1/08

  • pääsivu
  • sisällys
  •  

     

     

    Yliopistouudistus vuoden ykkösteema

    Toimintavuosi 2008 merkitsee tämän lehden julkaisijaliitoille ennen kaikkea yliopistouudistukseen vaikuttamista. Mittavassa myllerryksessä henkilöstön tulee saada äänensä kuuluville yhä paremmin. Jatkossa työllistävät myös tuottavuusohjelma ja rahoituskehitys. Ohessa kolmen liiton puheenjohtajien katsaukset alkaneeseen vuoteen.

    Rahoituskehitys tulee taata kaikille yliopistoille

    Maassamme toteutetaan suurisuuntaista yliopistolaitoksen uudistusta. Yliopistot lakkaavat olemasta valtion tilivirastoja ja niistä muodostetaan joko julkisoikeudellisia laitoksia tai yksityisoikeudellisia säätiöyliopistoja. Samanaikaisesti on myös käynnissä useita rakenteellisia kehityshankkeita, joiden myötä nykyisin itsenäiset yliopistot joko fuusioituvat, muodostavat liittoutumia tai tiivistävät yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Näistä kustannuksellisesti mittavin on ns. Innovaatioyliopistohanke. Lisäksi vuoden 2008 aikana aletaan yliopistoissa toteuttaa valtion tuottavuusohjelmaa, joka suunnitelmien mukaan johtaa merkittäviin henkilöstövähennyksiin.

    Kaikilla uudistushankkeilla on suuria vaikutuksia yliopistojen henkilöstön asemaan. Itsestäänselvyytenä pidetään, että taloudellisen uudistuksen myötä palvelusuhteet muuttuvat virkasuhteista työsopimussuhteiksi. Uhkakuvana on, että palvelusuhteen muutos tulee heikentämään työsuhdeturvaa. Muutoksen tarpeellisuudesta on muutenkin eriäviä mielipiteitä varsinkin, kun osa opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävistä tulee jatkossakin edellyttämään virkavastuuta. Kuluvan vuoden aikana on tärkeää huolehtia siitä, että yliopistojen henkilöstöjärjestöt pääsevät aiempaa paremmin osallistumaan muutosten valmisteluun. Tähän asti valtiovalta ei ole pitänyt tarpeellisena ottaa henkilöstön mielipidettä riittävästi huomioon.

    Taloudellisen aseman uudistukseen liittyy myös hallinnonmuutos. Yliopistojen johtokuntiin ollaan kaavailemassa merkittävää ulkopuolisten tahojen osallisuutta sekä opiskelijoille on luvattu niiden jäsenyys. Tieteellinen asiantuntemus yliopistojen korkeimmissa hallintoelimissä edellyttää professorien sekä muun opetus- ja tutkimushenkilökunnan edustusta. Samoin on tärkeää, että jatkossakin professuureissa säilytetään selkeät kelpoisuusvaatimukset ja nimitykset perustuvat vertaisarviointiin.

    Rakenteellisen kehittämisen hankkeista varsinkin Innovaatioyliopiston muodostamiseen suunnitellaan merkittävää lisärahoitusta siihen osallistuville yliopistoille. Tämän lisäresurssoinnin yhteydessä on huolehdittava rahoituskehityksen turvaamisesta maamme muille yliopistoille.

    Yksi lähitulevaisuuden haasteista on riittävä ajallisten resurssien turvaaminen yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstölle, joka Tilastokeskuksen selvityksen mukaan tekee uhrautuvasti erittäin pitkää työviikkoa. Kuitenkin liian suuri osuus työajasta kuluu hallintotehtäviin. Tuottavuusohjelman toteuttaminen uhkaa kasvattaa näitä tehtäviä entisestään. Samoin liiallisen tarkka seuranta työajan kohdentamisessa syö aikaa yliopiston ydintehtävistä. Vaikka työajan kohdentamista sinällään ei ole syytä vastustaa, sen toteuttamisessa eri yliopistoissa on suuria eroja. Parhaimmillaan ollaan laatimassa riittävän kevyitä järjestelmiä, mutta pahimmillaan kehitetään suuritöistä ja tiukkaa työajan seurantaa, joka on voimassaolevan virkaehtosopimuksen vastainen. Lisäksi ajallisesti liian tiheä seuranta vie suuritöisenä kaiken sen edun, mitä kohdentamisella halutaan saavuttaa. Lopputuloksena on epätarkkaa tietoa, jonka luomiseen kuluu kohtuuttomasti työaikaa.

    Risto Laitinen
    puheenjohtaja
    Professoriliitto

    Henkilöstön asema turvattava mieluusti parannettava

    Tämän toimintavuoden keskeisemmäksi asiaksi nousee yliopistouudistus ja henkilöstön aseman turvaaminen tässä prosessissa ja siirtymävaiheessa. Muutosta ollaan toteuttamassa erittäin nopealla aikataululla. Uutta yliopistolakia kirjoitetaan paraikaa ja lakiesitys tullee lausuntokierrokselle jo keväällä. Yliopistojen taloudellis-hallinnollinen asema muuttuu samalla valta ja vastuu jakautuvat uudella tavalla. Liitolla ei ole edustajaa lakia valmistelevassa työryhmässä, mutta aiomme jatkaa aktiivista työtä yliopistohenkilöstön etujen ajajana ja vaikuttaa siihen, että henkilöstön edustus yliopistojen hallintoelimissä säilyy. Kannanottomme sivistysyliopiston arvojen puolestapuhujana jatkuvat ja keskustelutilaisuuksia järjestetään myös tänä vuonna eri puolilla maata. Jotta tässä tehtävässä ja muussakin edunvalvonnassa onnistuttaisiin entistä paremmin, on paikallisyhdistyksillä keskeinen rooli. Yhdistysten aktiivien kyky kuunnella rivijäsenten ääntä ja viestittää se hallitukselle on ensiarvoisen tärkeää liiton yhteisen kannanoton muodostumiselle.

    VPJ on toinen prosessi, jonka käytännön soveltamisen seuranta on vuoden tärkeimpiä edunvalvonta- asioita. Palkkausjärjestelmän sekä vaativuustasokartan että -kehikon toimivuuden seurantaa on hankaloittanut palkkatilastojen puute. Tilastojen saatavuus on taattava pystyäksemme huolehtimaan, että samantasoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa nimikkeestä ja sukupuolesta riippumatta. Valtion virka- ja työehtosopimuksessa sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on keskeinen asia ja valtiovarainministeriö onkin jo asettanut tasa-arvotyöryhmän, jossa liitollamme on edustus. Työryhmän tehtävä on erittäin haasteellinen. Sen tehtävänä on käsitellä yhdellä foorumilla kaikkia keskeisiä valtion työmarkkinasektorin tasa-arvokysymyksiä.

    Liittomme jäsenistä suurin osa on yliopistoissa määräaikaisissa palvelussuhteissa. Virkamieslakia on muutettu vuoden alusta siten, että määräaikaisten virkasuhteen kesto täytyy sitoa määräaikaisuuden perusteeseen. Tehtävänämme on valvoa, että virkamieslainmuutosta noudatetaan yliopistoissa. Tässä työssä luottamusmiehillä on keskeinen rooli ja onkin tärkeätä, että heidän asemaansa pyritään entisestään vahvistamaan.

    Apurahatutkijoiden sosiaaliturvan parantamisen eteen on tehty pitkään työtä ja viime kaudella saavutettiin tuloksia. Tätä työtä on jatkettava. Sekä sosiaali- ja terveysministeriössä että työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla hallitusohjelmakirjaukseen liittyviä sosiaaliturvauudistuksia. Liitto tulee osallistumaan työvoimaviranomaisten kouluttamiseen selvitysmiehen loppuraportin mukaisesti. Työttömyysturvaan ja sosiaaliturvaan liittyvää lainvalmistelua on seurattava ja pyrittävä lausumaan asiasta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

    Toteutuva tutkijanura -työryhmä saa raporttinsa valmiiksi maaliskuussa. Tässä työssä liitto on ollut ja on aktiivisesti mukana rakentamassa selkeämpää ja houkuttelevampaa virkarakennemallia yliopistoihin. On tärkeää että tutkijan mahdollisuutta ennakoida oman uransa kulkua parannetaan. On kuitenkin muistettava että tutkimus- ja opetushenkilökunnan virkarakennetta tarkastellaan kokonaisuutena. Neliportainen tutkijanuramalli antaakin tähän hyvän pohjan.

    Ragna Rönnholm
    puheenjohtaja
    Tieteentekijöiden liitto

    Tiedossa jatkuvaa muutosta

    Muutokset eivät ole loppuneet vaan ammattijärjestön toiminnassa voi varautua siihen, että jatkuvasti tulee uusia asioita hoidettavaksi. Valmisteilla oleva yliopistolaki ja sen mukanaan tuomat vaikutukset edunvalvontaan ovat jo keskusteluissa esillä ja vuonna 2008 ne ovat myös YLL:n toiminnan keskipisteessä: palvelussuhteen laji virka- vai työsopimussuhde, yleiset palvelussuhteen ehdot ja henkilöstön asema kokonaisuudessaan ovat asioita, jotka työllistävät alkavana vuonna. On vielä selvitettävä mahdollisuudet säilyttää palvelussuhteen lajina virkasuhde: vain näin voidaan taata jokaisen viranhaltijan opetuksen, tutkimuksen ja mielipiteen ilmaisun vapaus. Joka tapauksessa on selvitettävä virka- ja työsopimussuhteen erot ja, jos päädytään työsopimussuhteeseen, on neuvoteltava paras mahdollinen yhdistelmä näiden palvelussuhteiden piirteistä. Samoin on toimittava sen eteen, että henkilöstön mahdollisuudet osallistua hallintoon kaikilla tasoilla ja vaikuttaa omaan työhönsä eivät heikkene.

    Yliopistojen rakennemuutoksessa rahoituksen varmistaminen on kriittinen tekijä. Rahoitus tulee varmistaa kaikille yliopistoille, ei vain säätiöyliopistolle: perusrahoituksen tasokorotus on tärkein tavoite, sillä opiskelija-opettaja -suhdeluku on aivan liian korkea hyvän opetuksen takaamiseksi. Rahoituksella tulee turvata sekä opetuksen taso ja määrä että tutkimuksen edellytykset. Korkeakoululaitoksen duaalimallia tulee vahvistaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa selkeyttämällä.

    Yhtenä osana yliopistorakenteiden muutosta ovat opettajankoulutuksen rakenteet. Tästä saatiin esimakua Opettajankoulutus 2020 -raportin esityksissä syksyllä 2007. Vaikka kaikki opettajankoulutusyksiköt säilyisivätkin, mahdollinen koulutusmäärien vähentäminen vaikuttaisi opetustarjontaan ja samalla jäsenistön työllisyyteen. Koulutettavien määrien vähentäminen antaisi tietenkin mahdollisuuden tutkimuksen lisäämiseen kaikille henkilöstöryhmille ja näin voimme tavoitella myös opettajankoulutuksessa lehtoreiden tutkimusmahdollisuuksien parantamista.

    Valtion palkkausjärjestelmän (VPJ) kehittäminen voi alkaa nyt kun siirtymäkausi on ohi. Teksteiltään sinänsä hyväksyttävän sopimuksen oikeat tulkinnat korjaavat tilannetta huomattavasti ja kun tilastotiedot saadaan ajan tasalle, myös työntekijäpuolella on riittävät tiedot neuvotteluihin. Sopimusta täytyy myös kehittää ja korjata lehtoreiden osalta ilmenneet puutteet: vaativuustasoasettelun on vastattava tehtävien todellista vaativuutta ja kokemus on otettava huomioon sopimuksen tarkoittamalla tavalla ja henkilökohtaisessa suoritusarvioinnissa ansioitumisen, esim. tohtoroituminen, tulee ottaa riittävästi huomioon. Tärkein tavoite on edelleen lehtoreiden palkkakehityksen turvaaminen: ilman, että tämä toteutuu sopimuksen mukaan, sopimus ei lehtoreiden kannalta ole toteutunut oikealla tavalla.

    Tekeillä olevat virkarakennepäätökset ovat olleet huolestuttavia opetuksen ja opetuksen aseman kannalta. Myös yliopistoissa tarvitaan opetusta ja tullaan tarvitsemaan myös opetuspainotteisia tehtäviä siis lehtoraatteja. Ei ole kauan siitä, kun opetuksen laadun kohottaminen ja opetusansioiden huomioiminen virantäytöissä olivat tärkeitä ja hyväksyttyjä tavoitteita. Kun opetus unohdetaan, joudutaan taas palaamaan näihin tavoitteisiin. Se on syytä tehdä jo vuonna 2008.

    Tuula Hirvonen
    Puheenjohtaja
    Yliopistonlehtorien liitto