1/08

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

     

     

    Määräaikaisten palvelussuhteiden käyttö – muutoksia myös korvauspykälään

    Vuoden alusta voimaan tulleiden valtion virkamieslain ja työsopimuslain muutosten on tarkoitus vähentää määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä. Virkamieslain muutokseen tuli viime vuoden lopulla vielä eduskunnan hallintovaliokunnan esittämä muutos korvauspykälään. Korvausta voi joutua maksamaan myös ilman erityistä syytä tapahtuvaa virkasuhteen pätkimistä.

    Acatiimin numerossa 7/2007 on käsitelty virkamieslakiin tulevia määräaikaisia koskevia muutoksia. Keskeiset muutokset ovat, että määräaikaisen virkasuhteen peruste on ilmoitettava nimittämiskirjassa ja nimityksen määräaikaiseen virkasuhteeseen on oltava koko määräaikaisuuden perusteena olevan ajan pituinen, ellei erityisestä syystä toisin päätetä.

    Eduskunnan hallintovaliokunta on eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota määräaikaisen virkasuhteen varsin laajaan käyttöön. Valiokuntakäsittelyssä edellä esitettyjä virkamieslakiin tulleita muutoksia pidettiin perusteltuina.

    Korvausta myös pätkimisestä

    Sen sijaan eduskunnan hallintovaliokunta halusi virkamieslain korvauspykälään tiukennuksia. Virkamieslain 56 §:ssä on säädetty virkamiehen oikeudesta korvaukseen, jos hänet on ilman säädettyä perustetta nimitetty määräajaksi tai ilman pätevää syytä nimitetty toistuvasti peräkkäin määräajaksi. Valiokunta katsoi, että hallituksen esitykseen sisältyvä sääntely jää puutteelliseksi, jos virkamies on nimitetty ilman laissa säädettyä erityistä syytä vai osaksi koko määräaikaisuuden perusteena olevaa ajanjaksoa. Oikeutta korvaukseen ei olisi ollut, mikäli määräaikaisuuden peruste sinänsä olisi osoittautunut lailliseksi, mutta virkasuhteen pätkimiselle ei olisi ollut laissa säädettyä erityistä syytä. Valiokunta esittikin tämän epäkohdan korjaamiseksi lakiehdotuksen 56 §:n muuttamista ja virkamieslain muutos hyväksyttiin valiokunnan esittämässä muodossa.

    Korvausta voi hakea virkamieslautakunnalta myös siinä tapauksessa, että määräaikaisille virkasuhteille on ollut sinänsä laillinen syy, mutta virkasuhde on pätkitty useampaan eri pätkään ilman erityistä perustetta. Korvausta voi hakea kuitenkin vasta virkasuhteen virastoon päättyessä. Jos määräaikaisuuden perusteena on selkeästi rajattu erillinen projekti, täytyy virkasuhteen keston olla koko perusteena olevan ajan mittainen. Jos esimerkiksi tällaisessa kolmivuotisessa projektissa työskentelevä henkilö otetaan kolme kertaa peräkkäin vuodeksi määräaikaiseen virkasuhteeseen, on hänellä oikeus hakea virkamieslautakunnalta korvausta laittomasta pätkittämisestä virkasuhteen virastoon päättyessä.

    Työsopimuslain muutos

    Myös valtion palveluksessa olevien, määräaikaisten työsopimussuhteessa työskentelevien työntekijöiden määräaikaisuuden peruste on ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti. Työnantajan on annettava sakon uhalla työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Järkevää onkin, että työntekijän kanssa tehdään aina kirjallinen työsopimus, josta selviävät määräaikaisuuden peruste ja työnteon keskeiset ehdot. Rangaistussäännökset tulivat voimaan tämän vuoden alusta.

    Eeva Rantala
    toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto