SYTY starttasi
ja virallistuu elokuussa
Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen
perustamisasiakirjan allekirjoittivat kaikkien
yliopistojen edustajat. SYTYllä ei ole
vielä virallista asemaa ja rekisteröityminen
tapahtuu ensi elokuun alussa. Työnantajayhdistyksen
tuleva keskusjärjestö ratkeaa
kevään loppuun mennessä.
SYTYn perustamisesta kertova tiedote alkaa:
Kaikkien Suomen yliopistojen edustajat ovat
7.1.2009 allekirjoittaneet perustamisasiakirjan,
jolla on perustettu Suomen yliopistojen työnantajayhdistys
ry – Finlands universitets arbetsgivarföreningen
rf (SYTY). Ensimmäisellä sanalla on
selvästi haluttu korostaa sitä, että mukana on
kaikki yliopistot.
-Olimme uskossa, että kaikki yliopistot lähtevät
mukaan, mutta lopullisesti asia varmistui vasta
perustamiskokouksessa ja allekirjoitustilanteessa,
SYTYn puheenjohtaja, Tampereen yliopiston
hallintojohtaja Timo Lahti kuvaa.
EK vai Valtion työmarkkinalaitos?
Perustamisen yhteydessä SYTY on jättänyt auki
tulevan keskusjärjestöratkaisun. Aikooko se liittyä
EK:n siipien suojaan vai katsooko se, että Valtion
työmarkkinalaitos olisi jatkossakin sopivampi
taho? On myös kuulunut spekulaatioita siitä, voisiko
se jäädä villiksi. SYTY on pyytänyt tarjouksia
sekä EK:lta että Valtion työmarkkinalaitokselta.
Yliopistojen välillä on selviä mielipide-eroja
tulevasta emojärjestöstä. Jossain vaiheessa oli
epäilyjä siitä, voisiko koko SYTYn perustaminen
kaatua kiistaan tulevasta keskusjärjestöstä. Aaltoyliopisto
ja tekniikan alan yliopistot tuntevat varmaan
enemmän vetoa Etelärannan suuntaan. Joidenkin
yliopistojen johdossa on myös ollut henkeä:
mahdollisimman kauaksi Valtion työmarkkinalaitoksesta.
Puheenjohtaja Lahti ei lähde tässä vaiheessa
spekuloimaan keskusjärjestöratkaisulla.
-Katsotaan tilanteen kehittymistä. Ratkaisu
tehdään kevään loppuun mennessä.
Paljon riippuu myös siitä, minkä suunnan yliopistolakiesityksen
käsittely eduskunnassa ottaa.
Keskusjärjestötaho olisi kuitenkin selvillä ennen
1.8. tapahtuvaa rekisteröitymistä.
SYTYn keskusjärjestöratkaisu kiinnostaa
luonnollisesti kovasti myös yliopistoalan henkilöstöjärjestöjä.
Nykyisin tämän lehden julkaisijaliittojen
jäsenten puolesta on neuvotellut Julkisalan
koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Jos
yliopistotyönantaja päätyy EK:n siipien suojaan,
tämä voi heijastua myös järjestöpuolelle.
Nykyisin työntekijäpuolta neuvotteluissa edustaa
kolme pääsopijajärjestöä: akavalaisen JUKOn
lisäksi STTK-lainen Pardia ja SAK-lainen JHL.
Timo Lahden mukaan yliopistotyönantaja on tottunut
neuvotteluluihin kolmen pääsopijaosapuolen
kanssa. Mutta tilanne olisi toki helpompi, jos
järjestökenttä olisi yhtenäisempi.
Toimisto perustetaan alkusyksystä
Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen hallitukseen
kuuluu 10 jäsentä, joista kaksi on rehtoria,
viisi hallintojohtajaa ja kolme yliopistojen
henkilöstöasioista vastaavaa. Hallitus piti tammikuussa
ensimmäisen kokouksensa, jossa suunniteltiin
tulevaa työtä. Hallitus aikoo kokoontua kevään
aikana kerran kuukaudessa.
SYTYn hallitus perusti neuvotteluryhmän,
joka on koostumukseltaan sama kuin nykyinen
opetusministeriön opetusneuvos Juhani Dammertin
johtama yliopistojen työnantajaryhmä eli siihen
kuuluvat hallintojohtajat Timo Lahti ja Esa
Luomala (TKK), henkilöstöjohtaja Kira Ukkonen
(Helsingin yliopisto) ja henkilöstöpäällikkö Marja
Leena Immonen (Jyväskylän yliopisto).
Ensi elokuun alussa tapahtuvan rekisteröitymisensä
jälkeen SYTY aikoo perustaa myös toimiston.
Siihen saakka asioida hoidetaan Timo
Lahden mukaan talkootyönä.
Myös Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston
rooli tulee muuttumaan nykyisestä. Se kaavailee
oman asemansa virallistamista. Asiaa pohtinut
työryhmä ehdottaa uudeksi nimeksi Suomen yliopistot,
lyhenne UNIFI.
-SYTY toimii rehtorien neuvoston rinnalla.
SYTY hoitaa neuvottelupuolen ja rehtorien neuvostolle
sopii akateemiset ja aatteelliset asiat, Lahti
selvittää.
Palkkausjärjestelmä säilyy – ainakin
aluksi
Yliopistot ovat jo pitkään halunneet pois nykyistä
ministeriövetoisesta neuvottelujärjestelmästä. Yliopistouudistukseen
kuuluu se, että ne saavat itsenäisemmän
työnantaja-aseman. Mitä sitten
muuttuu, kun yliopistojen puolesta neuvotteluja
ei enää käydä opetusministeriövetoisesti vaan ne
hoitaa SYTY yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa?
-Nykyiseen tilanteeseen ei tule suurta eroa.
Ministeriön pää jää vaan pois neuvotteluista, Lahti
kuvaa.
Alkuvaiheessa SYTY ei ryhdy peukaloimaan
yliopistojen nykyistä palkkausjärjestelmää. Lahti
uskoo, että nyt käytössä olevalla mallilla jatketaan
muutama vuosi. Yliopistojen palkkausjärjestelmästä
käydyt neuvottelut olivat niin pitkät ja
mutkikkaat, että työnantajataholla ei ole tässä vaiheessa
haluja lähteä avaamaan pakettia.
-Tähän hätään palkkausjärjestelmään ei ehditä
tehdä muutoksia. Nykyisellä mallilla lähdemme
liikkeelle. Jos sitten myöhemmin päästään yhteisymmärrykseen
sen kehittämisestä, fiilausta voidaan
toki tehdä, Lahti toteaa.
Yliopistojen uudella työnantajaroolilla on ennakoitu
olevan vaikutusta myös henkilöstön palkkakehityksen
vähittäiseen erilaistumiseen. Eri yliopistoissa
ja eri tieteenaloilla palkkojen kilpailukyvyssä
on eroja. Palkkausjärjestelmästä kootut tilastoanalyysit
osoittavat hienoista erilaistumista jo
nyt. Lahti korostaa, että SYTYn tavoitteena on pitää
yliopistojen palkkakehitys yhtenäisenä.
Riittääkö aikominen?
Yliopistouudistuksen yhteydessä on vakuutettu,
että henkilöstön edut turvataan siirtymävaiheessa.
Silti monilla yliopistolaisilla on pelkoja siitä,
miten omien palvelussuhteen ehtojen käy
1.1.2010 jälkeen. Työnantajayhdistyksen nokkamies
rauhoittelee.
-Vuoden 2010 alusta edut eivät ainakaan huonone.
Yliopistojen henkilöstöjärjestöt ovat yksimielisesti
katsoneet, että uuden yliopistolain voimaanpanolakiin
tulee saada lakiluonnoksessa olevaa
muotoilua tarkempi kirjaus henkilöstön etujen turvaamisesta. Järjestöt eivät luota siihen, että
pelkkä aiesopimus riittäisi vakuudeksi etujen säilymisestä.
-Hankaluutena tässä on periaate, voidaanko
lainsäädännöllä säätää sopimusoikeudellisesta asiasta.
Kukaan ei voi muuta kuin aikoa 1.8. saakka,
Lahti muistuttaa.
Keväällä työnantajayhdistyksen piirissä aloitetaan
valmistelevat keskustelut siitä, miten aiotaan
jatkaa nykyisen sopimusten mennessä umpeen
tammikuun 2010 lopussa.
Rahoitustilanne ratkaisevan tärkeä
Timo Lahden mielestä yliopistojen rahoitustilanne
on henkilöstön etujen turvaamisessa ratkaisevassa
asemassa. Yliopistolaitoksen vakaus ja talouden
ennustettavuus ovat erittäin keskeisiä. Taantuma
luo rahoitustaivaalle synkkeneviä pilviä.
Lahti uskoo, että kaikesta huolimatta yliopistojen
määrärahojen reaalitaso pystytään turvaamaan ja
vuodeksi 2010 on luvassa siedettävä budjetti.
Lahti pitää tärkeänä yliopistolakiin kirjattua
indeksisidonnaisuutta. Koska yliopistojen asema
valtion tilivirastoina lakkaa vuoden 2010 alusta,
tuottavuusohjelmaa ei voida enää toteuttaa henkilötyövuosivähennyksinä.
Valtiovarainministeriön
taholta on kuulunut uhkailuja siitä, että tilalle
voisi tulla indeksileikkuri. Mitä koko hallitus tästä
ajattelee, oli vielä tätä kirjoittaessa auki. Lahden
mukaan valmistelu on kuitenkin lähtenyt 100
prosentin indeksistä.
Teksti: Kirsti Sintonen Kuva: Timo Malmi
SYTYn hallitus
Puheenjohtaja:
hallintojohtaja Timo Lahti,
Tampereen yliopisto
Varapuheenjohtaja:
rehtori Jorma Mattinen,
Åbo Akademi
Hallituksen muut jäsenet:
rehtori Matti Uusitupa,
Kuopion yliopisto
hallintojohtaja Kari Suokko,
Helsingin yliopisto
henkilöstöjohtaja Kira Ukkonen,
Helsingin yliopisto
hallintojohtaja Esa Luomala,
Teknillinen korkeakoulu
henkilöstöpäällikkö Marja Leena Immonen,
Jyväskylän yliopisto
hallintojohtaja Hannu Pietilä,
Oulun yliopisto
hallintojohtaja Seppo Suihko,
Sibelius Akatemia
henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle,
Joensuun yliopisto
|