• pääsivu
  • sisällys
  • Uusi kehittämissuunnitelma hyväksytty

    Valtioneuvosto on 29.12.1999 hyväksynyt koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 1999-2004. Suunnitelmassa linjataan lähivuosien koulutus- ja opetusministeriön hallinnonalan tutkimuspolitiikkaa. Hyväksytty kehittämissuunnitelma vastaa pääpiirteittäin syksyllä lausunnolla ollutta luonnosta.

    Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 1999-2004 perustuu korkeakoululaitoksen kehittämisestä annettuun lakiin (1052/86) ja asetukseen koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta (987/98). Kyseisten säädösten perusteella valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi hyväksymisvuotta ja seuraavaa viittä kalenterivuotta varten opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman.

    Edellinen kehittämissuunnitelma vuosille 1995-2000 oli hyväksytty vuoden 1995 lopussa. Valtioneuvoston 29.12.1999 hyväksymä kehittämissuunnitelma on loogista jatkoa tälle. Uusi kehittämissuunnitelma eroaa edeltäjästään mm. siinä suhteessa, että se on seikkaperäisempi, laajempi ja ehkä selvempiä toimintaohjeita antava.

    Kehittämissuunnitelman merkitys

    Edellä mainituissa laissa ja asetuksessa on yleisellä tasolla määritelty kehittämissuunnitelman sisältö.

    Nimensä mukaisesti kehittämissuunnitelman tarkoituksena on olla suunnitelmana koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämisestä voimassaoloaikana. Kehittämissuunnitelma ohjaa täten lainsäädännön ja muun normiston valmistelua näillä alueilla. Kehittämissuunnitelmalla on voimavarakehitykseen vaikuttavia ulottuvaisuuksia, mikään budjetti se ei kuitenkaan ole.

    Tulosneuvotteluihinkin suunnitelma vaikuttaa.

    Kehittämissuunnitelma on hyväksytty korkealla poliittisella tasolla, valtioneuvostossa. Hyväksymisvaiheita edelsi laaja lausunnonantovaihe sekä viimekädessä ministerityöryhmän käsittely. Kehittämissuunnitelmalla on muiden viranomaisten toimintaan nähden täten huomattavaa vaikutusta. Kehittämissuunnitelmaan tullaan vetoamaan usein.

    Suunnitelman pääasiallinen sisältö

    Suunnitelma käsittää opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja tutkimuksen. Suurin osa Suomessa harjoitettavasta tutkimustoiminnasta jää kehittämissuunnitelman tarkastelun ulkopuolelle, tosin suunnitelmaan sisältyy myös yleisluontoisia tutkimuspoliittisia kannanottoja.

    Koulutuksen osalta suunnitelma on hyvin kattava käsittäen esiopetuksen ja muun koulutuksen aina tieteellisiin jatkotutkintoihin saakka.

    Suunnitelma jakaantuu kolmeen päälukuun: 1) Sivistys kuuluu kaikille, 2) Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämislinjat ja 3) Koulutus ja tutkimusjärjestelmän kehittäminen. Pääluvut jakautuvat alalukuihin.

    Yliopisto-opetusta ja tutkimusta käsitellään useassa alaluvussa. Alaluku yliopistot ja tieteellinen tutkimus käsittää noin viisi sivua kehittämissuunnitelman kaikkiaan 28:sta sivusta. Tämän lisäksi yliopistoja koskevat mm. alaluku tutkimuksen kehittämislinjat ja korkeakoulujärjestelmä. Kehittämissuunnitelman pääpaino ei ole yliopistoissa.

    Jäljempänä on pyritty kuvaamaan kehittämissuunnitelmaa yliopistojen kannalta eräiden keskeisten kysymysten osalta. Monet keskeisetkin kysymykset jäävät kuitenkin käsittelemättä tässä yhteydessä.

    Dualistinen korkeakoulujärjestelmä

    Kehittämissuunnitelman sanavalinnoissa ja painotuksissa korostetaan Suomen korkeakoulujärjestelmän duaalimallia. Suunnitelman mukaan korkeakoululaitos muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, joita molempia kehitetään omien vahvuusalueidensa pohjalta yhteistyötä, työnjakoa, kilpailua ja verkostumista korostaen.

    Valtionneuvoston hyväksymä kehittämissuunnitelma korostanee lausunnolla ollutta suunnitelmaa enemmän korkeakoululaitoksen dualismia. Tästä huolimatta ainakin joku voinee epäillä, että korkeakoulujärjestelmän kaksi pilaria lähenevät tai jopa osittain yhdentyvät. Joka tapauksessa kehittämissuunnitelman viralliseksi tavoitteeksi on asetettu kahden pilarin korkeakoulujärjestelmän säilyminen.

    Eräänä mielenkiintoisena korkeakoulujärjestelmään liittyvänä yksityiskohtana voidaan todeta, että lausunnolla olleessa kehittämissuunnitelmassa korostettiin ammattikorkeakoulujen merkitystä alueellisessa innovaatiotoiminnassa. Nyt hyväksytyssä kehittämissuunnitelmassa myös yliopistot ovat kelpuutetut tähän alueelliseen innovaatiotoimintaan.

    Voimavarat

    Hyväksytty kehittämissuunnitelma ei ole suoranainen voimavaraohjelma. Suunnitelmassa tosin käsitellään myös voimavarakysymyksiä.

    Lausunnolla olleessa luonnoksessa kohdassa Tutkimuksen kehittämislinjat korostettiin ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöhön kohdennettavia lisävoimavaroja. Valtioneuvoston hyväksymässä kehittämissuunnitelmassa korostetaan yliopistoissa harjoitettavan tieteellisen tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen sekä ammattikorkeakouluissa tehtävän tutkimus- ja kehitystyön perusedellytyksien vahvistamista. Tässä suhteessa on siis tapahtunut kehitystä.

    Hyväksytyssä suunnitelmassa korostetaan myös, että saavutettu tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisrahoituksen taso turvataan ja julkisen rahoituksen osuutta kokonaistutkimuspanoksesta vahvistetaan asteittain.

    Vuoden 2000 loppuun voimassa olevan korkeakoululaitoksen kehittämislain ns. voimavarapykälän mukaan yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi yliopistojen määrärahoja korotetaan vähintään määrällä, mikä vastaa sopimusperusteista palkkausmenojen kasvua. Koska palkkausmenot muodostavat suuren osan yliopistojen kokonaismenoista, on voimavarapykälä antanut yliopistojen taloussuunnittelulle suhteellisen hyvää ja välttämätöntä pohjaa. Lausunnolla olleesta luonnoksessa todettiin, että yliopistojen perusrahoituksen vakaa taso turvataan lainsäädännöllä. Hyväksytyssä suunnitelmassa taas todetaan, että yliopistojen perusrahoituksen kehitys turvataan lainsäädännöllä. Kehittämissuunnitelman muutettu sanamuoto on hyvin tulkinnallinen. Tämä viitannee siihen, että korkeakoululaitoksen kehittämislain voimavarapykälän jatkamisesta, sanamuodosta ja sisällöstä tullaan vielä käymään kovaa vääntöä.

    Voimavarakysymyksiä käsitellään myös muissa yhteyksissä. Hyväksytyssä kehittämissuunnitelmassa tavoitteksi asetetaan, että yliopistot suuntaavat vuoteen 2002 mennessä vähintään 3 % vuoden 1999 perusvoimavaratasosta uudelleen. Tässäkin on tapahtunut pientä muutosta.

    Voimavarojen kohdentamisessa korostetaan eri yhteyksissä myös arvioinnin merkitystä.

    Koulutus

    Suunnitelman mukaan yliopistojen koulutustarjonta mitoitetaan siten, että aloituspaikkojen määrä ei nykyisestä olennaisesti kasva. Kasvua ennakoidaan olevan tietovaltaisilla aloilla, biotekniikassa, kulttuuriteollisuudessa, kaupallisella ja opettajakoulutusalueella. Yliopistokoulutuksen läpäisyä tehostetaan niin, että aloittaneista yliopisto-opiskelijoista 75 % suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon viidessä vuodessa ja ylempää tutkintoa edeltävän kandidaatin tutkinnon kolmessa vuodessa.

    Lausunnolla olleen kehittämissuunnitelmaluonnoksen mukaan 70 %:lle ikäluokasta tarjottaisiin mahdollisuudet yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoihin. Näyttäisi siltä, ettei hyväksytyssä suunnitelmassa lähestytä asiaa ainakaan samalla tavalla.

    Suunnitelman mukaan alemman korkeakoulututkinnon asemaa vahvistetaan yliopistojen tutkintojärjestelmässä. Lisensiaatin tutkinto säilyy yliopistollisena tutkintona ja sitä kehitetään ammatillisesti suuntautuneena jatkotutkintona.

    Tutkijakoulujärjestelmää luvataan vahvistaa. Tavoitteeksi asetetaan vahvistetussa suunnitelmassa luonnoksen tapaan 1400 tohtorintutkinnon vuositaso.

    Siirryttäessä korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen korkeakoulusektorilta toiselle luetaan samalla allalla suoritetusta tutkinnosta hyväksi noin puolet suoritetun tutkinnon laajuudesta. Hyväksilukeminen on korkeakoulujen tehtävä. Lausunnolla ollut luonnos lähti jossain määrin toisista hyväksilukemisedellytyksistä.

    Tutkimustoiminta

    Asetuksen mukaan kehittämissuunnitelmassa on kyse nimenomaan yliopistoissa harjoitettavasta tutkimuksesta. Tästä lähtökohdasta kat
    soen on omituista, että ammattikorkeakoulujen harjoittama tutkimustoiminta saa kehittämissuunnitelmassa osakseen niinkin suuren huomion kuin se nyt on saanut. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyötä käsitellään lähes samalla tavalla kuin yliopistojen tutkimustoimintaa. On tosin sanottava, että jossain määrin tilanne on kuitenkin parantunut hyväksytyssä suunnitelmassa verrattuna lausunnolla olleeseen luonnokseen.

    Kehittämissuunnitelma lupaa perustutkimuksen ja tutkijankoulutuksen säilymistä julkisessa tutkimusrahoituksessa vähintään nykyisellä tasolla. Suunnitelmassa korostetaan kansainvälisesti korkeatasoisten tutkimusyksiköiden syntyä, huippuyksikköajattelua sekä tutkimustulosten hyödyntämistä.

    Jorma Virkkala

    5.1.2000