1/16

  • pääsivu
  • sisällys
  • "Jokaisella professorilla tulee olla mahdollisuus opetuksesta ja hallinnosta vapaaseen tutkimusjaksoon täydellä palkalla."

    Professorien tutkimuskausijärjestelmä kuntoon

    Professoriliiton uusi toiminnanjohtaja Tarja Niemelä pitää yliopistoindeksin jäädyttämistä koko hallituskaudeksi erityisen onnettomana päätöksenä. Rahoitusleikkauksista huolimatta professoreille pitää saada kunnollinen tutkimuskausijärjestelmä.

    Varatuomari Tarja Niemelä aloitti vuoden alussa Professoriliiton toiminnanjohtajana. Liiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Jorma Virkkala siirtyy eläkkeelle maaliskuun alusta.

    Tarja Niemelä "astui remmiin" tilanteessa, jossa maan hallitus leikkaa satoja miljoonia euroja yliopistojen rahoituksesta.

    - Kun ollaan taloudellisessa taantumassa, pitäisi päinvastoin investoida koulutukseen ja tutkimukseen. Se loisi kipeästi kaivattavaa uutta kasvua. Korkea koulutustaso ja tutkimus ovat välttämättömät edellytykset innovaatioille.

    Niemelän mielestä jättileikkaukset vievät armotta koulutuksen ja tutkimuksen tason laskuun sekä tutkijoiden määrän vähentymiseen. Yliopistoindeksin jäädyttäminen koko hallituskaudeksi on erityisen onneton päätös. Eduskunta hyväksyi säästölait ennen joulua.

    - Indeksin osalta olisi pitänyt ehdottomasti malttaa ja katsoa vuosi kerrallaan. Jos maan talous lähtisikin nousuun, yliopistoja rangaistaan kovalla kädellä vielä hallituskauden loppuun asti.

    Kevään kehysriihessä hallituksella on tuhannen taalan paikka korjata vielä tilannetta.

    Yliopistojen yt-osaamisessa aukkoja

    Säästötoimet kohdistuvat pahasti henkilöstöön, myös professoreihin. Suomalaisen yliopistohistorian suurimmat yt-neuvottelut päättyivät Helsingin yliopistossa marraskuun viimeisenä päivänä ja henkilöstö kuuli tuloksista tammikuun loppupuolella. Lappeenrannan teknillisen yliopiston yt-neuvottelut johtivat syksyllä 120 henkilötyövuoden vähenemiseen. Aaltoyliopisto ilmoitti 22. tammikuuta, että 190 työntekijää saa lähtöpassit talven aikana ja eläköitymisten, määräaikaisten työsuhteiden päättymisten myötä 130 vähennetään vuoden 2018 loppuun mennessä. Itä- Suomen yliopistossa yt:t päättyvät helmikuun lopussa. Väen vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluja on ollut myös Vaasan yliopistoissa sekä Åbo Akademissa.

    Tarja Niemelän mielestä yliopistojen osaaminen yhteistoimintaneuvottelujen hoitamisessa vaihtelee kovasti.

    - Joissakin yliopistoissa on aidosti etsitty korvaavia toimenpiteitä henkilöstövähennyksille ja on kuunneltu luottamusmiesten esityksiä. Osassa yliopistoja henkilöstö on ehdottanut varteenotettavia vaihtoehtoja, mutta niitä ei ole otettu huomioon.

    Niemelä ei pidä hyvänä Helsingin yliopiston tyyliä tehdä henkilöstöön kohdistuvat säästötoimet etupainotteisesti.

    - Yhteistoimintaneuvotteluissa tulee katsoa tilannetta vuoden aikajänteellä, ei pidemmällä.

    Helsingin yliopiston yt-neuvottelut päättyivät erimielisinä. Erimielisyys koski sekä leikkauksista koituvaa säästötarvetta että henkilöstöön kohdistuvien toimenpiteiden laajuutta ja ajankohtaa. Neuvotteluissa käsitelty säästötarve kohdistuu osin vasta vuoteen 2020, mutta henkilöstövähennykset suunnitellaan tehtäväksi jo tänä vuonna.

    Helsingin yliopiston pääluottamusmiesten mukaan neuvottelujen päättyessä pöydällä oli keskeneräisiä asioita eikä neuvotteluissa päästy koko aikana riittävään konkretiaan.

    - Ensimmäisessä yt-kokouksessa pitää sopia menettelytavoista ja siitä, mitä kirjataan pöytäkirjaan. Pöytäkirjat pitää laatia siten, että ne voidaan julkaista.

    Helsingin yliopistossa yt-pöytäkirjoja on "makuutettu" neuvottelujen päättymisestä lähtien ilman työnantajan allekirjoitusta. Näin pöytäkirjoista ei ole tullut julkisia.

    Yhteistoimintalain mukaan työnantajan on esitettävä kohtuullisen ajan kuluessa henkilöstöryhmien edustajille yleinen selvitys yhteistoimintaneuvottelujen perusteella harkittavista päätöksistä. Niemelä katsoo, että Helsingin ylipistolla oli tässä tarpeetonta viivettä: se antoi selvityksen ensimmäisen osan hallinnon henkilöstön osalta 12.1. ja opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta se oli määrä antaa 27.1.

    Aalto-yliopistossa professorit oli rajattu yt-neuvottelujen ulkopuolelle. Tätä perustellaan sillä, että isohko joukko Aallon professorikuntaa jää lähivuosina eläkkeelle. Professoriliiton uuden toiminnanjohtajan mielestä yhä enemmän hallinnollisia tehtäviä valuu professoreille, kun muuta henkilöstöä ja muita opettajia ja tutkijoita irtisanotaan. Lisäksi määräaikaisuuksia päättyy. Professoreistakin on nykyään 22 prosenttia määräaikaisia.

    Yksityiseen sektoriin verrattuna muutosturva on yliopistoissa alkeellisella tasolla.

    - Yliopistojen tulee varata enemmän rahaa muutosturvaan ja tarjota parempaa tukea irtisanottaville.

    Aalto-yliopiston yt-neuvottelujen päätyttyä työnsä jättäville tarjotaan työllistymisvalmennusta. Helsingin yliopistolla ei ole vastaavaa.

    Professoriliitto tukee irtisanottavia jäseniään juridisilla palveluilla sekä uudelleensijoittamisohjelmalla. Siitä löytyy apua aktiiviseen työnhakuun. Tarja Niemelä kehottaa jäseniä ottamaan yhteyttä kaikissa muutostilanteissa.

    Tutkimuslaitoksissa säädellymmät yt:t

    Yliopistojen lisäksi myös tutkimuslaitoksissa oli synkkä yt-syksy. Henkilöstöä on irtisanottu THL:ssa, Evirassa, GTK:ssa ja Työterveyslaitoksella.

    Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn valtioneuvottelukunnan puheenjohtajana toiminut Niemelä tuntee valtion tutkimuslaitosten tilanteen.

    - Niissä käydyille yt-neuvotteluille on tyypillistä, että ne käydään ensin henkilöstön osalta ja toisessa aallossa kohteena on johto.

    Tutkimuslaitostenkin yt-menettelyissä on puutteita, mutta yliopistoihin verrattuna neuvotteluja voidaan Niemelän mielestä pitää muutosturvan osalta paremmin säänneltyinä.

    - Valtioneuvoston periaatepäätös on olemassa ja sisältää kirjaukset muun muassa muutosturvasta. Ongelmana voidaan pitää sitä, että tutkimuslaitokset voivat itse päättää, mitkä tukitoimet ne ottavat käyttöön.

    Professorien työaika on 2250 tuntia

    JUKO neuvottelee yliopistojen akavalaisen henkilöstön palkoista ja työsuhteiden ehdoista. Tarja Niemelä oli JUKOn neuvottelija, kun yliopistoille tehtiin ensimmäistä työehtosopimusta vuonna 2010. Ihan kivuttomasti neuvottelut eivät edenneet, ja pääsopijajärjestöt kävivät jättämässä lakkovaroituksen valtakunnansovittelijan toimistoon ja työnantajalle. Neuvottelutulos saatiin sovittua päivää ennen työtaistelutoimien aloittamista.

    Yliopistouudistuksen myötä henkilöstön virkasuhteet muuttivat työsuhteiksi. Työnantaja ei ollut enää valtio vaan yliopistot antoivat neuvotteluoikeudet EK:n alaiselle Yksityisen Opetusalan Liitolle (nyk. Sivistystyönantajat ry).

    - Tuolloin henkilöstöjärjestöjen tavoitteena oli siirtää valtion sopimusmaailman säännökset yliopistoille. Työnantaja taas tavoitteli kokonaan uutta tessiä. Tämä aiheutti mutkia neuvotteluihin, Niemelä muistelee.

    Vuoden 2010 jälkeen yliopistohenkilöstön työehtosopimukseen on tullut muutamia päivityksiä, mm. vaativuuslisä ja suorituskorotus.

    Professoreitten osalta Niemelä löytää tessistä eräitä korjausta vaativia kohtia.

    - Työaikasopimukseen liittyvää kirjausta tutkimusjaksosta tulee parantaa. Jokaisella professorilla tulee olla mahdollisuus opetuksesta ja hallinnosta vapaaseen tutkimusjaksoon täydellä palkalla. Kaikki selvitykset osoittavat, että professoreitten työajasta menee yhä enemmän aikaa muuhun kuin tutkimuksen tekemiseen. Yliopistojen irtisanomiset vain pahentavat tilannetta.

    Tilastokeskuksen vuonna 2006 tekemä selvitys yliopistohenkilöstön työajasta osoittaa, että professorien vuosityöaika on 2250 tuntia, kun kokonaistyöaikasopimuksen mukaan sen pitäisi olla 1600 tuntia. Niemelä mielestä Tilastokeskuksen pitäisi ehdottomasti tehdä uusi vastaava ajankäyttöselvitys.

    Tutkimusjaksot ovat yhä tärkeämpi myös siksi, että Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan Professoripooli lopetti toimintansa viime vuonna. Nyt professorit eivät voi poolinkaan kautta hakea tutkimusvapaata.

    - On tärkeää, että yliopistot saavat tutkimuskausijärjestelmän vihdoin toimimaan. Ikävä kyllä rahoitustilanne ei lupaa hyvää tämän asian pikaiselle kuntoon laittamiselle.

    Toinen työehtosopimusasia, johon Professoriliitto ajaa korjausta, on yliopistojen palkkausjärjestelmään sisältyvät johtamispalkkiot.

    - Akateemisia johtamispalkkioita koskevat TES-kirjaukset ovat kovin niukat. Niitä tulee täsmentää. Professoriliitto seuraa hyvin tarkoin palkkioiden kehittymistä ja edellyttää, että palkkioita sovellettaessa kuullaan professoreita ja liiton yliopistokohtaisia osastoja.

    Kokonaistyöaikajärjestelmä ei kaipaa muutosta

    Sivistystyönantajat ry on tehnyt esityksiä yliopistojen palkkausjärjestelmän uudistamisesta. Professoriliiton mielestä työnantajan ehdotukset mm. kokonaispalkkaan siirtymisestä ja arviointiryhmistä luopumisesta ovat merkittäviä heikennyksiä.

    - Nämä merkitsivät työnantajan direktiovallan lisääntymistä, jota Professoriliitto ei voi hyväksyä. Mutta toki palkkausjärjestelmää voidaan kehittää muista lähtökohdista. Järjestelmän pitää kuitenkin edelleen aidosti muodostua työn vaativuudesta ja henkilökohtaisesta suoriutumisesta. Professorin koko työnkuva tulee ottaa huomioon.

    Sivistystyönantajilla on muitakin opetus- ja tutkimushenkilöstön työsuhteen ehtoihin liittyviä aloitteita. Joulukuun alkupuolella se lähetti maan hallituksen ajamiin pakkolakeihin liittyvän tiedotteen. Siinä se katsoi, että "merkittävä henkilöstöryhmä on jäänyt lakiluonnosta valmisteltaessa kustannuskilpailukykyä vahvistavien toimien ulkopuolelle. Lakiluonnoksessa todetaan, että opetus- ja tutkimushenkilöstö ei kuulu työaikalain ja vuosilomalain piiriin".

    Sivistystyönantajat haluaa, että lakiluonnoksen jatkovalmistelussa huomioidaan toimenpiteiden vaikuttavuus kaikille toimialoille ja kaikkiin henkilöstöryhmiin.

    - Nykyistä järjestelmää ei ole tarpeen muuttaa. Joustavan kokonaistyöaikajärjestelmän on syytä jatkua, Niemelä linjaa.

    Tarja Niemelä

    • syntynyt Oulussa v. 1977
    • oikeustieteen kandidaatti, Lapin yliopisto, 2000
    • varatuomari, 2001
    • Vakuutusoikeuden esittelijä ja tiedottajalakimies 2001-2007
    • Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n neuvottelija ja vs. neuvottelupäällikkö 2007-2012
    • Suomen Lakimiesliiton neuvottelupäällikkö ja neuvottelujohtaja 2012-2015
    • JUKO n valtiosektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja 2012-2013 ja 2015
    • naimisissa, kaksi lasta
    • vapaa-aika kuluu yhdessä perheen kanssa liikunnan parissa sekä mökkeillen Etelä-Karjalassa

    Teksti Kirsti Sintonen
    Kuvat Milla Talassalo

    • Painetussa lehdessä sivu 28