1/14

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

    Oulun yliopisto luopui Unitime-järjestelmästä

    Opettajien aika tuhraantui aiemmin järjestelmän tekemien virheiden korjaamiseen. Nyt tilalle on tulossa uusi ohjelmisto.

    Acatiimi-lehden numerossa 8/2013 oli juttua Oulun yliopistossa käytössä olevasta Unitime-aikataulutusohjelmistosta. Järjestelmä oli herännyt henkilöstön parissa laajaa tyytymättömyyttä. Tieteentekijöiden liiton jäsenyhdistys Oulun yliopiston Akateemiset ry oli jättänyt asiasta työsuojeluilmoituksen yliopiston työsuojelutoimikunnalle.

    Nyt yliopisto on luopunut kyseisestä ohjelmistosta. Tilalle on otettu Suurlukujärjestyksen hallintajärjestelmä (SLH). Tämä on graafinen käyttöliittymä, jonka pitäisi helpottaa lukujärjestystyötä.

    Koulutusrehtori Olli Silvénin mukaan palaute ja työsuojeluilmoitus otettiin vakavissaan. Koko ongelman taustalla on se, että yliopiston opetussalien määrä on rajusti vähentynyt. Vielä lukuvuonna 2011—12 käytössä oli 250 luentosalia, ja niiden käyttöaste oli maanantaisin 6 ja perjantaisin 5 prosenttia. Tänä lukuvuonna saleja on enää 165 ja maanantaiden käyttöaste on saatu nousemaan 19 ja perjantaiden 15 prosenttiin.

    — Opintosuunnitelmiin on tehty merkittäviä muutoksia ja opiskelijoiden viikoittainen työmäärä on noussut merkittävästi. Nyt tulee suorittaa 30 opintopistettä syksyllä ja 30 keväällä. Aiemmin pisteitä kertyi 47—55 vuodessa, Silvén selvittää.

    Oulun yliopiston pääluottamusmies Kimmo Kontio (JUKO) pitää Unitime-ohjelmasta luopumista huojentavana ratkaisuna.

    — Mukava kuulla, jos työsuojeluilmoitukseen suhtauduttiin asiaan kuuluvalla vakavuudella, kyse kun oli henkilöstön huolen ilmauksesta. Luonnollisesti kaikki ymmärtävät perushuolen: yliopiston tilakustannukset on saatava hallintaan, varsinkin jos tehottoman tilankäytön hintana on henkilöstön vähentäminen.

    — Ehkä olisi voinut alun alkaen kuitenkin kysyä, voiko tilatehokkaampia lukujärjestyksiä tehdä vaillinaisesti pilotoidun ja toimimattoman ohjelman sijasta vaikkapa perinteisen lukujärjestystyön avulla, yksinkertaisesti vain riittävästi lukujärjestysvastaavia ohjeistamalla. Toivottavasti uuden järjestelmän pilotointi on ollut riittävää, ja toivottavasti se ennen kaikkea osoittautuu lukujärjestystyötä helpottavaksi eikä hankaloittavaksi työkaluksi, Kontio tähdentää.

    Kirsti Sintonen

    • Painetussa lehdessä sivu 15