1. Toimin ruotsin kielen päätoimisena tuntiopettajana HY:n kielikeskuksessa. Harrastan “talonpitoa”, eli luon lumet talvella ja kesällä hoidan puutarhaa. Luen myös paljon.

    2. Katson että perusrahoituksen turvaaminen loisi edellytykset myös palkkojen saattamiseksi kilpailukykyisiksi. Tämä edellyttää kuitenkin palkankorotusten täysimääräistä budjetointia. Se olisikin perusteltua, etenkin kun yliopistoväki on osoittanut tuloksellisuuden tuntuvasti parantuneen, minkä luonnollisesti tulisi näkyä myös palkoissa. Liitossa haluan aktiivisesti seurata ja vaikuttaa HY:n uuden virkarakenneuudistuksen toteutumiseen.