Yliopistoneuvottelut täydessä käynnissä

Yliopistoja koskevissa TESneuvotteluissa on tarkoitus on saada sopimus helmikuun loppuun mennessä. Kyseessä on suurelta osin raharatkaisu. Mikäli sopuun ei päästä, joudutaan sopimus irtisanomaan.

Voimassa oleva yliopistojen työehtosopimus (TES) on tehty ajalle 1.3.2010—29.2.2012. TES:n mukaan osapuolet neuvottelevat 28.2.2011 mennessä vuoden 2011 palkankorotuksen ajankohdista sekä suuruudesta. Siinä tapauksessa, että neuvotteluista ei päästä yhteisymmärrykseen, kukin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään 28.2.2011. Osapuolet ovat ns. pääsopijajärjestöt, mm. JUKO sekä Sivistystyönantajat. Liitot ovat osallisena sopimuksesta JUKOn kautta ja yliopistot Sivistystyönantajien kautta. Varsinaisia osapuolia liitot ja yliopistot eivät ole sopimuksessa.

Yliopistosektori tekee itsenäisesti oman sopimuksensa. Yliopistot eivät kuitenkaan elä missään umpiossa, On oltava selvillä myös muiden ja erityisesti läheisten työmarkkinoiden tilanteesta. Esimerkiksi kunnalla sopimuksen irtisanomismahdollisuus päättyy tammikuun lopussa ja valtiolla helmikuun puolivälissä.

Ratkaisun hetket helmikuun lopussa

Yliopistojen TES-neuvottelut käynnistyivät virallisesti 11.1.2011. Tuolloin neuvotteluosapuolet vahvistivat neuvotteluaikataulun. Neuvottelut etenevät aikataulullisesti siten, että ne kiihtyvät helmikuun lopun lähestyessä. Loppuvaihe tullee olemaan varsin hektistä. On varsin todennäköistä, että ratkaisun hetket koittavat vasta aivan helmikuun lopulla.

Neuvottelut tapahtuvat useissa eri ryhmissä, joista tärkein on ns. pääryhmä, jossa neuvottelutulos syntyy, jos on syntyäkseen. Ryhmissä JUKOn edustajat tulevat osaksi sen toimistosta osaksi liitoista. Työantajan neuvottelijat tulevat osaksi Sivistystyöantajien toimistosta osaksi yliopistojen hallintojohdosta.

Neuvottelijat ovat vastuussa taustaorganisaatioilleen. JUKOn osalta tärkein elin on yliopistoneuvottelukunta, jossa on liitoista tulevia jäseniä 11. Myös JUKOn korkeimmalla johdolla on näkemyksiä neuvotteluihin. Työantajien neuvottelijoiden taustalla vaikuttaa Suomen yliopistojen työnantajayhdistys SYTY.

JUKO pyrkii tiettyjen TES:n soveltamisongelmien ratkaisuun ennen sopimusta. Neuvottelujen kuluessa voi tulla esiin yllättäviäkin asioita.

Neuvottelutavoitteita

Neuvottelujen käynnistyessä voitiin todeta yhteisesti, että pääasiallinen tavoite on pyrkiä aidosti palkantarkistusratkaisuun helmikuun loppuun mennessä. Tämä ei estä sitä, että TES:in kirjatun ns. jatkuvan neuvotteluperiaatteen mukaisesti myös muut asiat saattavat tulla esiin. Näillä ns. tekstikysymyksillä ei välttämättä kuitenkaan ole ajallista kytkentää helmikuun loppuun 2011.

Järjestöt hakevat ratkaisua, joilla jäsenistön ostovoima paranee ja yliopistojen palkkataso ja palkkakehitys on kilpailukykyinen muihin sektoreihin nähden. Tämä edellyttää yleiskorotusta ja jonkun asteista järjestelyerää. Akavalaisen perinteen mukaisesti JUKOn yleiskorotustavoite on luonnollisesti prosentuaalinen. Järjestöt eivät ole erityisen innostuneita paikallisesti sovittavista eristä.

Tässä vaiheessa korotuksen kustannusvaikutus ei ole ollut voimakkaasti esillä. Ostovoiman paranemistarkoitus edellyttää inflaatioennusteiden huomioonottamista.

Henki-osan kehittäminen

Vajaa vuosi sitten solmitun voimassa olevan TES:n mukaan osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että palkkausjärjestelmän ja erityisesti sen henkilökohtaisen suoriutumisen järjestelmän määräysten kehittämiseen tulee varata noin puolet vuonna 2011 toteutettavista palkankorotuksista. Voimassa olevaan sopimustekstiin ei sisälly mitään mainintaa tai määrittelyä vuoden 2011 korotusten suuruudesta. Korotuksista sovitaan neuvottelujen tuloksena solmittavassa työehtosopimuksessa.

TES:n mukaisena tavoitteena on siis henkiosan kehittäminen sopimusrahalla. Kehittämisen toteuttamistapa on vielä auki. Kyseeseen voi tulla erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja. Muutosten tulee olla käytännössä täytäntöön pantavissa. Edellinen yritys henkilökohtaisen suoriutumisjärjestelmän kehittämisestä syksyllä 2009 päättyi varsin nolosti. Jo sovitusta henkiosan kehittämisestä jouduttiin tuolloin kokonaan luopumaan ja rahat suuntaamaan muuhun hyvään tarkoitukseen eli yleiskorotukseksi. Tällainen epäonnistuminen henkiosan kehittämisessä ei saa toistua.

Järjestövalmius

Kaikki osapuolet haluavat välttää sopimuksen irtisanomista. Irtisanomismahdollisuus on kuitenkin TES:n mukaan olemassa. Jo pelkkä mahdollisuus aiheuttaa suuria tarpeita järjestövalmiuden nostamiseksi. Irtisanominen kun merkitsee samalla työrauhavelvoitteen poistumista ja sopimuksetonta tilaa. JUKOn yliopistosektorilla on täysin ymmärretty järjestövalmiuden vahvistamisen merkitys.

Jorma Virkkala
professoriliiton toiminnanjohtaja,
jukon yliopistoneuvottelukunnan
puheenjohtaja, 14.1.2011

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 8