ACATIIMI 1/16 tulosta | sulje ikkuna

Hyvä tietää

Yt-menettelyn päättyminen ja irtisanomistilanne

Henkilöstön vähentämiseen tähtäävistä yhteistoimintaneuvotteluista on ikävä kyllä tullut yliopistojen arkea. Seuraavaan juttuun on koottu irtisanomistilanteeseen liittyviä neuvoja.

Henkilöstövähennyksiin tähtäävien yhteistoimintaneuvotteluiden päätyttyä työnantaja yleensä ilmoittaa aikataulun, jonka kuluessa irtisanottaville työntekijöille ilmoitetaan irtisanomispäätöksestä. Työntekijälle on järjestettävä kuulemistilaisuus, jossa irtisanomisen perusteet ilmoitetaan. Kuulemistilaisuuteen saa aina ottaa mukaan avustajan, kuten luottamusmiehen, ja se on myös aina suositeltavaa. Työntekijälle on kuulemistilaisuudessa selvitettävä hänen työsuhteensa päättymisen perusteet ja annettava todistus työsuhteen päättämisestä kirjallisesti.

Irtisanomisaika

Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomisilmoituksen saamista seuraavasta päivästä. Irtisanomisaika on yleensä mainittu työsopimuksessa, mutta mikäli erillistä mainintaa ei ole, noudatetaan työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja. Irtisanomisajat ovat tällöin 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt enintään vuoden, 1 kuukausi, jos työsuhde on kestänyt 1-4 vuotta, 2 kk, jos työsuhde on kestänyt 4-8 vuotta, 4kk, jos työsuhde on kestänyt 8-12 vuotta ja 6 kk, jos työsuhde on kestänyt vähintään 12 vuotta.

Työsuhde on molemminpuolisine velvoitteineen voimassa irtisanomisajan päättymiseen saakka. Tältä ajalta työntekijälle esimerkiksi kertyy edelleen vuosilomaa (toimistotyöajan piirissä olevat) ja hänellä on oikeus työterveyshuollon palveluihin. Työntekijän on lähtökohtaisesti hoidettava työtehtäviään irtisanomisajan loppuun saakka, ellei erikseen ole ilmoitettu, että työntekovelvoitetta ei irtisanomisaikana ole.

Loppupalkan maksaminen

Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Jollei muuta ole sovittu, tulee työnantajan maksaa työntekijän loppupalkka kokonaisuudessaan työsuhteen viimeisenä voimassaolopäivänä. Tällöin on maksettava kaikki mahdolliset saatavat, kuten palkkaan liittyvät lisät, korvaukset, lomakorvaukset ja lomarahat, joita ei siihen mennessä ole maksettu. Työsopimuksissa saattaa olla maininta siitä, että loppupalkka tulee maksaa esimerkiksi seuraavana palkanmaksupäivänä. Mikäli työnantaja viivästyy suorituksessaan, on työntekijällä oikeus saada odotusajalta palkkansa enintään kuudelta kalenteripäivältä.

Kokonaistyöajan piirissä oleville ei lähtökohtaisesti makseta pitämättä jäänyttä vapaata lomakorvauksena, mutta toimistotyöajan piirissä oleville tulee maksaa lomakorvaus jokaisesta pitämättä olevasta lomapäivästä. Lomaraha tulee maksaa myös kokonaistyöajan piirissä oleville ja kokonaistyöajan piirissä olevien tulee ehdottomasti huolehtia siitä, että he pitävät pitämättä olevat vapaansa ennen työsuhteen päättymistä, jottei heille synny oikeuden menetyksiä pitämättä jääneiden vapaiden johdosta.

Uudelleensijoittamis- ja takaisinottovelvoitteet

Työnantajalla on sekä ennen irtisanomista, että myös irtisanomisajan kuluessa velvoite pyrkiä uudelleensijoittamaan työntekijä organisaatioonsa. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan tulee aktiivisesti etsiä työntekijälle uutta työtä, johon tämä koulutuksensa, työkokemuksensa sekä kohtuullisen lisäkouluttamisenkin myötä soveltuisi. Ensisijaisesti pyritään tarjoamaan samaa tai mahdollisimman samanlaista työtä, kuin mitä työntekijä on aikaisemmin tehnyt. Työnantajan on siis aktiivisesti pyrittävä löytämään keinoja, joilla työsuhteen päättyminen voitaisiin välttää. Työsuhteen päätyttyä työnantajalla on nk. takaisinottovelvoite 9 kuukauden ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että työsuhteen päätyttyä työnantajan tulee tarjota 9 kuukauden ajan organisaatiossaan vapautuvia paikkoja ensisijaisesti irtisanotuille työntekijöille, jotka ovat työttöminä työnhakijoina TE-toimistossa. Työnantaja ei siis voi palkata uutta työntekijää sellaisiin tehtäviin, joihin joku irtisanottu työntekijä soveltuisi.

Edellä mainitut takaisinottovelvoite tai uudelleensijoittamisvelvoite eivät koske määräaikaisia työntekijöitä. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu, että pidemmän määräaikaisen työsuhteen osalta määräaikaisellakin työntekijällä voisi olla tämän sopimuskautensa pituinen oikeus kuulua takaisinottovelvoitteen piiriin, mutta että se lakkaisi, kun alkuperäinen sopimuskausi olisi päättynyt.

Määräaikaisten tilanne

Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät ovat siis hieman erilaisessa asemassa yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä ja työntekijöiden tullessa irtisanotuiksi. Lähtökohtaisesti työnantajan tulee välttää toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten irtisanomista ja pyrkiä vähennyksiin mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi jättämällä jatkamatta määräaikaisia työsopimuksia. Yliopistoilla, joissa käytetään poikkeuksellisen paljon määräaikaisia työsuhteita, tämä on erityisen ongelmallista, sillä moni voi olla ollut koko työuransa määräaikaisissa työsuhteissa, kun taas toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa saattaa olla huomattavastikin lyhkäisemmän uran tehneitä. Toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita on myös yliopistojen sisälläkin käytetty kovin eri tavoin, mikä voi johtaa työntekijöiden näkökulmasta hyvin epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin.

Työnantajan tulee pystyä näyttämään jokaisen irtisanotun työntekijän osalta, että hänen kohdallaan on irtisanomisperuste, eli käytännössä yleensä, että hänen työnsä on tosiasiallisesti ja olennaisesti vähentynyt tai lakannut kokonaan. Irtisanottavien työntekijöiden valinta ei saa myöskään perustua epäasiallisiin kriteereihin. Esimerkiksi naisten, raskaana tai perhevapaalla olevien, iäkkäiden, sairaiden tms. työntekijöiden valikoituminen irtisanottaviksi saattaa muodostaa asiassa syrjintäolettaman. Tällöin työnantajan on pystyttävä näyttämään, että irtisanomisen kohdistaminen ei ole johtunut syrjivästä perusteesta.

Irtisanomisen riitauttaminen

Työntekijällä on mahdollisuus riitauttaa irtisanomisensa lainmukaisuus kahden vuoden ajan työsuhteen päättymisestä ja vaatia korvausta lainvastaisesta työsuhteen päättämisestä. Korvauksen määrä on 3-24 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Määrän ratkaisee viime kädessä käräjäoikeus.

Yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen on myös syytä tarkastella käytyjä yt-neuvotteluja. Onko neuvottelut käyty yt-lain mukaisesti? Onko yt-prosessille ollut asianmukaiset perusteet ja onko yt-prosessissa noudatettu yt-lakia? Mikäli yt-prosessia ei ole noudatettu yhteistoimintalain mukaisesti, voi työntekijällä olla mahdollisuus nostaa kanne työnantajaa kohtaan myös yhteistoimintalain rikkomisesta.

Syrjintätapauksessa myös tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen vaatiminen on mahdollista tuomioistuinteitse.

Muutosturva

Muutosturvan tarkoitus on parantaa työntekijöiden turvaa irtisanomistilanteissa ja pitkäkestoisissa lomautuksissa. Tavoitteena on auttaa työntekijöitä työllistymään mahdollisimman nopeasti uudelleen, helpottaa työnhakua, parantaa ammatillista osaamista ja lisätä mahdollisuuksia osallistua työllistymistä edistäviin toimiin, esimerkiksi koulutukseen. Muutosturvaan piiriin kuuluva henkilö voi saada korotettua työttömyysturvaa eli muutosturvan ansio-osaa, mikäli hänelle on laadittu työllistymissuunnitelma ja hän toteuttaa suunnitelmaa aktiivisesti. Hänellä on myös oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen irtisanomisaikana. Muutosturva on työntekijälle vapaaehtoinen.

Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuminen

Työsuhteen päätyttyä irtisanomiseen tuotannollistaloudellisella perusteella, työntekijälle ei tule karenssia, vaan oikeus työttömyysturvaan alkaa heti omavastuuajan jälkeen. Työsuhteen päätyttyä työntekijän tulee välittömästi ilmoittautua TE-keskukseen työttömäksi työnhakijaksi. Nykyään ilmoittautumisen voi tehdä myös netissä. Työvoimaviranomainen neuvoo mitä dokumentteja työnhakijan tulee TE-keskukseen toimittaa.

Tämän lehden julkaisijaliittojen jäsenet on vakuutettu Opettajien työttömyyskassassa, joka on siis maksaa ansiosidonnaisen päivärahan työttömälle jäsenelle saatuaan TE-keskukselta työttömyyskassaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Opettajien työttömyyskassasta saa lisätietoja työttömyysturvaan liittyen opetk.fi.

Myös tyj.fi -sivusto on erittäin hyödyllinen työttömyysturva- asioiden tietopankki. Ko. sivustolta löytyy esimerkiksi päivärahalaskuri, jonne voi syöttää omat tietonsa ja saada arvion päivärahansa suuruudesta. Tällä hetkellä työttömällä työnhakijalla on oikeus saada ansiosidonnaista päivärahaa, mikäli hän täyttää työssäoloehdon (on ollut palkkatyösuhteessa viimeisen 28 kuukauden aikana vähintään 26 kalenteriviikkoa) ja samanaikaisesti on ollut työttömyyskassan jäsen vastaavan ajan.

Mikäli työssäoloehto tai kassan jäsenyysehto eivät täyty, on työnhakijalla oikeus joko Kelan työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Lisätietoja kela.fi.

teksti Mia Weckman
lakimies, Tieteentekijöiden liitto

Liitot auttavat

Oma liittosi avustaa irtisanomistilanteissa sekä työttömyysturvaetuuksiin liittyvissä valitusasioissa. Älä arkaile ottaa yhteyttä.

Jukolaiset liitot järjestävät yliopistojen henkilöstölle tilaisuuksia, joissa voi kysellä työsuhteen päättymiseen liittyvistä asioista:

  • Helsingin yliopiston Porthaniassa 2.2.2016 klo 16.00 alkaen
  • Aalto-yliopistossa 7.3.2016 klo 13.00 alkaen
  • Painetussa lehdessä sivu 10

ACATIIMI 1/16 tulosta | sulje ikkuna