1/16

  • pääsivu
  • sisällys
  • Evirassa on jouduttu karsimaan perustehtäviin kuuluvaa eläintautien tutkimusta, kertoo tutkimusyksikön johtaja Marjukka Anttila.

     

    Sektoritutkimuslaitoksissa ajetaan alas kokonaisia tutkimusaloja

    Valtiotalouden säästötoimet eivät ole armahtaneet yhtäkään sektoritutkimuslaitosta.

    Rokoteimmunologista tutkimusta supistetaan. Sama kohtalo on referessilaboratoriotoimintoihin liittyvällä tutkimuksella, biolääketieteellisellä alkoholitutkimuksella, verenpainetutkimuksella ja WHO:n poliotutkimuksella Suomessa.

    Vielä tylymmin käy Kuopiossa tehdylle genotoksikologiselle tutkimukselle sekä tulehdusimmunologiselle tutkimukselle. Ne molemmat lopetetaan. Jäljellä on enää muutama tutkija ajamassa toimintaa alas.

    Sektoritutkimuslaitosleikkausten vaikutus THL:n tutkimustoimintaan on tylyä luettavaa. Syyt ovat kuitenkin selvät vuoteen 2019 mennessä: laitoksen rahoitus supistuu yli 23 miljoonalla eurolla vuoden 2013 tasosta. Prosentuaalisesti laitoksen talousarviorahoitus pienenee kolmanneksen.

    Valtiotalouden säästötoimet eivät armahtaneet yhtäkään sektoritutkimuslaitosta, mutta niiden tekemään tutkimustyöhön ne vaikuttavat eri tavoin. Tämä johtuu laitosten erilaisuudesta: toisissa tutkimus on keskeisemmässä osassa sekä rahoituslähteistä: osassa tutkimustoiminta perustuu enemmän ulkopuoliseen rahoitukseen.

    Kysyimme laitoksista, millä tavoin säästöt näkyvät tutkimuksessa. THL:n lailla myös Työterveyslaitos on joutunut karsimaan tutkimusalojaan.

    — Erilaisia työtiloja tutkiva sisätilalaboratoriomme siirtyy Turun ammattikorkeaan, kertoo TTL:n pääjohtaja Antti Koivula.

    —Tutkijat siirtyivät tutkimuksen mukana vanhoina työntekijöinä.

    Myös biolääketieteelliselle perustutkimukselle etsitään parhaillaan uutta paikkaa.

    Monessa laitoksessa, esimerkiksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa ja Ilmatieteen laitoksessa leikkaukset on toistaiseksi onnistuttu tekemään ilman suuria leikkauksia tutkijoiden määriin tai aihepiireihin. Silti leikkaukset näkyvät niissäkin.

    —Eniten on vähentynyt eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän tutkimuksen ulkopuolinen rahoitus, kertoo tutkimusyksikön johtaja Marjukka Anttila Evirasta.

    —Aloistamme siihen on aina ollut vaikeinta saada tutkimusrahoitusta. Eviran perustehtävään kuuluvaa eläintauteihin liittyvää tutkimusta on näin jouduttu jonkun verran karsimaan.

    Ilmatieteen laitoksessa supistuksia on tehty lähinnä vähentämällä teknistä henkilökuntaa. Tutkimusalueita ei ole jouduttu karsimaan.

    Geologian tutkimuskeskus on vähentänyt nimenomaan avustavaa henkilökuntaa. Supistukset näkyvät muun muassa mittalaitetutkimuksen kaventuvina resursseina, mutta tieteellistä tutkimusta ei ole tarvinnut ajaa alas miltään alalta.

    Sen sijaan maaperän mineraalipotentiaalin kartoitusta on kuitenkin jouduttu supistamaan selvästi, kertoo GTK:n tutkimusjohtaja Pekka Nurmi.

    Osassa laitoksia on tehty painopisteiden määrittelyä uudelleen. Viime vuonna osakeyhtiöksi muuttunut VTT on vähentänyt tutkimustyötä perinteisen puunjalostuksen ja painotekniikan aloilla. Lisäksi turvetutkimusta ja rakennustekniikan tutkimusta on ajettu alas jo aiemmin.

    Lisäksi tutkimus ohjautuu myös rahoituksen myötä. Esimerkiksi infrastruktuureihin kohdistuvaa tutkimusta tehdään nyt selvästi vähemmän, kertoo VTT:n pääluottamusmies Iiro Auterinen.

    — Kun ministeriöt eivät tutkimusta tilaa, ei sitä meillä tehdä. Niinpä keskitymme enemmän yritysmaailman tarpeisiin.

    Toisaalta VTT:llä on kuitenkin myös ilon aihetta. Biotalous on yksi Juha Sipilän hallituksen painopisteistä ja siihen liittyvää tutkimusta on rahoitettu muun muassa uudella pilottilaboratoriolla. Tämä ei toki kata muita leikkauksia.

    Biotalouteen kohdistuva mielenkiinto on säästänyt myös Luonnonvarakeskus Luken suuremmilta leikkauksilta.

    — Meille on nyt osunut sillä lailla hyvä tilanne, että olemme kokolailla hallituksen kiinnostuksen ytimessä, kertoo tutkimusjohtaja Johanna Buchert.

    Toki sopeutukset ovat vaikuttaneet myös Lukeen, mutta sielläkin henkilöstövähennykset on pyritty tekemään lähinnä keventämällä fuusion tuomaa päällekkäisyyttä hallintopalveluissa ja laboratoriokapasiteetissa. Vuosi sitten aloittanut Luke yhdistää kolme aiempaa tutkimuslaitosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Metsäntutkimuslaitos Metlan ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n. Suurin osa sopeutuksista on voitu tehdä yhtenäistämällä hallintoa.

    Buchert toteaa myös, että aineistonhankintaa ja koetoimintaa on jouduttu tehostamaan. Jatkossa tutkimusta joudutaan tekemään pienemmällä näytteiden otolla.

    • Painetussa lehdessä sivu 6