1/11

  • pääsivu
  • sisällys
  • Iloisia jyväskyläläisiä taustallaan yliopiston Ylistörinteen kampusta.

     

    Ajankohtaista

    Jyväskylän yliopiston väelle tammibonus

    Yliopistosektorilta kuuluu myös hyviä uutisia. Turun yliopistossa on vakinaistettu väkeä ja Jyväskylän yliopisto on päättänyt maksaa koko henkilökunnalle kertaluonteisen kannustepalkkion. Bonuksen suuruus on 15 % lokakuussa maksussa olleesta peruskuukausipalkasta ilman erillislisiä. Palkkio tuli maksuun tammikuun puolivälissä.

    Kannusteet maksetaan yliopiston perusrahoitukseen budjetoiduista yhteisistä kuluista. Uuden strategian mukaan Jyväskylän yliopiston työnantajapolitiikkaan kuuluu henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen ja hyvistä tuloksista palkitseminen.

    Rehtori Aino Sallinen kiittelee lähettämässään jouluviestissä henkilöstöä siitä, että yliopisto on saavuttanut tulostavoitteet erinomaisesti. Hän toivoo, että palkkio ilahduttaa ja kannustaa kaikkia yliopistolaisia ”arvokkaassa työssä yliopistomme, nuorisomme ja suomalaisen sivistyksen hyväksi”.

    Jyväskylän mallissa on myös sopimusoikeudellisia perusteita: viime maaliskuussa solmitun työehtosopimuksen mukaan yliopistot voivat maksaa omiin päätöksiinsä perustuen erillisiä lisiä ja palkkioita. Nyt vain hyvät käytänteet kiertoon muihinkin yliopistoihin!


    Määräaikaisten suoja paranee

    Joulun alla hyväksyttiin työsopimuslain muutos, joka parantaa määräaikaisten työntekijöiden suojaa. Kaikki yliopistojen työntekijät ovat yliopistolain uudistuksen jälkeen työsopimussuhteisia, joten 1.1.2011 voimaan tullut lain muutos koskee myös yliopistojen määräaikaisia työntekijöitä.

    Työsopimuslain 1 luvun 3 § kirjoitettiin uuteen täsmennettyyn muotoon. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittu silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. Tämä helpottaa työntekijöiden tilanteen arviointia silloin, kun määräaikaisia työsopimuksia on ketjutettu työnantajan toiminnan epävarmuuden takia. Laissa ei ole säädetty tarkkoja rajoja sille, montako peräkkäistä määräaikaista sopimusta tai kuinka kauan kestävää määräaikaisten sopimusten ketjua pidetään sallittuina. Tilannekohtainen arviointi on tehtävä aina kaikkien asiaan vaikuttavien tekijöiden pohjalta.

    Koko yliopistosektorin osalta ei ole saatavissa tällä hetkellä määräaikaistilastoja. Vuoden 2009 joulukuussa yliopistojen henkilöstöstä määräaikaisia oli 56,6 %. Kovin paljon tämä luku ei ole muuttunut yliopistouudistuksen myötä. Positiivinen uutinen tuli viime vuonna Turun yliopistosta, jossa päätettiin vakinaistaa 300 määräaikaista. Kaikista palkansaajista työskenteli vuonna 2009 määräaikaisissa palvelussuhteissa 14,6 %. Palvelussuhteen jatkumisen epävarmuus on eniten haitallista työstressiä aiheuttava tekijä yliopistoissa.

    Yliopistojen olisikin syytä ottaa työntekijöiden määräaikaisuuden perusteet tarkkaan syyniin yhdessä pääluottamusmiesten kanssa. Erityinen syy tarkasteluun on toistuvien määräaikaisuuksien kohdalla. Työnantaja ei saa pyrkiä kiertämään toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin liittyvää irtisanomissuojaa toistuvilla määräaikaisilla työsopimuksilla. Yliopistoissa solmitaan edelleenkin todella lyhyitä perättäisiä työsopimuksia eikä työsopimuksia tehdä esimerkiksi koko projektin mittaisiksi. Oikeuskäytäntöä yliopistojen määräaikaisista työsuhteista yliopistouudistuksen jälkeen ei ole vielä ehtinyt kertyä.

    Eeva rantala
    toiminnanjohtaja,
    tieteentekijöiden liitto

    • Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 6