Warning: session_start() [function.session-start]: Cannot send session cookie - headers already sent by (output started at /vhome/acatiimi.fi/html/1_2008/01_08_6.php:2) in /vhome/acatiimi.fi/html/1_2008/01_08_6.php on line 3

Warning: session_start() [function.session-start]: Cannot send session cache limiter - headers already sent (output started at /vhome/acatiimi.fi/html/1_2008/01_08_6.php:2) in /vhome/acatiimi.fi/html/1_2008/01_08_6.php on line 3
ACATIIMI 01/08
1/08

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

    SULF:n puheenjohtaja professori Christoph Bargholtz ja varapuheenjohtaja Annika Blekemo pitävät yhteiseen ammattiliittoon kuulumista sekä identiteetti- että jäsenyyskysymyksenä.

    Ruotsin yliopistojen opettajat panostavat yhteen ammattiliittoon

    Yhteistyöllä eteenpäin

    Ruotsin yliopistojen opetushenkilöstö on kuulunut vuodesta 1984 lähtien samaan ammattiliittoon Sveriges Universitets Läraförbundiin (SULF).

    – Yhdessä olemme voimakkaampia, korostaa järjestön johto oheisessa haastattelussa.

    SULF:ssa on tällä hetkellä jäseniä 19 600. Ennen yhdistymistä yliopisto-opettajat olivat kahdessa eri ammattiliitossa. SULF:n puheenjohtaja, professori Christoph Bargholtz ja toinen varapuheenjohtaja Annika Blekemo miettivät yhteisen ammattiliiton myönteisiä puolia. Niitä ovat ennen kaikkea yhteisten julkilausuminen antaminen. On huomattavasti yksinkertaisempaa kun vain yksi edustaja puhuu kaikkien jäsenten puolesta kuin että useampi menee ministerin puheille.

    - Yhdessä on olemme voimakkaista, Annika Blekemo muistuttaa.

    Christoph Bargholtz toteaa, että esille tulleet vastakohtaisuudet ovat enemmän olleet ideologisia kuin yhteisen ammattiliiton olemassa oloa käsitteleviä.

    - Se, että kaikki yliopistonopettajat kuuluvat samaan ammattiliittoon on sekä identiteetti- että jäsenkysymys. Kun joku liittyy jäseneksi väitöskirjaa tehdessään, muutaman vuoden jälkeen hänestä tulee lehtori. Silloin on helpompi muuttaa osastoa kuin ammattiliittoa, Christoph Bargholtz sanoo.

    SULF eroaa muista ammattiliitoista siinä suhteessa, että jäsenet ovat koko ajan etenemässä urallaan. Tämä vaikuttaa myös heidän ammattiyhdistysaktiivisuuteensa.

    Työsuhdesuoja

    SULF:n päämääränä on yliopistojen opettajien työsuhteiden parantaminen vastaamaan normaaleja lakeja. Tällä hetkellä yli 30 prosenttia väitelleistä opettajista on lyhytaikaisessa työsuhteessa. Monet saavat vakituisen viran vasta seitsemän tai kahdeksan vuoden työsuhteen jälkeen.

    - Fyysikkona olen nähnyt kuinka lahjakkaat nuoret häviävät suuriin yrityksiin, joissa heille tarjotaan mahdollisuus tehdä karriääriä. Yliopistolla ei ole mitään vastaavaa tarjottavana, Christoph Bargholtz kertoo.

    Väitöskirjojen tekijät ja muut

    Tutkijakoulutuksessa olevien asema vaihtelee hyvin paljon Pohjoismaissa. Tanskassa ja Norjassa he ovat työsuhteessa. Ruotsi on jossain välimailla, noin puolella on normaali työsuhde.

    - Jos jollain on työtä, hänellä on työsuhde. Silloin voi myös olla vanhempainvapaalla ja tulla sairaaksi. Tämä on mahdollista, jos on virka, Annika Blekemo sanoo.

    SULF on onnistunut voittamaan vastakaikua vaatimukselleen, että kaikkien väitöskirjaa tekevien tulisi olla työsuhteessa.

    Tällä hetkellä voi tutkijakoulutukseen hakea, jos virka on julistettu avoimeksi. Kokopäivävirkaan kuuluu 20 prosentin opetusvelvollisuus. Tutkijakoulutuksessa pitää olla vähintään puolipäivätoiminen.

    - Hakijan täytyy voida pystyä selvittämään tulevan tutkijakoulutuksen rahoitus lähimpien neljän viiden vuoden aikana, muussa tapauksessa häntä ei voida hyväksyä, Christoph Bargholtz sanoo.

    Toisaalta väärinkäyttöä esiintyy ja monet väitöskirjantekijät tekevät töitä hyvin huonoilla ehdoilla.

    SULF siivoaa reliikkejä yliopistoissa. Näitä ovat esimerkiksi haamututkijat, professorien suosikkiopiskelijat, jotka ovat luikahtaneet tutkijakoulutukseen virallisen hakumenettelyn ulkopuolelta. Yleensä professori järjestää suosikilleen pienen stipendin, jonka turvin tämä voi aloittaa väitöskirjansa kirjoittamisen.

    Toinen ongelmaryhmä ovat “talvehtijat”, jotka roikkuvat vuodesta toiseen laitoksien kirjoilla. Joko he eivät ole saaneet kunnollista ohjausta tai heillä ei ole aikaa omistautua tutkimukselleen.

    Työsuhdereformin perusidea on, että jokaisella opiskelijalla pitää olla laitoksella vastuuhenkilö, jonka puoleen hän voi kääntyä.

    - Jos väitöskirjan tekijöillä olisi ollut oma ammattiliittonsa, tuskin kukaan olisi kuunnellut meitä. Kun olemme kirjoittaneet mielipideartikkeleita sanomalehtiin, puheenjohtaja allekirjoittanut ne kaikki, Annika Blekemo sanoo.

    - SULF on voimistanut asemiaan vuosien kuluessa. Meillä on melko paljon sanottavaa työmarkkinoilla. Mutta asioista on otettava vastuuta.

    Tieteellinen tutkimus – vaalikysymys

    Viime vaalien alla kaikki puolueet käsittelivät korkeampaa koulutusta vaaliohjelmassaan.

    - Poliitikot tai byrokraatit eivät tee tutkimustyötä, vaan meidän jäsenemme. Tutkimustyöhön panostaminen kuumentui melkein ylitarjonnaksi, Christoph Bargholtz sanoo.

    - Jos Ruotsi haluaa ylläpitää korkeatasoista koulutuspolitiikkaa, on SULF:n oltava koko ajan barrikadeilla ja pitää silmällä rakkaita poliitikkojamme, Muuten budjettiajattelu saa yliotteen. Koulutuksessa pitää olla myös sisältöä, Annika Blekemo lisää.

    Parannuksia

    Kuluneen vuoden aikana on hallitus suoltanut useampia selvityksiä. Yhdessä niistä on ehdotettu yhtenäisempää yliopistonopettajien mahdollisuutta luoda yliopistouraa (ks. pääkirjoitus). Selvityksen mukaan tohtori voisi saada väittelyn jälkeen post-doct -viran kahdeksi vuodeksi ja sen jälkeen neljän vuoden työsuhteen jälkeen apulaislehtorin viran. Apulaislehtori voidaan ylentää apulaisprofessoriksi ja lopulta professoriksi.

    Tätä kirjoittaessa on hallitus antanut kaksi muuta selvitystä, jotka koskevat yliopisto-opettajien työolosuhteita. Viimeisten 15 vuoden aikana työtaakka on kasvanut. 90-lvun alussa aloitettiin per capita –korvausjärjestelmä.

    - Tämä järjestelmä on vesittynyt vuosien kuluessa. Nyt ehdotetaan, että maksutaso palautettaisiin 90-luvun tasolle. Jos näin tehdään, tietää se huomattavaa parannusta yliopisto-opettajille, Christoph Bargholtz sanoo.

    Edelleen hallitus ehdottaa vastaavaa per capita –järjestelmän soveltamista väitöskirjan tekijöihin. Tähän asti varat heidän koulutukseensa on otettu koko yliopiston tutkimusbudjetista. Tutkijakoulutuksessa olevien määrä on kasvanut viime vuosina. Jos väitöskirjantekijöiden määrä kasvaa edelleen, edellyttää se, että yliopisto saa per capita –korvauksen. Muutoin vanhempien tutkijoiden tekemään tutkimukseen eivät yliopiston omat määrärahat riitä.

    Organisaatio

    SULF:n korkein päättävä elin on kongressi, joka kokoontuu joka toinen vuosi. Siellä päätetään liiton tavoitteista ja toiminnasta tulevan mandaattikauden aikana.

    Liittohallitus valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Siihen kuuluu 15 jäsentä ja viisi varajäsentä. Hallituksessa käsitellään koko jäsenistöä koskevia kysymyksiä. Jokainen osasto työskentelee itsenäisesti ja keskustelee asioista keskenään. Sen jälkeen asiat tuodaan liittohallitukseen. Mutta osastoilla ei ole oikeutta tehdä liittoa koskevia päätöksiä.

    - Joskus väitöskirjan tekijät ovat jättäneet kongressille aloitteita, että SULFin pitäisi asettaa heidät etusijalle. Tässä tapauksessa muut ryhmät eivät ole nähneet minkäänlaista ristiriitaa siinä, että matalapalkkaryhmän elinolosuhteisiin panostetaan enemmän, Christoph Bargholtz sanoo.

    - SULF:n organisaatiomuoto on hyvin tehokas. Me keskustelemme juurta jaksain kaikki asiat halki. Sen vuoksi meillä esiintyy hyvin vähän ristiriitoja muihin SACOn (SACO vastaa Ruotsissa Akavaa) järjestöihin verrattuna, Annika Blekemo sanoo.

    Teksti ja kuva: Kerttu Jokela

    SULF:n jäsenmäärä (2007) osastoittain ja sukupuolen mukaan:
    JäsenlukumääräSukupuoli  
    JaostoNaisia
    Joulukuussa 2007
    Miehiä
    Joulukuussa 2007
    Yhteensä
    Adjunktssektionen187315503423
    Doktorandsektionen255118274378
    Lektorsektionen321946167835
    Lärarutbildarsektionen168163331
    Proferssorssektionen45718342291
    Muut6596221281
    Yhteensä89271061219539