SYTY starttasi ja virallistuu elokuussa

Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen perustamisasiakirjan allekirjoittivat kaikkien yliopistojen edustajat. SYTYllä ei ole vielä virallista asemaa ja rekisteröityminen tapahtuu ensi elokuun alussa. Työnantajayhdistyksen tuleva keskusjärjestö ratkeaa kevään loppuun mennessä.

SYTYn perustamisesta kertova tiedote alkaa: Kaikkien Suomen yliopistojen edustajat ovat 7.1.2009 allekirjoittaneet perustamisasiakirjan, jolla on perustettu Suomen yliopistojen työnantajayhdistys ry – Finlands universitets arbetsgivarföreningen rf (SYTY). Ensimmäisellä sanalla on selvästi haluttu korostaa sitä, että mukana on kaikki yliopistot.

-Olimme uskossa, että kaikki yliopistot lähtevät mukaan, mutta lopullisesti asia varmistui vasta perustamiskokouksessa ja allekirjoitustilanteessa, SYTYn puheenjohtaja, Tampereen yliopiston hallintojohtaja Timo Lahti kuvaa.

EK vai Valtion työmarkkinalaitos?

Perustamisen yhteydessä SYTY on jättänyt auki tulevan keskusjärjestöratkaisun. Aikooko se liittyä EK:n siipien suojaan vai katsooko se, että Valtion työmarkkinalaitos olisi jatkossakin sopivampi taho? On myös kuulunut spekulaatioita siitä, voisiko se jäädä villiksi. SYTY on pyytänyt tarjouksia sekä EK:lta että Valtion työmarkkinalaitokselta.

Yliopistojen välillä on selviä mielipide-eroja tulevasta emojärjestöstä. Jossain vaiheessa oli epäilyjä siitä, voisiko koko SYTYn perustaminen kaatua kiistaan tulevasta keskusjärjestöstä. Aaltoyliopisto ja tekniikan alan yliopistot tuntevat varmaan enemmän vetoa Etelärannan suuntaan. Joidenkin yliopistojen johdossa on myös ollut henkeä: mahdollisimman kauaksi Valtion työmarkkinalaitoksesta.

Puheenjohtaja Lahti ei lähde tässä vaiheessa spekuloimaan keskusjärjestöratkaisulla.

-Katsotaan tilanteen kehittymistä. Ratkaisu tehdään kevään loppuun mennessä.

Paljon riippuu myös siitä, minkä suunnan yliopistolakiesityksen käsittely eduskunnassa ottaa.

Keskusjärjestötaho olisi kuitenkin selvillä ennen 1.8. tapahtuvaa rekisteröitymistä.

SYTYn keskusjärjestöratkaisu kiinnostaa luonnollisesti kovasti myös yliopistoalan henkilöstöjärjestöjä. Nykyisin tämän lehden julkaisijaliittojen jäsenten puolesta on neuvotellut Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Jos yliopistotyönantaja päätyy EK:n siipien suojaan, tämä voi heijastua myös järjestöpuolelle.

Nykyisin työntekijäpuolta neuvotteluissa edustaa kolme pääsopijajärjestöä: akavalaisen JUKOn lisäksi STTK-lainen Pardia ja SAK-lainen JHL. Timo Lahden mukaan yliopistotyönantaja on tottunut neuvotteluluihin kolmen pääsopijaosapuolen kanssa. Mutta tilanne olisi toki helpompi, jos järjestökenttä olisi yhtenäisempi.

Toimisto perustetaan alkusyksystä

Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen hallitukseen kuuluu 10 jäsentä, joista kaksi on rehtoria, viisi hallintojohtajaa ja kolme yliopistojen henkilöstöasioista vastaavaa. Hallitus piti tammikuussa ensimmäisen kokouksensa, jossa suunniteltiin tulevaa työtä. Hallitus aikoo kokoontua kevään aikana kerran kuukaudessa.

SYTYn hallitus perusti neuvotteluryhmän, joka on koostumukseltaan sama kuin nykyinen opetusministeriön opetusneuvos Juhani Dammertin johtama yliopistojen työnantajaryhmä eli siihen kuuluvat hallintojohtajat Timo Lahti ja Esa Luomala (TKK), henkilöstöjohtaja Kira Ukkonen (Helsingin yliopisto) ja henkilöstöpäällikkö Marja Leena Immonen (Jyväskylän yliopisto).

Ensi elokuun alussa tapahtuvan rekisteröitymisensä jälkeen SYTY aikoo perustaa myös toimiston. Siihen saakka asioida hoidetaan Timo Lahden mukaan talkootyönä.

Myös Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston rooli tulee muuttumaan nykyisestä. Se kaavailee oman asemansa virallistamista. Asiaa pohtinut työryhmä ehdottaa uudeksi nimeksi Suomen yliopistot, lyhenne UNIFI.

-SYTY toimii rehtorien neuvoston rinnalla. SYTY hoitaa neuvottelupuolen ja rehtorien neuvostolle sopii akateemiset ja aatteelliset asiat, Lahti selvittää.

Palkkausjärjestelmä säilyy – ainakin aluksi

Yliopistot ovat jo pitkään halunneet pois nykyistä ministeriövetoisesta neuvottelujärjestelmästä. Yliopistouudistukseen kuuluu se, että ne saavat itsenäisemmän työnantaja-aseman. Mitä sitten muuttuu, kun yliopistojen puolesta neuvotteluja ei enää käydä opetusministeriövetoisesti vaan ne hoitaa SYTY yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa?

-Nykyiseen tilanteeseen ei tule suurta eroa. Ministeriön pää jää vaan pois neuvotteluista, Lahti kuvaa.

Alkuvaiheessa SYTY ei ryhdy peukaloimaan yliopistojen nykyistä palkkausjärjestelmää. Lahti uskoo, että nyt käytössä olevalla mallilla jatketaan muutama vuosi. Yliopistojen palkkausjärjestelmästä käydyt neuvottelut olivat niin pitkät ja mutkikkaat, että työnantajataholla ei ole tässä vaiheessa haluja lähteä avaamaan pakettia.

-Tähän hätään palkkausjärjestelmään ei ehditä tehdä muutoksia. Nykyisellä mallilla lähdemme liikkeelle. Jos sitten myöhemmin päästään yhteisymmärrykseen sen kehittämisestä, fiilausta voidaan toki tehdä, Lahti toteaa.

Yliopistojen uudella työnantajaroolilla on ennakoitu olevan vaikutusta myös henkilöstön palkkakehityksen vähittäiseen erilaistumiseen. Eri yliopistoissa ja eri tieteenaloilla palkkojen kilpailukyvyssä on eroja. Palkkausjärjestelmästä kootut tilastoanalyysit osoittavat hienoista erilaistumista jo nyt. Lahti korostaa, että SYTYn tavoitteena on pitää yliopistojen palkkakehitys yhtenäisenä.

Riittääkö aikominen?

Yliopistouudistuksen yhteydessä on vakuutettu, että henkilöstön edut turvataan siirtymävaiheessa. Silti monilla yliopistolaisilla on pelkoja siitä, miten omien palvelussuhteen ehtojen käy 1.1.2010 jälkeen. Työnantajayhdistyksen nokkamies rauhoittelee.

-Vuoden 2010 alusta edut eivät ainakaan huonone.

Yliopistojen henkilöstöjärjestöt ovat yksimielisesti katsoneet, että uuden yliopistolain voimaanpanolakiin tulee saada lakiluonnoksessa olevaa muotoilua tarkempi kirjaus henkilöstön etujen turvaamisesta. Järjestöt eivät luota siihen, että pelkkä aiesopimus riittäisi vakuudeksi etujen säilymisestä.

-Hankaluutena tässä on periaate, voidaanko lainsäädännöllä säätää sopimusoikeudellisesta asiasta. Kukaan ei voi muuta kuin aikoa 1.8. saakka, Lahti muistuttaa.

Keväällä työnantajayhdistyksen piirissä aloitetaan valmistelevat keskustelut siitä, miten aiotaan jatkaa nykyisen sopimusten mennessä umpeen tammikuun 2010 lopussa.

Rahoitustilanne ratkaisevan tärkeä

Timo Lahden mielestä yliopistojen rahoitustilanne on henkilöstön etujen turvaamisessa ratkaisevassa asemassa. Yliopistolaitoksen vakaus ja talouden ennustettavuus ovat erittäin keskeisiä. Taantuma luo rahoitustaivaalle synkkeneviä pilviä. Lahti uskoo, että kaikesta huolimatta yliopistojen määrärahojen reaalitaso pystytään turvaamaan ja vuodeksi 2010 on luvassa siedettävä budjetti.

Lahti pitää tärkeänä yliopistolakiin kirjattua indeksisidonnaisuutta. Koska yliopistojen asema valtion tilivirastoina lakkaa vuoden 2010 alusta, tuottavuusohjelmaa ei voida enää toteuttaa henkilötyövuosivähennyksinä. Valtiovarainministeriön taholta on kuulunut uhkailuja siitä, että tilalle voisi tulla indeksileikkuri. Mitä koko hallitus tästä ajattelee, oli vielä tätä kirjoittaessa auki. Lahden mukaan valmistelu on kuitenkin lähtenyt 100 prosentin indeksistä.

Teksti: Kirsti Sintonen
Kuva: Timo Malmi