1/14

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     

    Yliopistojen työhyvinvointi vaikuttaa parantuneen

    Työeläkevakuutusyhtiö Varman selvityksessä yliopistojen työhyvinvointi todettiin 2013 paremmaksi kuin koskaan aiemmin. Tulokset eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia aiempien vuosien tulosten kanssa.

    Yliopistojen työhyvinvointi vaikuttaa parantuneen työeläkevakuutusyhtiö Varman tekemän työhyvinvointikyselyn mukaan.

    Kyselyn keskiarvo oli 1-5 asteikolla 3,43, mikä on aavistuksen enemmän kuin 2012 (3,42). Kyselyn nelivuotisen historian aikana trendi on ollut nouseva, vuonna 2010 keskiarvo oli 3,13 ja 2011 3,32.

    Parhaat arvot kyselyn osa-alueista saivat oman työn sisältö ja osaaminen (3,72), lähiesimiestyö (3,66) ja laitostason strateginen johtaminen (3,43). Heikoimmaksi osa-alueeksi tutkimuksessa arvioitiin yliopistotason johtaminen ja strategia (2,92).

    Tulokset eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia, sillä mukana olevat yliopistot ovat vaihdelleet vuosittain.

    Tänä vuonna kyselyn muotoa oli hieman uudistettu lähinnä karsimalla kysymysten määrää ja yhdistelemällä vanhoja kysymyksiä.

    Nyt kysely toteutettiin Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Vaasan yliopistoissa sekä Svenska Handelshögskolanissa, Taideyliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Åbo Akademissa. Vastaajia oli ennätysmäärä, 11 700.

    Parhaat keskiarvot kyselystä saivat Svenka Handelshögskolan, Vaasan yliopisto ja Taideyliopisto. Suuremmista yliopistoista parhaiten pärjäsi Jyväskylän yliopisto. Tämän tarkemmin Varma ei kuitenkaan avaa yliopistojen keskinäistä järjestystä.

    Ikäryhmittäin tarkasteltuina parhaat pisteet antoivat alle 30-vuotiaat (3,6) ja yli 60-vuotiaat (3,5) vastaajat. 30-59 -vuotiailla keskiarvo oli 3,4.

    Miesten keskiarvo (3,48) oli hitusen korkeampi kuin naisten (3,4). Suurimmat sukupuolten väliset erot olivat yhteisöllisyydessä: kysyttäessä tasa-arvon toteutumisesta yksikössä miesten keskiarvo oli 3,81 kun naisilla se oli 3,3.

    Huomattavaa kuitenkin on, että vastanneiden miesten joukossa oli suhteellisesti selvästi enemmän johtajina tai esimiestehtävissä työskenteleviä kuin naisten joukossa.

    Kyselyyn osallistuneiden opetus- ja tutkimushenkilökunnan edustajien vastauksissa pisteitä tuli omien työtehtävien osa-alueelta.

    Mahdollisuus käyttää luovuutta työssäni sai pisteet 4,48 ja työtehtävien mielenkiintoisuus ja haasteellisuus 4,45.

    Omista työtehtävistä akateeminen henkilökunta koki heikoimmiksi perehdyttämisen (2,92) ja mahdollisuuden edetä urallaan (3,01).

    Enemmän ongelmia nähtiin työoloissa. Minulla on tarpeeksi aikaa selviytyä työtehtävistäni sai pisteet 3,11, mutta toisaalta työn ja elämän pitäminen tasapainossa sai selvästi paremmat pisteet 3,7.

    Lähiesimiehen koettiin luottavan työntekijöihin ja olevan oikeudenmukaisia. Työn tavoitteiden määrittelyssä ja palautteen määrässä nähtiin kuitenkin kehitettävää. Esimiestyön heikoimmat pisteet tulivat huomion kiinnittämisestä alaisen työn kuormittavuuteen ja jaksamiseen (3,26).

    Heikoimman yksittäisen arvon akateemiselta henkilökunnalta sai vaikuttaminen yliopiston päätöksentekoon olemassa olevia kanavia pitkin (2,53). Yliopiston ylin johto koettiin muutenkin ongelmalliseksi: johdon avoimuus sai arvon 2,64 ja strategian ymmärrettävyys 2,95.

    Tutkimuksen teettäneen Varman kehityspäällikkö Maaret Ilmarisen mukaan tulosten paraneminen kertoo yliopistojen esimiestyön kehittymisestä.

    — Perinteisesti johtaminen on nähty akateemisessa yhteisössä lähinnä välttämättömänä pahana, joka vie aikaa omalta tutkimukselta. Nähdäkseni asenne on hitaasti muuttumassa.

    Positiivinen kehitys voi kertoa myös siitä, että uuden yliopistolain aiheuttamat suurimmat mullistukset, kuten yliopistojen ja yksiköiden yhdistämiset alkavat olla ohi.

    — On myös mahdollista, että yliopistoilla on myös totuttu muutokseen. Niinpä uudistukset eivät laske hyvinvointia samaan tapaan kuin ennen.

    Tutkimuksella saatiin myös tuhansia avovastauksia, joihin monet vastasivat pitkillä teksteillä. Ilmarisen mukaan Varma ei kuitenkaan käy näitä vastauksia läpi vaan ne jäävät yliopistojen tulkittaviksi.

    Tarkempaa analyysia voi siis vielä olla luvassa yliopistokohtaisesti.

    Jatkossa kyselyn aikataulua on tarkoitus harventaa joka toiseen vuoteen. Näin joka kyselyyn saataisiin mukaan kaikki yliopistot.

    Varman mukaan kysely palvelee yliopistojen työhyvinvoinnin kehittämistoimintaa ja siten välillisesti myös yliopistojen tuloksellisuutta.

    teksti Juha Merimaa

    • Painetussa lehdessä sivu 6