1/10

  • pääsivu
  • sisällys

  •  

    Professori Pirjo Ståhle, projektinjohtaja Ulla Mansikkamäki ja juontajana toiminut Marjo T. Nurminen vaihtoivat kuulumisia ennen juhlaseminaarin alkua. Takana professori Kari Enqvist ja Helsingin yliopiston entinen kansleri Risto Ihamuotila.

     

    Professoriliitto juhli 40-vuotista taivaltaan

    Professoriliitto juhlisti 40-vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla ja iltajuhlalla joulukuun alussa. Juhlaseminaarissa Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa 3.12. oli koolla noin 150 liiton jäsentä ja kutsuvierasta. Iltajuhlaa vietettiin Vanhalla Ylioppilastalolla 4.12. reilun sadan kutsuvieraan voimin. Juhlat ovat saaneet kosolti myönteistä palautetta. Kiitokset kaikille mukana olleille!

    Juhlien aineistoa ja kuvia löytyy Professoriliiton sivustolta. Seuraavassa lyhyt kooste.

    Tiedon renessanssi?

    Liiton puheenjohtaja Risto Laitinen avasi juhlaseminaarin Tiedon renessanssi?. Ohjelman aluksi julkistettiin Vuoden Professoriksi akatemiaprofessori Howard T. Jacobs. Puheenvuorossaan Jacobs korosti perustutkimuksen merkitystä kaiken moottorina. (Jacobsista oli haastattelu Acatiimin numerossa 9/09.)

    Professori Pirjo Ståhle puhui kansallisen tietopääoman taloudellisista vaikutuksista. Ståhle työskentelee Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja Aalto-yliopistossa. Hänen mielestään juhlaseminaarin otsikko Tiedon renessanssi? sopii hyvin esityksen teemaan, koska tieto on talouden resurssi. Tietopääoma on voimakas talouden ajuri. Aineeton pääoma ennakoi taloudellista menestystä.

    Inhimillinen pääoma ja rakenteellinen pääoma (structural capiltal) ovat kovasti kytköksissä toisiinsa. Jos rakenteellisen pääoman puolella on ongelmia, kuten nyt esimerkiksi tieteellisen infrastruktuurin rapistuminen, se on tukos koko järjestelmän toimivuudelle, Ståhle huomautti.

    Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto puhui otsikolla Kohti uutta yliopistoa. Hän kertasi kuulikakunnalle yliopistouudistuksen vaiheita.

    Niiniluodon mukaan jotkut ovat luonnehtineet uudistusta näennäismuutokseksi, jotkut taas renessanssiksi. Kiivaimmat vastustajat ovat nähneet siinä kafkamaisesti syöpäläisen, innokkaimpien puolustajien mielestä rumasta ankanpoikasesta on syntynyt joutsen. Niiniluoto kuvasi uudistusta metamorfoosiksi, jossa toukasta kuoriutuu perhonen.

    - Uudistukseen liittyvän muutosvastarinnan turhat pelot on voitettu. Yliopistot ovat käyneet eräänlaisen itsenäisyystaistelun ja saavuttaneet täysi-ikäisyyden. Sivistysyliopisto säilyy, samoin tutkimuksen ja opetuksen vapaus.

    - Tiukka talous ja tulosohjaus säilyvät, samoin kamppailu niukoista voimavaroista, Niiniluoto lisäsi.

    Helsingin yliopiston kosmologian professori Kari Enqvistin aiheena oli Maailmankuvan tulevaisuus. Hänen mielestään maailmankuvan megatrendi on sen matematisoituminen. Tämä suuntaus on jatkunut jo monta vuotta. Enqvist muistutti, että maailmankatsomus sisältää kuitenkin myös arvoja.

    Juhlaseminaarin lopuksi esitettiin Protestiliikkeestä edunvalvovaksi -niminen sähköinen esitys liiton vaiheista. Noin 10 minuutin esitykseen oli koottu valokuvia, lehtileikkeitä ja muuta materiaalia liiton taipaleelta. Esitys oli Taideteollisen korkeakoulun graafisen suunnittelun opiskelijoiden Timo Ilolan, Jian Liin ja Marieke Dekkerin käsialaa. He vastasivat juhliin liittyvästä muustakin visuaalisesta ilmeestä, mm. kutsukorteista ja ilmoituksista.

    Juhlaseminaarin juontajana toimi Yle TV1:n Prisma-ohjelman toimittaja ja tietokirjailija Marjo T. Nurminen. Sibelius-Akatemian Duo Korhonen & Saarnio tarjosi kuulijoille musiikillisia välipaloja puheenvuorojen välillä. Anna-Karin Korhonen soitti kannelta ja Meri-Tuuli Saarnio harmonikkaa.

    Professorit valtasivat Vanhan illaksi

    Iltajuhlaa vietettiin Vanhalla Ylioppilastalolla perjantai- iltana 4. joulukuuta. Liiton puheenjohtaja Risto Laitinen ja valtuuston puheenjohtaja Terttu Katila kättelivät ovella kutsuvieraat. Kun juhlaväki oli käynyt illallispöytiin, esitettiin liiton puheenjohtaja Risto Laitisen säveltämä juhlakantaatti. Kantaatin sanat pohjautuivat T.H. Huxleyn, A. Einsteinin ja O. Wilden teksteihin. Kantaatissa lauloi Juha Hostikka ja soitinyhtyeessä esiintyivät Katariina Malmberg, Inkeri Hihnala, Jussi Tuhkanen ja Eeva Salminen.

    Iltajuhlan juontajana toimi ammattimaisin ottein ja miellyttävään tapaansa MTV3:n uutisankkuri Keijo Leppänen. Musiikkivoittoisen ohjelman priimus moottorina toimi Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen professori Markus Lehtinen. Hän säesti mm. sellonsoiton professori Martti Rousia sekä “taistelevia Carmeneita”, joita esittivät Ann-Marie Heino ja Martina Roos – hekin kaikki Sibelius-Akatemiasta.

    Liiton ja Akavan entinen puheenjohtaja professori Mikko Viitasalo piti juhlapuheen. Puhe löytyy kokonaisuudessaan liiton sivustolta. Tässä lyhyesti puheen työmarkkinaneuvotteluja koskevasta osuudesta, joka nivoutuu hyvin ajankohtaiseen tilanteeseen.

    Viitasalo piti selvänä, että neuvottelukulttuuri muuttuu, kun on siirrytty Yksityisen Opetusalan Liiton ja EK:n pöytään.

    - Työnantajilla on yhteisiä ominaisuuksia, mutta yksityissektorin työnantajilla on suuri pyrkimys työpaikkakohtaisiin ratkaisuihin. Usein syynä tähän on, että työpaikoilla asiantuntemusylivoima on työnantajilla. Jokaisella työnantajalla on myös omia ominaispiirteitä, myös yliopistotyönantajilla.

    - Uskonkin, että jatkossa nähdään professorien palkkojen entisestään eriytyvän, mistä puolestaan aiheutuu päänvaivaa Professoriliitolle ja mielenkarvautta osalle professorikuntaa. Voi olla jopa niinkin, että varakkaammat säätiöyliopistot maksavat omin perustein parempia palkkoja kuin muut, mutta tämähän nähdään, kun saadaan ensimmäiset työehtosopimukset yliopistoalalle ja näitä seuraavat palkkatilastot. Uskon myös, että muutaman vuoden kuluttua meillä on eri yliopistojen professorien palkkoja koskeva nykyistä yksityiskohtaisempi paremmuuslista, jota luetaan suurella hartaudella.

    Viitasalo otti kantaa myös yleiseen sopimusneuvottelutilanteeseen.

    - Oli onnetonta, että EK-työnantajat ennättivät toisenlaisissa taloudellisissa olosuhteissa julistaa tupon kuopatuksi, ja niin asiasta tuli prestigekysymys. En ole mikään tulopoliittisten sopimusten fanaattinen puolestapuhuja, mutta nyt jos koskaan sellaiselle olisi ollut tilaus. Nyt täytyy kaikenlaisilla vippaskonsteilla saada aikaan feikkitupo, jota palkkakehitys olisi maltillista.

    - Vanha puheenjohtajanne haluaa rohkaista teitä tulevissa neuvotteluissa. Kukaan muu ei teitä puolusta, ellette te itse, Viitasalo evästi. Viitasalo toimi puheenjohtajana Professoriliitossa vuosina 1989-1992 ja Akavassa 1995-1999.

    Iltajuhla päättyi Sibelius-Akatemian Sammuneet tähdet -tanssiorkesterin säveliin.

    Teksti: Kirsti Sintonen
    Kuvat: Veikko Somerpuro (juhlaseminaari)
    Tuulikki Holopainen (iltajuhla)