Palvelussuhteen ehtojen siirto vielä auki

Yliopistouudistus leimaa yliopistojen työmarkkinatilannetta. Keskeinen kysymys on, miten vähintään nykytasoiset palvelussuhteen ehdot siirretään uusimuotoisiin yliopistoihin.

Sopimuskauden loppuun ajoittuvan korotuksen suuntaaminen on nyt esillä. Työaikakysymys aiheuttaa edelleen keskustelua. Valmistautuminen seuraavaan työmarkkinakierrokseen on vähitellen käynnistymässä.

Yliopistot ovat tällä hetkellä valtiollisia ja valtion voimassa oleva työmarkkinaratkaisu koskee yliopistoja. Valtion työmarkkinaratkaisu päättyy 31.1.2010 eli samoihin aikoihin, kuin yliopistouudistus tulee täysitehoisesti voimaan. Vaikka näiden kahden tapahtuman ajallinen yhteys on ehkä sattumaa, on niillä kuitenkin vaikutusta toinen toisiinsa.

Voimassa olevaan sopimusratkaisuun perustuen 1.3.2009 alkaen on tulossa minimaalisen pieni 0,1 %:n korotus, joka yliopistojen osalta viedään henkiosaan. Tämän vuoden lokakuun alusta on myös tulossa aikaisempaan sopimukseen perustuva 2,2 %:n yleiskorotus.

Lain valmistelu etenee

Ammattijärjestöjen kannalta yliopistouudistukseen liittyy myös monia ristiriitaisia kysymyksiä. Tällaisia ovat mm. virkasuhde/työsuhde, kelpoisuusvaatimusten säätämisen taso, määräaikaisuuskysymys (tähän on ehkä kuitenkin tulossa ratkaisu) ja henkilöstön edustus yliopistojen hallinnossa. Näitä kysymyksiä on ministeriö valmistellut järjestöjen mielestä väärällä tavalla.

Keskeinen työmarkkinakysymys yliopistouudistukseen liittyen on se, miten vähintään nykyisen tasoiset palvelussuhteen ehdot siirretään uusimuotoisiin yliopistoihin. Tähän pyritään hakemaan ratkaisua vielä ennen yliopistolakiesityksen antamista eduskunnalle. Lakiesitys annettaneen helmikuun kuluessa.

Työantajamuutos sopimustoiminnassa

Kollektiivisopimusjärjestelmä on keskeinen palvelussuhteen ehtojen määrittämisessä. Tähän asti sopimusjärjestelmää työnantajapuolelta ovat hoitaneet valtiovarainministeriö ja opetusministeriö. Yliopistouudistus merkitsee, että sopimus- ja neuvotteluoikeudet siirtyvät ministeriöiltä yliopistoille.

Yliopistot ovat perustaneet alkuvuonna Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen, SYTYn, jossa osallisina ovat kaikki yliopistot. (Ks. SYTYn hallituksen puheenjohtajan haastattelu) SYTYn aito toimivalta alkaa aikaisintaan 1.8.2009, jolloin uusimuotoiset yliopistot “perustetaan”. Henkilöstö siirtyy yliopistojen palvelukseen 1.1.2010 alkaen. Yliopistoilla ja SYTYllä ei ole vielä tällä hetkellä työmarkkinallista toimivaltaa.

Palvelusuhteen ehtojen siirtäminen uuteen yliopistoon

Yliopistolaisten palvelusuhteen ehdoissa on nykyisin toivomisen varaa. Esimerkiksi akavalaisten palkkataso ei ole läheskään kaikilta osin kilpailukykyinen. Vallitseva kollektiivisopimusjärjestelmä on kuitenkin taannut palvelussuhteen ehtoihin vähimmäistason. Kollektiivisopimusjärjestelmä tulee säilymään myös uusimuotoisissa yliopistoissa jossain muodossa. Ongelmana on, miten vähintään nykyisen tasoiset palvelussuhteen ehdot siirretään uusimuotoisiin yliopistoihin. Kyse on siis siitä, että saadaan riittävät takuut, että uudistus ei esimerkiksi merkitse kenenkään palkkatason laskua edes pidemmällä aikavälillä.

Ongelmaan on pyritty ministeriön taholta etsimään ratkaisua ennen kaikkea ns. aiesopimuksen perusteella. Aiesopimuksessa opetusministeriö ehkä valtiovarainministeriön säestämänä ja mahdollisesti SYTYn tukemana sopisi järjestöjen kanssa uusimuotoisten yliopistojen palvelusuhteen ehdoista vielä ennen yliopistolain antamista eduskunnalle. “Sopimus” koskisi siis uusimuotoisia yliopistoja, joita ei vielä edes ole olemassa. Ministeriö haluaa viestittää eduskuntakäsittelyyn, että myös järjestöt olisivat aiesopimuksen perusteella hyväksyneet palvelussuhteen ehtojen määräytymiset ja palvelusehdot uusimuotoisissa yliopistoissa. Tätä eivät järjestöt ole kuitenkaan ole tehneet. Aiesopimuksella ei pystytä riittävästi takamaan palvelussuhteen ehtojen säilymistä vähintään nykyisellä tasolla. Aiesopimukselta puuttuu sitovuus.

Työntekijäjärjestöt ovat lähteneet yksituumaisesti siitä, että palvelussuhteen ehtojen vähimmäistason siirtyminen uusimuotoisiin yliopistoihin tulee turvata yliopistolain voimaanpanolainsäädännössä. Lainsäädännöstä tulisi käydä selvästi ilmi, että palvelussuhteen ehdot säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Uudistuksen toteutuessa palvelusuhteen ehtoja voidaan muuttaa ainoastaan sitovalla sopimuksella.

Tätä kirjoitettaessa (15.1.2009) ei voida sanoa, että järjestöjen viesti eduskuntakäsittelyyn olisi se, että palvelussuhdejärjestelyt tyydyttäisivät niitä. Tilanne on pikemminkin päinvastainen. Ministeriössä ehditään kuitenkin vielä tehdä parannus.

Kahden prosentin kehittämiserä

Voimassa olevaan valtion sopimusratkaisuun perustuen sopimuskauden loppuun ensi vuodenvaihteen tienoille ajoittuu 2 %:n ns. kehittämiserä. Vajaa prosenttiyksikkö käytetään aiemmin sovitun mukaisesti henkiosan ylärajan nostamiseksi 46 %:sta 48 %:iin, jolloin vastaavat korotukset tehdään koko henkitaulukkoon. Kahdesta prosentista jäljelle jäävän runsaan prosentin suuntaaminen pyritään ainakin ministeriön toimesta sopimaan vielä ennen yliopistolain antamista eduskunnalle. Suuntaamisvaihtoehtoja on erilaisia: se voidaan suunnata usealla eri tavalla henkiosaan tai vaatiosaan tai molempiin.

Yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien palkkakilpailukyky on viimeaikaisesta jonkinasteisesta kohentumisesta huolimatta edelleen korjausta vaativaa. Työnantajalta edellytetään rohkeutta korjata tätä epäkohtaa myös kehittäkehittämisrahaa suunnattaessa. Asia on ensisijassa sopimuksenvarainen.

Työaikakysymys

Työaikaan liittyvä kysymys on kovasti esillä yliopistouudistuksesta riippumatta.

Yliopisto-opettajien työaikasopimuksen perusteella 1600 tunnin työsuunnitelman mukaisen vuosittaisen työajan toteumista seurataan työsuoritusten ja tulosten eikä ajan tai ajanjaksojen perusteella. Sitovasta sopimusmääräyksestä huolimatta yliopistoissa esiintyy pyrkimystä työajan yksityiskohtaiseenkin seurantaan. JUKO on haastanut valtion vastaamaan työtuomioistuimessa työaikasopimuksen rikkomisesta Teknillisessä korkeakoulussa. Asiaa tullee ratkaisu kevään kuluessa.

Tässä yhteydessä voidaan vielä todeta, että työaikaa voidaan kohdentaa, kunhan se tapahtuu työsuunnitelman mukaisesti järkevällä ja kevyellä tavalla esimerkiksi lukukausittain.

Yliopistotyönantajat ovat tehneet esityksen työaikasopimuksen muuttamiseksi. Muutosesityksessä ehdotetaan opettajien työaikasopimuksen laajentamista tutkijoihin, vuosilomajärjestelyjen käyttöönottamista myös opettajien osalta ja sopimukseen sisältyvien suojasäännösten vesittämistä. Mikäli vuosilomajärjestelyihin mentäisiin, merkitsisi se, että joku määräisi opettajan vuosiloman ajankohdan ja muu aika olisikin sitten työhön käytettävää aikaa. JUKO on suhtautunut pidättyväisesti tämän kaltaisiin esityksiin.

Seuraava neuvottelukierros

Yliopistoväen päähuomio kiinnittyy yliopistouudistukseen ja sen mukana tuomiin vaikutuksiin. Yliopistojen seuraavaa kierrosta koskeva neuvottelujärjestelmä ja sopimustoiminta muuttuvat. Kierrosta koskeva tavoiteasettelu on alkamassa. Tällöin epävarmuustekijät korostavat järjestövalmiuden merkitystä.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
15.1.2009