1/10

  • pääsivu
  • sisällys
    •  
     

    Yliopistojen ensimmäiset TES-neuvottelut pitkittyneet

    Aikaisempaan sopimukseen perustuvasta kehittämiserästä päästiin ratkaisuun 25. tammikuuta. Muilta osin neuvottelut ovat suurelta osin auki. Järjestöt pyrkivät mahdollisimman paljon siirtämään aikaisemmat sopimukset uusiin yliopistoihin. Työnantaja tavoittelee joustoja. Tässä tilanteessa järjestövalmiuden merkitys korostuu.

    Valtion vanha sopimus päättyi tammikuun 2010 lopussa sen jälkeen kun yliopistouudistus toteutui vuoden alusta. Tammikuu on eletty tietynlaisessa välivaiheessa. Työnantaja on sitoutunut työsopimuksissa noudattamaan tammikuun ajan valtion yleisiä virkaehtosopimuksia ja yliopistojen tarkentavia virkaehtosopimuksia. Helmikuun alusta tilanne on kollektiivisopimusrintamalla auki. Tehdyt henkilökohtaiset työsopimukset merkitsevät kuitenkin, että esimerkiksi palkkaa maksetaan työsopimuksen mukaisesti. Syntynyt tilanne tarkoittaa mm. sitä, että työrauhavelvoite on poistunut.

    Vanhan sopimuksen kehittämis- ja samapalkkaerät

    Valtion vanhan sopimuksen perusteella palkkoihin tulee 2 %:n korotus niin sanottuna kehittämiseränä. Muilla tahoilla valtiolla kehittämiserä on tullut maksuun jo aikaisemmin, mutta yliopistojen osalta kehittämiserän on tarkoitus tulla maksuun helmikuun alusta. Yliopistojen viivästynyt aikataulu on johtunut siitä, että UPJ:n voimaantuloa aikaistettiin.

    Viime vuoden syyskuussa työnantajataho, mm. SYTY ja järjestöt sopivat kehittämiserän suuntaamisesta siten, että se viedään henkiosan kehittämiseen. Henkiosaan oli tarkoitus muodostaa aikaisemman 9 tason sijaan 13 tasoa. Ratkaisun seurauksena useimpien palkat olisivat nousseet, eräiltä osin tuntuvastikin. Kenenkään palkka ei sen sijaan olisi alentunut.

    sen sijaan olisi alentunut. Loppuvuodesta 2009 työnantajataho ilmoitti vastoin syyskuista yhteisymmärrystä, etteivät yliopistot teknisistä syistä johtuen kykene maksamaan yhteisymmärryksen mukaista korotusta. Järjestötaholla työnantajan käyttäytymistä pidettiin hyvin ongelmallisena. Viime vuoden lopulla ja itse asiassa koko alkuvuoden kehittämiserästä on neuvoteltu. Samassa yhteydessä on tullut esiin myös valtio vanhaan sopimukseen perustuva 0,2 % samapalkkaerä.

    Kehittämiserästä päästiin lopulta ratkaisuun 25.1. Kehittämiserä yhdessä samapalkkaerän kanssa suunnataan yliopistoissa vaativuustasojen hinnan korottamiseen siten, että vaativuustasoja nostetaan helmikuun alusta 2,26 % prosentilla. Henkiprosentit sen sijaan eivät muutu. Korkein henkiprosentti on edelleen 46 %. Tämä merkitsee, että kokonaispalkka nousee myös 2,26 prosentilla. Korotus viedään myös takuupalkkoihin. Näköpiirissä oleva ratkaisu ei vastaa enempää syksyistä yhteisymmärrystä kuin kehittämiserän tai samapalkkaerän tarkoitusta. Asiassa on kuitenkin se hyvä puoli, että sovittu raha, tai oikeastaan vähän enemmänkin, saadaan kotiutettua.

    Mikäli 2,26 %:n korotus ei ehdi maksuun helmikuun palkanmaksun yhteydessä, se maksetaan taannehtivasti.

    Tiivistä neuvottelua uudesta TES:tä

    Tammikuun 2010 loppu oli varattu kokonaisuudessaan neuvotteluille uudesta yliopistojen työehtosopimuksesta. Neuvottelut tapahtuvat Etelärannassa. Osapuolina ovat yliopistojen akavalaisia edustavat JUKO ja yliopistojärjestöt, Pardia/YHL/ STTK ja JHL/SAK. Yliopistotyönantajaa edustaa Yksityisen Opetusalan Liitto YOL ja SYTY.

    Järjestöjen lähtökohtana on, että aikaisemmat palvelussuhteen ehdot siirretään mahdollisimman paljon uusimuotoisiin yliopistoihin työehtosopimuksella. Työnantajan lähtökohta on tästä poikkeava. Työnantaja lähtee joustoista ja sopimusturvan kaventamisesta. Näistä lähtökohdista neuvottelut eivät ole muodostuneet helpoiksi. Tavoitteena oli päästä sopimukseen tammikuun loppuun mennessä, mutta kalentereista raivattiin aikaa neuvotteluille helmikuun puoliväliin saakka.

    Ongelmakohtia

    Tätä kirjoitettaessa oikeastaan mitään ei ole vielä lopullisesti ratkaistu uuden sopimuksen osalta.

    Palkkausjärjestelmän osalta ongelmat eivät ehkä sittenkään ole erityisen suuria. Yliopistojen palkkausjärjestelmä tulee säilymään ainakin pääpiirteittäin aikaisemman kaltaisena. Työantaja pyrkii kuitenkin arviointijärjestelmän kevennyksiin.

    Valtiolla on kohtuullisen hyvät sairausajan palkkaedut. Nämä ovat koskeneet myös yliopistoja. Nyt työnantaja haluaisi selkeästi heikentää sairausajan palkkaetuja. Tämä ei käy järjestöille.

    Suurimmat ongelmat liittyvät työaikakysymyksiin. Muulla kuin opetushenkilöstöllä on ollut yliopistoissa kahdenlaisia työaikajärjestelyjä: virastotyöaika ja viikkotyöaika. Näiden kahden järjestelmän yhteensovittaminen uudessa yliopistossa on ongelmallista. Suurin osa akavalaisista muuhun kuin opetushenkilökuntaan kuuluvista ovat virastotyöajassa piiriin, jossa on jonkin verran lyhyempi työaika kuin viikkotyöajassa. Tästä edusta ei voi noin vain voi luopua.

    Keskeisin kysymys on työnantajan esitys tutkijoiden siirtämisestä opettajien 1600 tunnin työaikaan sekä opettajien suojasäännösten heikentäminen. Näistä on käynnissä kova vääntö. Työaikakysymyksiin liittyen työnantaja on väläytellyt, että mikäli sopimusta ei saada aikaiseksi, kaikki siirtyisivät yleisen työaikalain mukaisiin järjestelyihin niihin liittyvine valvontoineen. Tätä eivät yliopisto- opettajajärjestöt tule hyväksymään.

    Uudet korotukset

    Uutta sopimuskautta koskevat korotukset eivät neuvotteluissa ole vielä olleet esillä. Ne tulevat siis edellä mainitun 2,26:n lisäksi. Valtion puolella työnantaja on lähtenyt liikkeelle nollaratkaisulla tai itse asiassa lomarahojen leikkaamisen johdosta jopa miinusmerkkisellä tarjouksella. Kuntapuolella pakkaa sekoittaa parin vuoden takainen TEHYratkaisu, joka antaa kohtuullisen suuren korotuksen verrattuna muihin työmarkkinaratkaisuihin. Oletettavaa on, että yliopistosektorilla työnantaja tulee tarjoamaan muun EK:n tapaan 0,5 % palkka- ankkurin mukaista ratkaisua. Järjestöt eivät ole vielä esittäneet palkankorotustavoitettaan työnantajalle.

    Järjestövalmius

    JUKOn yliopistosektorin lakkotoimikunta on kokoontunut viikottain. Mukana on ollut myös paikallisia lakkopäälliköitä. Yhteistyötä on myös harjoitettu muiden pääsopijajärjestöjen työtaisteluvastaavien ja järjestöjen tiedottajien kesken.

    Saavutettujen etujen turvaamiseksi ja neuvottelujen vauhdittamiseksi saatetaan joutua turvautumaan järjestöllisiinkin keinoihin. Se ei välttämättä ainakaan aluksi tarkoittaisi totaalista työtaistelua vaan erilaisia mielenilmaisuja. Järjestöjen iskulause on: Me olemme yliopisto.

    Jorma Virkkala
    Professoriliiton toiminnanjohtaja
    25.1.2010

    Ps.Tätä luettaessa tilanne saattaa olla muuttunut. Seuraa tarkasti järjestöjen tiedotteita ja kotisivuja: